null Kun Tiina Uimonen putosi katolta eikä enää tuntenut jalkojaan, hän tajusi käyneen huonosti – 10 vuotta myöhemmin Uimonen kuuluu pyörätuolitanssin Suomen huippuihin

Pyörätuolitanssija Tiina Uimonen Töölön kisahallissa.

Pyörätuolitanssija Tiina Uimonen Töölön kisahallissa.

Kun Tiina Uimonen putosi katolta eikä enää tuntenut jalkojaan, hän tajusi käyneen huonosti – 10 vuotta myöhemmin Uimonen kuuluu pyörätuolitanssin Suomen huippuihin

Ilman Tiiina Uimosen vammautumista hän ja tanssi eivät olisi koskaan kohdanneet. 

Tiina Uimosen vammautumisesta on kulunut kymmenen vuotta. Onnettomuus tapahtui, kun hän oli perheineen kesämökillä ja putosi katolta, jota oli korjaamassa.

– Siinä oli jotain kovaa alla, ja yksi selkänikamista meni törmäyksessä aivan sirpaleiksi.

Onnettomuuden hetkestä Uimonen muistaa päällimmäisenä hirveän huolen lapsistaan. Ja sen, että maassa maatessa tuli kylmä.

– Tajusin, että huonostihan tässä kävi, koska en tuntenut jalkojani. Varmaan siinä oli jonkinlainen shokki päällä, koska ei sattunut yhtään. Itsestäni en tuntenut huolta, mutta mietin, miten lapset nyt pärjäävät ja miten heille käy, jos en selviä tai pysty enää huolehtimaan heistä.

Uimonen leikattiin heti Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa, minkä jälkeen hänet siirrettiin Töölön sairaalaan. Hän vietti nelisen kuukautta laitoskuntoutuksessa. Tämän jälkeen kotona oloa alettiin harjoitella ensin muutama tunti kerrallaan. Lihasten ja kehon kuntoutuksen ohella Uimoselle parasta voimaannuttamista olivat hänen tuolloin seitsemän- ja viisivuotiaat lapsensa, jotka tarvitsivat äitiään.

– Ei ollut aikaa jäädä ihmettelemään, vaan oli tekemistä ja puuhaa, Uimonen muistelee.   

Sairaala- ja kuntoutusajan Uimonen oli lomalla opiskeluista. Tilalle hän sai mahdollisuuden olla kotiäitinä, joka tuossa nimenomaisessa elämäntilanteessa oli hyvä vaihtoehto. Uimonen on iloinen, että on voinut kummankin lapsen aloittaessa ala-asteen olla iltapäivisin kotona lasten tullessa koulusta.

– Toki se on joskus heitä ärsyttänytkin, hän naurahtaa.

Uimonen etsi ja löysi uuden harrastuksen, pyörätuolitanssin, useampaa eri joukkuelajia kokeiltuaan.  

– Tässä yhdistyy monta asiaa, joista pidän: musiikki, liikunta, ilmaisutaide ja urheilu. Lisäksi hauskaa on tämä välineellä eli pyörätuolilla leikkiminen.  

Tiina Uimonen arvelee, että hän ja tanssi eivät olisi koskaan kohdanneet ilman hänen vammautumistaan. 

Hän ei haikaile tanssimista seisten vaan kokee, että juuri pyörätuolilla tanssien hän voi haastaa jatkuvasti itseään –  ja nauttii tunteesta.

– Minulle riittää liike vyötäröstä ylöspäin plus tämä pyörätuoli, jonka käsittelyssä voin hyödyntää nuorena sirkusharrastuksesta saamaani kokemusta tasapainoilusta, Uimonen kuvailee.  

Uimonen harjoittelee sekä yksin että parinsa Birgitta Starastin kanssa. Pari treenaa vähintään kaksi kertaa viikossa Töölön kisahallilla. Lisäksi heillä on ammattiopettajien johtamat viikkotreenit Uudenmaan pyörätuolitanssijoiden kanssa Katajanokalla. 

Uimonen ja Starast kilpailevat sekä Suomessa ulkomailla. Tänä syksynä edessä on vielä kaksi kilpailua. SM-kultaa he voittivat vuonna 2021.

Uimosella ja Starastilla on koreografiat kymmeneen kilpatanssiin. Lisäksi kummallakin on oma freestyle-esitys.   

– Oma esitykseni kertoo siitä, millä tavalla olen koonnut itseni onnettomuuden jälkeen ja löytänyt tanssin ilon. Minulle tässä tanssissa on myös uskonnollinen sanoma, mutta toki jokainen katsoo sitä omasta elämänkatsomuksestaan käsin ja voi nähdä siinä eri asioita.  

Kun Uimonen vammautui, hän ei ole jäänyt katkeroituneena miettimään, miksi juuri hänelle kävi niinkuin kävi. 

– Olen aika hyvä löytämään asioista positiivisia puolia. Tunnen kiitollisuutta sekä perheestäni että niistä kyvyistä, joita jäi jäljelle – olisi voinut käydä huonomminkin! Jos nikama olisikin naksahtanut poikki niskasta eikä selästä, saattaisin olla nyt täysin autettavissa. 

Perheen ja läheisten tuen lisäksi Uimosta on kannatellut usko. 

– En ajattele, että olisi jotenkin ollut kohtaloni, että minun piti pudota katolta. Usko antaa turvaa, ja luotan siihen, että mitään sellaista ei tapahdu, mitä ei olisi tarkoitettu. Luottamus siihen, että elämä kantaa, on aina ollut jossain mieleni pohjalla.  

– Ja nyt, kun olen saanut tanssin lahjan, on ihana päästä käyttämään sitä myös kirkossa, Uimonen sanoo.

Uimonen on valmistunut tekstiilitaiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Opiskellessaan hän oli suunnittelemassa yhtä presidentti Tarja Halosen Linnan juhlien pukua. Nyt Uimonen opiskelee Helsingin yliopistossa sosiaalitieteitä ja todennäköisesti jatkaa sosiologian opinnoilla. 

Elämä vamman kanssa edellyttää arjessa tarkkaa suunnittelemista. On tiedettävä etukäteen, millaiseen paikkaan on menossa, keneen pitää ottaa yhteyttä, että pääsee sisään, mistä ovesta pääsee pyörätuolin kanssa, pärjääkö siellä ilman avustajaa, onko invavessoja ja niin edelleen.

– Tasa-arvon kysymykset ovat minulle tärkeitä, ja toiveeni olisi, että voisin jatkossa jotenkin yhdistää eri osaamisiani sillä saralla. Mielenkiinnolla odotan, mihin elämä seuraavaksi vie. 

Nyt kuitenkin opiskelun ohella rumbataan, sambataan ja vaikka hiphopataan koko sydämen kyllyydestä.

Tiina Uimonen saa perheeltään ja läheisiltään täyden tuen.

Tiina Uimonen saa perheeltään ja läheisiltään täyden tuen.

Toista video

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: