Kuorolaulu vaatii lihastyötä ja joukkuepeliä – seurakunnista löytyy kuoroja erilaisille laulajille
– Vantaalla on ehdoton rikkaus, että seurakuntien kuorot ovat johtajiensa näköisiä ja siten hyvin erilaisia, sanoo Airi Saloniemi.

– Vantaalla on ehdoton rikkaus, että seurakuntien kuorot ovat johtajiensa näköisiä ja siten hyvin erilaisia, sanoo Airi Saloniemi.

Kuorolaulu vaatii lihastyötä ja joukkuepeliä – seurakunnista löytyy kuoroja erilaisille laulajille

- On tosi hienoa nähdä, miten aluksi ujot ja arat ihmiset ovat pikkuhiljaa alkaneet aueta ja antavat itsestään enemmän, kertoo kanttori Airi Saloniemi.

Kanttori Airi Saloniemi puhuu kuorossa laulamisesta urheilutermeillä. Lihastyötä tarvitaan hengittämiseen ja äänihuuletkin ovat lihasta. Kuoro on joukkue, johon jokainen tuo oman osaamisensa, mutta lisäksi tarvitaan korvat höröllä olemista laulajakaverien suhteen ja toisten kunnioittamista.

– Monet ylittävät itsensä ryhmässä, vaikka eivät uskalla esiintyä yksin, sanoo Saloniemi.

– Nykyisin varsinkin suomen kielessä ääntä käytetään hyvin kapealla alalla. Kuorossa voi turvallisesti kokeilla ja harjoittaa ääni-instrumenttiaan. Laulaminen puhdistaa ja tekee keholle hyvää. Sisäinen tukilihaksisto pysyy kunnossa, jos laulaa paljon.

– Kun ääni resonoi kropassa, se on kuin hierontaa sisältäpäin, sanoo Saloniemi, joka työskentelee Korson seurakunnassa.

Arasta ja ujosta avoimeksi

Kuorolaulussa vaikuttaa samaan aikaan monta tasoa. On musiikki, tekemisen ilo ja haasteet. On sosiaalinen puoli, se joukkuepeli ja uusien ihmiskontaktien löytyminen, ehkä jopa ystävystyminen. Uusien kappaleiden myötä opitaan aina uutta. Fyysisellä puolella kroppa vertyy ja jumit aukeavat. Seurakunnan kuoroissa ohjelmisto ja esiintymistilanteet tuovat mukaan vielä hengellisen ulottuvuuden.

– Kuoroissa sosiaalinen puoli on tosi tärkeä. Suomalaiset eivät ole niin nopeasti lämpeneviä, mutta kuoroihin voi tulla olemaan yhdessä. Itsestä ei tarvitse kertoa kaikkea. Joissakin kuoroissa ei ole edes läsnäolopakkoa, vaan sitoutumisen aste on vapaaehtoinen, kertoo Saloniemi.

– On tosi hienoa nähdä, miten aluksi ujot ja arat ihmiset ovat pikkuhiljaa alkaneet aueta ja antavat itsestään enemmän.

Erilaisia kuoroja erilaisille kropille

Vantaan seurakunnissa on monenlaisia kuoroja. Esimerkiksi Korson seurakunnassa on projektikuoroja, jotka kokoontuvat tietyn ajan yhtä tapahtumaa varten. Syksyllä toteutetaan neljä projektikuoroa, joista viimeinen tähtää ensimmäisen adventtisunnuntain Hoosianna-kirkkoon.

– Kaikilla ei ole mahdollisuutta sitoutua koko kaudeksi. Toivon, että erityisesti projektikuoroihin saataisiin kiireisiä työikäisiä. Laulua tarvitsee osata auttavasti ja tuntea nuotit, Saloniemi sanoo.

Vielä matalampi kynnys on Korson Vox Mea -kuoroon tai Tikkurilan seurakunnassa vastaavaan Omalla äänellä -kuoroon. Niihin voi mennä mukaan milloin vain ilman läsnäolopakkoa, eikä laulu- tai nuotinlukutaitoa vaadita.

Kun ääni resonoi kropassa, se on kuin hierontaa sisältäpäin.

Toisessa päässä ovat esimerkiksi vastikään perustettu Vantaan seurakuntien kamarikuoro ja Hakunilassa kokoontuva HowManyMothers-kuoro. Niihin on koelaulu ja osallistuminen edellyttää myös itseopettelua. Lapsikuorojakin löytyy monesta seurakunnasta.

– Vantaalla on ehdoton rikkaus, että seurakuntien kuorot ovat johtajiensa näköisiä ja siten hyvin erilaisia. Ei ole pakko osallistua oman asuinalueensa seurakunnan kuoroon, vaan voi valita koko kaupungin eri vaihtoehdoista. Kesken kaudenkin voi vaihtaa, Saloniemi vinkkaa.

– Jokaisella on erilainen kroppa. Jotkut tarvitsevat esimerkiksi pitkän äänenavauksen ja tukea laulamiseen, toiset tykkäävät sähäkästä etenemisestä. On fiksua valita porukka omien tuntemustensa mukaan.

Laulaminen avaa uusia puolia itsessä

Kuorolaisille harrastus tarjoaa mahdollisuuden huolehtia sekä kehosta että mielestä.

– Kuorossa oppii uusia taitoja ja voi oppia suhtautumaan itseensä uudella tavalla. Hengellisyyden hoitaminen musiikin kautta on omanlaistaan. Laulamisesta jää myös muistoja. Musiikin kautta muistaa eri asioita kuin muuten. Seurakunnassa kuoro on lisäksi mahdollisuus palvella seurakuntaa musiikin keinoin.

Saloniemen mielestä hienointa kuoronjohtamisessa on ihmisten kanssa oleminen.

– Kuoronjohtajana näen laulamisen ilon ja sen, miten ensin koetun haasteen jälkeen tulee osaamisen ilo. Joka iässä voi oppia uutta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi