”YK:n Ihmisoikeusneuvosto on pettänyt uhrit” – jäsenmaiden joukossa on maailman pahimpia hallintoja
Kiina on useaan otteeseen ollut YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenmaa, vaikka sen ihmisoikeustilanne huolestuttaa ihmisoikeusjärjestöjä. Kuvan mielenosoittajat ilmaisivat tukensa Kiinan sortamalle uiguuriväestölle Hongkongissa joulukuussa 2019. Kuva: Dale de la Rey / Lehtikuva / AFP.

Kiina on useaan otteeseen ollut YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenmaa, vaikka sen ihmisoikeustilanne huolestuttaa ihmisoikeusjärjestöjä. Kuvan mielenosoittajat ilmaisivat tukensa Kiinan sortamalle uiguuriväestölle Hongkongissa joulukuussa 2019. Kuva: Dale de la Rey / Lehtikuva / AFP.

”YK:n Ihmisoikeusneuvosto on pettänyt uhrit” – jäsenmaiden joukossa on maailman pahimpia hallintoja

UN Watch -järjestö arvostelee YK:n ihmisoikeusneuvostoa, koska sen jäsenmaiden enemmistö ei koostu demokraattisista valtioista. Professori Martti Koskenniemi syyttää tilanteesta länsimaiden diplomatiataitoja.

”Yksikään valtio ei voi hyötyä toisen ongelmista tai pitää yllä vakautta käyttämällä hyväksi toisten vaikeuksia. Naapurimaita kurjistavan politiikan ajaminen ja vierestä katseleminen turvallisen välimatkan päästä, kun muut ovat vaarassa, johtaa näin toimivan valtion lopulta noihin samoihin vaikeuksiin. Sen vuoksi meidän täytyy omaksua näky yhteisöstä, jolla on yhteinen tulevaisuus, jossa kaikki ovat sidoksissa toisiinsa.”

Näin puhui Kiinan presidentti Xi Jinping Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa viime syyskuussa. Puhe alleviivasi, miten tärkeää on, että Covid-19-pandemian aikana suuret valtiot tuntevat vastuunsa pienemmistä, sillä maailma, jossa elämme, on yhteinen. Xi korosti, että valtioiden välisen kilpailun tulee noudattaa yhteistä etiikkaa, ja erityisesti suurvaltojen tulee tuntea globaali vastuu.

Ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch pitävät Kiinan ihmisoikeustilannetta hälyttävänä, jopa globaalina uhkana.

Viime kesäkuussa Kiina anoi YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi. Jäsenhakemuksessaan Kiina korostaa eri ihmisryhmien kulttuuristen oikeuksien merkitystä. Sen lisäksi hakemuksessa todetaan, että ”kiinalaisilla on laissa säädetyt laajat oikeudet ja vapaudet, ja ihmisoikeuksien oikeudellista suojaa tehostetaan”.

Xin YK:n yleiskokouksessa pitämäänsä puhetta edeltävänä päivänä uutistoimistot kertoivat erilaisesta Kiinasta. Kuluneen vuoden aikana Kiina on siirtänyt 500 000 tiibetiläistä maataloustyöntekijää sotilaallisesti johdetuille uudelleenkoulutusleireille, joissa heistä koulitaan puolueuskollisia tehdastyöläisiä.

Ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch pitävät Kiinan ihmisoikeustilannetta hälyttävänä, jopa globaalina uhkana. Tästä huolimatta Kiina on ollut vuosien 2006–2019 välisenä aikana neljä kertaa YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen.

Viime syyskuussa kokoontuneessa YK.n yleiskokouksessa Kiinan presidentti Xi Jinping korosti suurten maiden vastuuta pienistä maissa yhteisessä taistelussa koronapandemiaa vastaan. Kuva: Mary Altaffer / Lehtikuva / AP.

Viime syyskuussa kokoontuneessa YK.n yleiskokouksessa Kiinan presidentti Xi Jinping korosti suurten maiden vastuuta pienistä maissa yhteisessä taistelussa koronapandemiaa vastaan. Kuva: Mary Altaffer / Lehtikuva / AP.

Ihmisoikeusneuvosto on YK:n ylin ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Se perustettiin vuonna 2006 korvaamaan sitä edeltänyt YK:n ihmisoikeuskomissio. Vuonna 1946 perustettua ihmisoikeuskomissiota arvosteltiin siitä, että sen 53 jäsenmaasta niin moni syyllistyi itse vakaviin ihmisoikeusrikoksiin.

Niinpä uuden ihmisoikeusneuvoston jäseniltä alettiin edellyttää, että ne sitoutuvat ”ylläpitämään korkeimpia mahdollisia standardeja ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelussa”. Jäsenkausi kestää kolme vuotta, ja kukin maa voi olla jäsenenä vain kaksi kautta peräkkäin. Jäsenet valitaan YK:n yleiskokouksen äänestyksessä. Tiistaina 13. lokakuuta pidettävässä vaalissa uusiksi jäsenmaiksi ovat Kiinan lisäksi ehdolla muun muassa Saudi-Arabia, Kuuba ja Venäjä. Kaikista näistä maista on raportoitu vakavia ihmisoikeusloukkauksia.

”Neuvoston enemmistö ei edusta demokratiaa”

Genevessä toimivan, YK:n toimintaa monitoroivan ihmisoikeusjärjestö UN Watchin suhdetoimintajohtaja Emmanuelle Gunsbourg Kasavi toteaa Kirkko ja kaupungille antamassaan haastattelussa, että YK:n ihmisoikeusneuvosto ei neljäntoista toimintavuotensa jälkeenkään ole tuonut tilanteeseen kaivattua parannusta.

UN Watch -järjestön perusti vuonna 1993 amerikanjuutalainen juristi ja kansalaisoikeusaktivisti Morris Abram. Aiemmin Abram oli ollut muun muassa Yhdysvaltain edustaja YK:n Euroopan päämajassa. 2000-luvun alussa UN Watchista tuli American Jewish Committee -järjestön kumppani.

Todellisuudessa määräaikaistarkastelu on muuttunut foorumiksi, jossa diktatuurit ylistävät toisiaan niiden erinomaisesta ihmisoikeustilanteestaan.
– Emmanuelle Gunsbourg Kasavi

Omilla kotisivuillaan UN Watch kertoo tehtäväkseen arvioida YK:n toimintaa siitä näkökulmasta, kuinka YK itse noudattaa omia periaatteitaan. UN Watch on myös akkreditoitu erityisneuvonantaja YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa ECOSOC:ssa, minkä lisäksi se on YK:n tiedotusosaston yhteistyöelin.

Emmanuelle Gunsbourg Kasavi pitää ihmisoikeusneuvoston nykytilannetta huolestuttavana.

– Kun ihmisoikeusneuvosto perustettiin, YK:n yleiskokous edellytti, että neuvoston jäseniksi voidaan hyväksyä ainoastaan sellaisia valtioita, jotka itse noudattavat ja edistävät ihmisoikeuksia. Lisäksi mailta, jotka syyllistyvät vakaviin ja järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin, voidaan kahden kolmasosan enemmistöllä keskeyttää ihmisoikeusneuvoston jäsenyys, Gunsbourg Kasavi sanoo.

Hänen mukaansa näin ei kuitenkaan tapahdu siksi, että YK noudattaa niin sanottua maantieteellisen tasapuolisuuden periaatetta, jossa kullakin maanosalla on aina vakiomäärä kiintiöpaikkoja. Maailmassa on yksinkertaisesti liian vähän demokraattisia valtioita, jotta niiden yhteenlaskettu äänimäärä voittaisi äänestyksissä autoritääristen maiden kannan.

– Enemmistö 47-paikkaisen ihmisoikeusneuvoston jäsenmaista ei edusta demokratiaa. Yksitoista ihmisoikeusneuvoston jäsenmaata – siis lähes neljännes koko neuvostosta – sijoittui Freedom Housen vuoden 2020 maailmanlaajassa poliittisia ja kansalaisoikeuksia koskevassa raportissa ryhmään ”ei vapaa”, Gunsbourg Kasavi sanoo.

Emmanuelle Gunsbourg Kasavin mukaan YK:n ihmisoikeusneuvoston toiminnassa on vakavia puutteita. Kuva: Un Watch.

Emmanuelle Gunsbourg Kasavin mukaan YK:n ihmisoikeusneuvoston toiminnassa on vakavia puutteita. Kuva: Un Watch.

– Kuusi näistä maista, eli Eritrea, Somalia, Libya, Bahrain, Sudan ja Venezuela, saivat sadasta pisteestä vain 20. Voidaan sanoa, että ne ovat maailman pahimpia hallintoja.

Gunsbourg Kasavin mukaan monien ongelmamaiden hallintojen tapa kohdella toisiaan tulee erityisen näkyväksi ihmisoikeusneuvoston alaisuudessa toimivassa niin sanotussa yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa (Universal Periodic Review, UPR), johon Suomikin säännöllisesti osallistuu.

– Yleistä määräaikaistarkastelua pidetään usein neuvoston parhaana toimintamekanismina, koska se tarkastelee oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti maailman jokaista maata viiden vuoden välein. Todellisuudessa määräaikaistarkastelu on muuttunut foorumiksi, jossa diktatuurit ylistävät toisiaan niiden erinomaisesta ihmisoikeustilanteesta, Gunsbourg Kasavi sanoo.

