Kiina haluaa hävittää uskonnot Tiibetistä – Jeesuksen kuvia korvataan kirkoissa presidentti Xi Jinpingillä
Tiibetiläisen munkkiluostarin noviiseja Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa. Yli tuhat munkkia osallistui rauhanrukoukseen Tiibetin kansannousun muistopäivänä 10.3. Kiinan presidentti Xi Jinpingin aikana Tiibetin uskonnonvapaustilanne on entuudestaan heikentynyt.

Tiibetiläisen munkkiluostarin noviiseja Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa. Yli tuhat munkkia osallistui rauhanrukoukseen Tiibetin kansannousun muistopäivänä 10.3. Kiinan presidentti Xi Jinpingin aikana Tiibetin uskonnonvapaustilanne on entuudestaan heikentynyt.

Kiina haluaa hävittää uskonnot Tiibetistä – Jeesuksen kuvia korvataan kirkoissa presidentti Xi Jinpingillä

Kansallisia vähemmistöjä yritetään sulauttaa valtakulttuuriin. Kaikkein kovimmilla ovat Tiibetin buddhalaiset ja islaminuskoiset uiguurit.

Kiinan hallitus näyttää yhä avoimemmin pyrkivän uskontojen harjoittamisen kieltämiseen Tiibetissä. Alueen pääuskonto on buddhalaisuus, jonka eri muotoja tunnustaa noin 90 prosenttia yli kuudesta miljoonasta tiibetiläisestä.

Rajoitusten ja tarkkailun kohteeksi ovat Tiibetin buddhalaisten ohella joutuneet myös kristityt, muslimit ja kansanuskontoja harjoittavat vähemmistöt. Kirkkoja ja uskonnollisia muistomerkkejä on tuhottu, ja Kiinan viranomaiset pyrkivät kontrolloimaan, kuka saa ryhtyä munkiksi, nunnaksi tai papiksi.

Kiina valtasi Tiibetin 1950-luvun alussa. Kiinan perustuslaki takaa Tiibetille autonomian, mutta se on jäänyt pitkälti muodollisuudeksi.

Rajoitukset ovat kiristyneet presidentti Xi Jinpingin kaudella

Uskonnollisten oikeuksien rajoittaminen on Tiibetissä kiristynyt vuonna 2013 Kiinan presidentiksi nousseen Xi Jinpingin kaudella. Kiinan politiikaksi näyttää tulleen tiibetiläisten ja pääasiassa muslimeista koostuvien uiguurien kaltaisten kansallisten vähemmistöjen täydellinen sulauttaminen osaksi han-kiinalaista kulttuuria ja autoritaarista komentoa.

Vähemmistöihin kohdistuvaa valvontaa on tiukennettu jatkuvasti. Ihmisiä on lähetetty uudelleenkoulutukseen, ja kiinalaisia valvojia on muuttanut asumaan uiguurien ja tiibetiläisten perheisiin.

Kulttuurisen sulauttamisen nähdään onnistuvan paremmin, jos väestöltä kielletään niiden kulttuureihin vahvasti kuuluvien uskontojen harjoittaminen.

Äskettäin Kiinan viranomaiset kielsivät opiskelijoita, nuorisoa ja paikallisia viranomaisia osallistumasta Tiibetissä joka vuosi vietettyyn buddhalaiseen Saga Dawa -juhlaan.

Kun Kiina kiristää sosiaalista, poliittista ja kulttuurista kontrolliaan Tiibetissä, juuri uskonto – tiukasti valvotun perhe-elämän ohella – on jäänyt käytännössä nuorison ainoaksi kanavaksi omien tiibetiläisten juurtensa löytämiseen. 

Kommunistihallinto rajoittaa kristittyjen uskonnonharjoitusta

Uskonnollisten oikeuksien rajoittaminen Kiinassa ei Jinpingin presidenttiyden aikana ole liittynyt ainoastaan etnisten vähemmistöjen sulauttamiseen enemmistökulttuuriin. Myös kristillisiä kirkkoja on määrätty korvaamaan esimerkiksi Neitsyt Mariaa ja Jeesusta esittäviä kuvia ja maalauksia ”kansan johtaja” Xi Jinpingin kuvilla.

Kaikkiaan lähes sadan miljoonan kristityn asema vaihtelee Kiinan eri osissa. Vallan uhkaajiksi heidät koetaan erityisesti siellä missä heitä on enemmän. Yksittäisiä seurakuntia on suljettu ja niiden johtajia pidätetty. Alle 18-vuotiaita on kielletty osallistumasta seurakuntien tilaisuuksiin.

Kiellot ovat koskeneet erityisesti suurimpia seurakuntia. Niiden toiminnan piirissä on isoja ihmisjoukkoja, joiden pelätään muodostavan uhan kommunistisen puolueen ehdottomalle yksinvallalle.

Kommunistipuolueen yksinvallan ehdoilla tapahtuvan kiinalaistamisen alle on joutunut myös jo pari tuhatta vuotta Kiinassa vaikuttanut perinneuskonto taolaisuus. Se korostaa filosofista moniarvoisuutta ja kosmista jumaluutta. Valtion uskonnollisten asioiden osasto on sulkenut yli tuhat vuotta vanhoja taolaistemppeleitä.

Kiinan johto: Dalai-lama on susi lammasten vaatteissa

Kiinan hallitus on perinteisesti syyttänyt tiibetiläisiä separatismista ja itsenäisyyspyrkimyksistä. Maanpaossa elävän tiibetiläisten hengellisen johtajan, Nobelin rauhanpalkinnolla palkitun Dalai-laman Peking sanoo olevan ”susi lammasten vaatteissa”.

Dalai-lama on useasti todennut, etteivät tiibetiläiset tai heidän Intiassa toimiva maanpakolaishallintonsa tavoittele itsenäisyyttä vaan aitoa autonomiaa, joka sallisi heidän elää rauhassa ilman jatkuvaa pelkoa. YK:n johtavien ihmisoikeusedustajien ryhmä vaati äskettäin Kiinaa kunnioittamaan velvoitteita, joihin se on maailmanjärjestössä sitoutunut. Näihin kuuluvat oikeus uskontoon ja muut ihmisoikeudet sekä tiibetiläisten oikeus olla olemassa vähemmistökansana.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi