Kun lapsi kuolee tai toivottua lasta ei tulekaan
Tyhjän sylin messu voi olla hyvä paikka ajatella menetettyä vauvaa.
Runsas kuusi vuotta sitten Elli Doyle kohtasi ensimmäisen kerran elämässään kuolleen ihmisen. Perheen toinen lapsi syntyi kuolleena.
– Minulla oli raskauden aikainen maksan toimintahäiriö. On vain pieni todennäköisyys, että häiriöstä on haittaa vauvalle, mutta joillekin se osuu kohdalle.
Äidin sappiarvoja seurattiin Kätilöopistolla. Siellä vauva kuoli yön aikana.
– Yhdentoista aikoihin illalla vauva liikkui tavallisesti. Heräsin yhdeltä, eikä hän enää liikkunut. Odotin vielä kaksi tuntia ennen kuin soitin kelloa.
Lapsen syntyminen kuolleena tuntui väärältä järjestykseltä. Doylesta tuntui, ettei hän olisi halunnut nähdä kuollutta vauvaansa.
– Vauva nostettiin rinnalle, mutta minulla oli kiire saada hänet siitä pois. Myöhemmin olen katunut, etten uskaltanut viipyä siinä. Se oli ainutlaatuinen hetki, toista mahdollisuutta ei tule. Kun myöhemmin kävin äitini kanssa patologian laitoksella, tilanne oli toinen.
Olen virallisesti vain kahden lapsen äiti.
– Elli Doyle
Apua vertaisryhmästä ja psykologilta
Äidin suru on Elli Doylen mukaan hyvin kokonaisvaltainen kokemus.
– Suru lamaannuttaa. Se täyttää alussa pään niin, ettei sinne mahdu mitään muuta. Luulen, että äidin suru on samantapaista, on kuollut lapsi minkä ikäinen tahansa. Toki yhdessä eletty arki tuo suruun omat sävynsä.
Synnytyslaitokselta saatujen esitteiden perusteella Elli Doyle kävi muutaman kerran Käpy – Lapsikuolemaperheet -yhdistyksen vertaisryhmässä.
– Juttelin myös neuvolapsykologin kanssa. Ensimmäisen vuoden aikana kirjoitin blogia, ja löysin vertaisia sitäkin kautta. Vertaistuki oli paras apu. Nykyään teenkin vapaaehtoistyötä tukihenkilönä ja kokemusasiantuntijana.
Menetys sai Elli Doylen pohtimaan arvojaan uusiksi. Hän on kouluttautunut ja työskentelee sairaanhoitajana. Sitä hän ei olisi aikaisemmin osannut kuvitellakaan. Perheeseen on myös saatu kolmas lapsi.
– Olen virallisesti vain kahden lapsen äiti. Minua harmittaa, ettei meillä Suomessa rekisteröidä kuolleena syntyneitä niin kuin esimerkiksi Irlannissa.
Doyle kertoo vuosien mittaan käyneensä muutamissa tyhjän sylin messuissa.
– Jos messun uskonnollinen puoli tuntuu vieraalta, sen voi ohittaa. Messu voi olla hyvä paikka mennä ja pysähtyä vain ajattelemaan vauvaa arjen kiireiden keskellä.
Joskus vauvaonni voi vaihtua hautajaisiin
Joltakin kuolema vie lapsen. Toisesta ei ole toiveistaan huolimatta tullut vanhempaa tai isovanhempaa. Kolmas on menettänyt sisaren tai veljen.
– Joskus vauvaonni voi vaihtua hautajaisiin tai ratkaisuihin, joita on raskas kantaa. Joskus elämä voi päättyä, ennen kuin on ehtinyt edes syntyä. Tai sitten uusi elämä ei ala, vaikka kuinka rukoilisi, sanoo Tyhjän sylin messun pappi Pirjo Työrinoja.
– Jumalan eteen saa tulla sellaisena kuin on ja sellaisten tunteiden kanssa, mitä sydämessään kantaa: surua, vihaa ja kaipausta. Tunteet nousevat usein rakkaudesta ja ikävästä.
Tyhjän sylin messu järjestetään Lauttasaaren seurakunnassa nyt toista kertaa. Työrinoja kertoo, että iltaa on toivottu ja seurakunta haluaa kulkea rinnalla surussa.
Tyhjän sylin messussa voi hiljentyä, rukoilla, laulaa, kuulla lohduttavia tekstejä, jakaa kokemuksia sekä viettää ehtoollista.
– Myös kynttilän sytyttäminen on rukousta. Lauttasaaren kirkon saarnatuolin edessä on kynttelikkö, johon voi sytyttää messussa kynttilän sen puolesta, jota kaipaa, sanoo Työrinoja.
Tyhjän sylin messu su 20.1. kello 17 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Jumalanpalvelus lapsettomille, lapsensa menettäneille sekä kaikille heidän läheisilleen – kaikille, joilla on kokemus tyhjästä sylistä. Musiikkia, rukousta ja ehtoollinen.
Juttua päivitetty 17.1.2019: Kuva vaihdettu, menovinkki vaihdettu, ensimmäistä virkettä muokattu, viimeisen väliotsikon jälkeinen osuus muutettu.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Taivaan tähden: Sitten puhelin soi
HengellisyysMarian vauva oli ihme, mutta niin on jokainen vauva.