Suomalaisprofessori pitää ihmisoikeusneuvoston työtä tärkeänä

Myös kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi toteaa, että maantieteellisesti tasapuolinen paikkajako vaikuttaa siihen, että YK:n ihmisoikeusneuvostossa on lukuisia maita, joiden ihmisoikeustilanne on länsimaiden näkökulmasta puutteellinen.

– Kun YK:n eri elimiin äänestetään jäsenmaita, pääosa paikoista tulee valtioille, joiden perustuslait ja toimintaperiaatteet eivät ole samanlaisia kuin lännessä, Koskenniemi sanoo.

– Lännessä ihmisoikeudet koetaan tavallisesti länsimaiseksi perinnöksi, joten usein ajatellaan, että ihmisoikeusneuvostossa on maita, jotka eivät jaa tätä perintöä, hän sanoo.

YK:n ihmisoikeusneuvosto kokoontui Genevessä viime syyskuussa käsittelemään Valko-Venäjän levottomuuksia. Kuva. Fabrice Coffrini / Lehtikuva / AFP.

YK:n ihmisoikeusneuvosto kokoontui Genevessä viime syyskuussa käsittelemään Valko-Venäjän levottomuuksia. Kuva. Fabrice Coffrini / Lehtikuva / AFP.

Hän kuitenkin huomauttaa, että YK:n alaisuudessa on tehty huomattava määrä eri ihmisoikeuksia koskevia sopimuksia. Osa sopimuksista on sellaisia valtioiden välisiä sopimuksia, joiden toimeenpanon valvominen ei kuulu YK:n ihmisoikeusneuvoston tehtäviin.

Sen lisäksi on YK:n yleiskokouksen hyväksymiä sopimuksia, kuten kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus. Koskenniemen mukaan näiden sopimusten toimeenpanoa valvovat niissä perustetut erityiselimet sekä toissijaisesti myös YK:n ihmisoikeusneuvosto.

Maailmassa ei ole kovin monta foorumia, jossa maailman väestön enemmistöä edustavat valtiot voivat tuoda esiin omia näkemyksiään.
– Martti Koskenniemi

– Näihin taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin ihmisoikeuksiin kuuluvat muun muassa taloudellinen tasa-arvo, hyvinvointi, kulttuuriset oikeudet ja vähemmistöjen oikeudet, Koskenniemi luettelee.

– Lännessä korostetaan mielellään kansalais- ja poliittisia oikeuksia, siis demokratiaa ja sananvapautta. Sen sijaan muu maailma korostaa globaalia taloudellista tasa-arvoa, terveydenhuoltoa ja globaalia taloudellista vastavuoroisuutta, Koskenniemi sanoo.

– Niinpä ihmisoikeusneuvostossa käsitellään runsaasti esimerkiksi julkisen velan sekä yksipuolisten taloudellisten pakotteiden ihmisoikeusvaikutuksia. Lisäksi siellä on monta kohtaa, jotka koskevat Palestiinan asemaa ja joiden alaisuudessa vuosittain kritisoidaan Israelia, Koskenniemi sanoo.

Kun YK:n ihmisoikeusneuvosto perustettiin, sen kymmenkohtaisen asialistan kohdaksi 7 kirjattiin pysyvästi ”ihmisoikeustilanne Palestiinassa ja muilla miehitetyillä arabialueilla”. Koskenniemen mielestä ei kuitenkaan ole epäreilua, että ihmisoikeusneuvosto pitää tätä konfliktia jatkuvasti esillä.

Professori Martti Koskenniemen mukaan YK:n ihmisoikeusneuvosto käsittelee paljon muun muassa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten ihmisoikeuksien kysymyksiä. Kuva: Petra Piitulainen / Lehtikuva.

Professori Martti Koskenniemen mukaan YK:n ihmisoikeusneuvosto käsittelee paljon muun muassa taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten ihmisoikeuksien kysymyksiä. Kuva: Petra Piitulainen / Lehtikuva.

– YK näytteli Israelin valtion synnyttämisessä ja sen rajojen määrittämisessä sellaista roolia, jota se ei ole näytellyt minkään muun valtion suhteen. Siksi ei mielestäni voi sanoa, että asian toistuva käsittely olisi epäreilua. YK on tavallaan vastuussa tästä kysymyksestä toisin kuin mistään muusta, Koskenniemi sanoo.

Hänen mukaansa ihmisoikeusneuvosto ottaa huomioon myös ihmisoikeusrikokset sellaisissa maissa kuten Pohjois-Korea, Sudan tai Syyria.

– Mutta lännellä on omat intressinsä. Kun sanotaan, ettei ihmisoikeusneuvosto ole tehtäviensä tasalla, niin mielestäni asia on toisinpäin. Länsimainen ulkopolitiikka ja diplomatia eivät ole kyenneet luomaan uskottavaa yhteistyötä globaalin etelän kanssa, Koskenniemi sanoo.

