Odotetusta vauvasta luopuminen sattuu

Odotetusta vauvasta luopuminen sattuu

Kukaan ei voi arvottaa, kenen keskenmeno on rankin.

Korson seurakunnan perhetyön koordinaattori Kristiina Rauhakallio järjestää Mikkolan neuvolan perheohjaajan Enni Koskelan kanssa lokakuun alussa keskenmenon kokeneiden vertaispäivän.

Päivän aikana on mahdollisuus käydä keskenmenon aikaansaamia tunteita läpi kaikilla aisteilla, esimerkiksi puhumalla tunnekortteja apuna käyttäen, heikomman käden maalaamisella ja rentoutuksella.

– Jokainen saa tulla kuulluksi ja nähdyksi oman tarinansa kanssa. Mietimme sitä, miten keskenmeno on vaikuttanut omaan tunne-elämään. Päivään voi tulla mukaan, vaikka tapahtuneesta olisi 20 vuotta, ja se tekee yhä kipeää, Rauhakallio sanoo.

Vertaisryhmä keskenmenon kokeneille?

Kahden lapsen äiti Kristiina Rauhakallio on itse kokenut aikanaan neljä keskenmenoa. Hän yritti silloin löytää vertaisryhmää, jossa voisi käsitellä asiaa. Sellaista ei löytynyt, mutta hän kävi tunteitaan läpi puolisonsa ja sairaalapastorin kanssa Naistenklinikalla.

– Kun saa keskenmenon ja soittaa äitiysneuvolaan, riippuu täysin terveydenhoitajasta, millä tavoin hän kohtaa surun kokeneen. Luurin kilahtaessa kiinni ei välttämättä ole ketään, kenen kanssa asiaa voisi käsitellä.

– Keskenmenon kokeneet on ihmisryhmä, joka ei varsinaisesti kuulu minkään palvelun piiriin ja sen takia halusin järjestää vertaispäivän. Kirkko on tähän kohtaamiseen hyvä paikka.

Nainen alkaa mielessään heti rakentaa lapsen koko elämää, kun raskaustesti näyttää positiivista.

− Kristiina Rauhakallio

Raskaustesti näyttää positiivista – mutta

Keskenmeno on jokaisella naisella erilainen. Se on sitä jo fyysisesti, koska keskenmeno voi tapahtua eri vaiheessa raskautta.

– Kukaan ei voi arvottaa, kenen keskenmeno on rankin. Voi tuntua järkyttävältä, jos on tehnyt positiivisen raskaustestin kuukautisten ollessa päivän myöhässä ja keskenmeno tulee pian sen jälkeen. Nainen usein alkaa heti rakentaa mielessään lapsen koko elämää, kun raskaustesti näyttää positiivista.

Toiset ovat yrittäneet saada lasta jo vuosikausia, mutta raskaus menee aina kesken.

– Toistuvat keskenmenot voivat olla niin lamaannuttavia, että nainen menee toimintakyvyttömäksi ja sairastuu masennukseen. Tämä on myös yhteiskunnallisesti iso asia, Rauhakallio toteaa.

Rauhakallion odottaessa ensimmäistä lastaan 1980-luvun lopulla ohjeistettiin, ettei raskaustestiä kannata tehdä, ennen kuin kuukautiset ovat pari viikkoa myöhässä.

– Kahden viikon odotus ennen raskaustestiä voisi olla hyvä ohje myös tänä päivänä. Luonto vaan on sellainen, että tosi moni raskaus menee kesken varhaisessa vaiheessa.

Lempeä ja rakastava tuntuma kehoon

Kaikki eivät koe raskaita tunteita keskenmenosta. Joku voi kokea sen jopa helpotuksena, jos lapsi on saanut alkunsa elämäntilanteessa, jossa ei ole ihan varma, haluaako äidiksi. Siitä huolimatta tunteet voivat aiheuttaa syyllisyyttä.

Ihminen itse tunnistaa, haluaako hän keskenmenoon liittyvien tunteiden läpikäymistä.

– Vai onko sellainen olo, että keskenmenon käsittely repii jotain rikki, eikä halua nostaa sitä uudestaan esiin tai ettei kenties ole valmis siihen vielä?

Keskenmenon surua saatetaan purkaa työn tekoon tai muuhun sijaistoimintaan. Nainen on voinut joutua sulkemaan kehoonsa paljon kipuja ja itkemättömiä itkuja.

– Pettymyksen lisäksi keskenmeno on niin fyysinen tapahtuma, että sen jälkeen olisi hyvä löytää taas lempeä ja rakastava tuntuma omaan kehoonsa, Rauhakallio sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Äidin suru 22.5.2009

Kommentoi