– Maailmassa ei ole kovin monta foorumia, jossa maailman väestön enemmistöä edustavat valtiot voivat tuoda esiin omia näkemyksiään. YK ja sen ihmisoikeusneuvosto ovat sellaisia. Länsi on tietenkin hapan siitä, ettei se kykene jyräämään tässä järjestössä, toisin kuin niin monissa muissa kansainvälisissä elimissä, Koskenniemi sanoo.

”Monia vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyviä maita ei tuomita milloinkaan”

Alun perin ihmisoikeusneuvoston pysyvän asialistan kohtaa 7 ei pitänyt tulla ihmisoikeusneuvoston asialistalle. Myös YK:n silloinen pääsihteeri Kofi Annan sanoi vuonna 2006 toivovansa, että enää ei nähtäisi ”tilannetta, jossa ihmisoikeuskomissio keskittyy Israeliin, sen maineeseen – mutta ei muihin maihin”.

– Siitä huolimatta muun muassa Syyria, Saudi-Arabia ja monet muut islamilaiset maat uhkasivat, että ilman kohtaa 7 ne eivät tule hyväksymään kohtaa 4 eli ”ihmisoikeustilanteet, jotka vaativat neuvoston huomion”, Gunsbourg Kasavi sanoo.

Monia vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyviä maita, kuten Kiina, Kuuba, Turkki, Venäjä tai Saudi-Arabia ei tuomita milloinkaan.
– Emmanuelle Gunsbourg Kasavi

– Asialistan kohta 7 kumoaa ihmisoikeusneuvoston oman perusperiaatteen valikoimattomuudesta ja puolueettomuudesta, hän sanoo.

UN Watchin oman tietokannan mukaan vuodesta 2006 lähtien YK:n ihmisoikeusneuvosto on antanut tuomitsevan päätöslauselman Syyrialle 34 kertaa, Pohjois-Korealle 13 kertaa, Iranille ja Eritrealle molemmille kymmenen kertaa ja esimerkiksi Venezuelalle vain kerran. Sen sijaan Israelia koskevia tuomitsevia päätöslauselmia on 90.

Gunsbourg Kasavin mukaan tämä on mahdollista siksi, että neuvoston monet jäsenet kuuluvat Organization of Islamic Cooperation (OIC) -järjestöön.

– Näille maille YK:n ihmisoikeusneuvosto on vain alusta, jota kautta he kykenevät viemään eteenpäin omia poliittisia intressejään. Seurauksena neuvostolla on suorastaan patologinen pakkomielle demonisoida Israel, Gunsbourg Kasavi sanoo.

Hänen mukaansa tilanne on johtanut siihen, että merkittävät ihmisoikeusrikokset eivät koskaan saa sitä huomiota, jonka ne yleisen oikeustajun kannalta ansaitsisivat.

Vuonna 2014 Saudi-Arabia tuomitsi bloggaaja Raif Badawin kymmenen vuoden vankeuteen ja tuhanteen raipaniskuun islamia halventavan blogin vuoksi. Kuvassa Badawin vaimo Ensaf Haidar osoittaa mieltäään miehensä puolesta Kanadassa vuonna 2015. Kuva: Ryan Remiorz / Lehtikuva / PA Photos.

Vuonna 2014 Saudi-Arabia tuomitsi bloggaaja Raif Badawin kymmenen vuoden vankeuteen ja tuhanteen raipaniskuun islamia halventavan blogin vuoksi. Kuvassa Badawin vaimo Ensaf Haidar osoittaa mieltäään miehensä puolesta Kanadassa vuonna 2015. Kuva: Ryan Remiorz / Lehtikuva / PA Photos.

– Ihmisoikeusneuvosto on pettänyt uhrit, jotka kaikkein eniten olisivat tarvinneet kansainvälistä huomiota. Iran teloittaa lapsia, Pohjois-Koreassa on kymmeniä tuhansia poliittisia vankeja gulag-tyylisillä leireillä ja Myanmaria syytetään rohingyojen kansanmurhasta. Silti YK:n ihmisoikeusneuvosto antaa vuosittain näistä maista vain yhdestä kahteen tuomitsevaa päätöslauselmaa. Monia vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyviä maita, kuten Kiina, Kuuba, Turkki, Venäjä tai Saudi-Arabia ei tuomita milloinkaan, Gunsbourg Kasavi sanoo.

Kiinasta Gunsbourg Kasavilla on vielä yksi pieni maininta, joka hänen mielestään kuvaa YK:n ihmisoikeusneuvoston tilaa.

– Viime heinäkuussa neuvosto valitsi sananvapauden erityisraportoijaksi bangladeshilaisen juristin Irene Khanin. Khan on toistuvasti ylistänyt Kiinan hallintoa ja sen Silkkitie-hanketta. Ironista ehkä, mutta paneelia, joka valitsi Khanin, johti juuri Kiina.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi