Aalto-yliopiston konetekniikan diplomi-insinööriopiskelija Sadique Ali kävi tapaamassa oppilaitospappi Kristiina Huotaria.
Kysely kertoo, että kirkon oppilaitostyöntekijöiden työtä pidetään tärkeänä – ”Jos oppilaalle tulee esimerkiksi jaksamisen ongelmia, me papit olemme sen hoitamisessa yksi osoite”
Valtakunnallisessa kyselyssä selvisi muun muassa, että kirkon oppilaitostyöntekijöiden työstä halutaan lisää tietoa.
Kirkkohallituksessa on tehty kysely kirkon oppilaitosyhteistyöstä. Sidosryhmille suunnatussa kyselyssä kysyttiin muun muassa: ”Kuinka hyvin tiedät, mitä kirkon oppilaitostyöntekijä tekee oppilaitoksessasi?” Valtakunnallisesta kyselystä kävi ilmi, että oppilaitostyöntekijöiden työ nähtiin tärkeänä ja siitä kaivataan lisää tietoa. Tiedon myös haluttiin kulkevan paremmin ja oppilaitostyöntekijöille haluttiin lisää näkyvyyttä.
– Toinen puoli on se, että oppilaitostyöntekijöiden työ ei voi olla valtavan näkyvää. Kun toimitaan oppilaitoksen sisällä, kirkon oppilaitostyön varsinainen funktio on jokin muu. Mainoskampanjoiden vetäminen ei ole jutun juoni, vaan se liittyy tämän työn pohjavireeseen, sanoo Stiven Naatus, joka on kirkon oppilaitosyhteisyön asiantuntija Kirkkohallituksessa..
Naatuksen mukaan oppilaitostyöntekijöiden työ perustuu hiljaiseen luottamukseen sekä yhteyden ja verkostojen rakentamiseen.
– Toki myös viestintään, ja on syytä miettiä, miten viestintää kehitetään ja missä kanavissa, Naatus sanoo.
Hänen mukaansa tulevaisuudessa oppilaitosyhteistyössä verkostomaisten toimintatapojen voisi kuvitella lisääntyvän.
– Jos ihmiset eivät tule kirkon tiloihin, ulospäinsuuntautuvan työn merkitys kirkon työssä varmasti kasvaa, Naatus toteaa.
Kyselyyn vastasi opiskelijoita ja oppilaitosten työntekijöitä
Kirkon oppilaitostyöntekijöitä työskentelee eri puolilla Suomea noin sata, joista yli 60 työskentelee kokoaikaisesti korkeakouluissa. Oppilaitostyöntekijöitä ovat oppilaitospapit, oppilaitosdiakonit ja oppilaitosnuorisotyöntekijät. Myös yksi kanttori työskentelee oppilaitoksessa.
Sidosryhmistä vaikuttavuuskyselyyn oli valittu vastaajiksi oppilaitosten opintopsykologeja, kuraattoreita ja muita henkilökunnan edustajia sekä opiskelijoita.
Kysely tehtiin huhtikuun 2025 aikana ja siihen kuului koko Suomi. Kyselyyn vastasi 433 henkilöä. Kyselyssä oli kuusi kysymystä ja mahdollisuus kirjoittaa avovastaus. Avovastauksia tuli 145.
Kysely osoittaa oppilaitostyön tarpeellisuuden
Oppilaitosyhteistyön vaikuttavuuskyselyn tulokset ovat Stiven Naatuksen mielestä osoitus oppilaitostyön tarpeellisuudesta. Hän pitää ilahduttavana, että kyselyyn saatiin runsaasti vastauksia.
– Teimme hyvin lyhyen kyselyn siitä syystä, että nykyisin kyselyitä tulee monelta taholta ja ihmiset valikoivat, mihin jaksavat käyttää aikaansa, Naatus sanoo.
Hänen mukaansa oppilaitospapit ja muut kirkon oppilaitostyöntekijät jo tietävät ja tuntevat arjessa työnsä merkityksen.
– Nyt he näkevät mustaa valkoisella, kun yhteistyökumppanit valtakunnallisesti ovat sitä heille sanoittaneet, Naatus sanoo.
Hänen mukaansa kysely on tarkoitettu työn kehittämiseen.
– Haluamme saada tietoa siitä, missä oppilaitostyössä mennään ja miten voimme kehittää yhteistyötä, Naatus sanoo.
Kristiina Huotari tapasi Aalto-yliopiston rakennustekniikan diplomi-insinööriopiskelija Muhammad Abdullahin Cafetoria Aallossa.
Aalto-yliopistossa papin työkielenä on usein englanti
Aalto-yliopistossa työskentelee kaksi oppilaitospappia Marjaana Faugel ja Kristiina Huotari. Heidän perustyötään ovat yksityiset keskustelut. Opiskelija voi varata oppilaitospapilta ajan.
– Opiskelijoilla on usein ihmissuhteisiin ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä. Uskonnostakin halutaan keskustella, mutta sitä on harvemmin. Enemmän keskustelut ovat elämän kokonaisuuden ja mielekkyyden miettimistä, Huotari kertoo.
Aalto-yliopisto on hyvin kansainvälinen yhteisö. Huotari huomaa sen työssään, sillä hänen kanssaan käy keskustelemassa ennen muuta ulkomailta tulleita henkilöitä. Keskustelukielenä on englanti.
– ETA-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat ovat huonosti sosiaaliturvan piirissä, ja toisaalta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle on tosi pitkät jonot. Jos oppilaalle tulee esimerkiksi jaksamisen ongelmia, niin me papit olemme sen hoitamisessa yksi osoite, Huotari sanoo.
Opiskelijat haluavat puhua oppilaitospapin kanssa myös sairauksista ja kuolemasta.
– Tänä vuonna perustimme Aalto-yliopistolla sururyhmän. Sen tarve nousi siitä, kun esille tuli useampi kuolemantapaus, Huotari kertoo.
Kriisityö on olennainen osa oppilaitospappien työnkuvaa. He tekevät sitä yhdessä opintopsykologien kanssa.
– Jos opiskelijan asia ei ole asiantuntijan omalla ydinosaamisalueella, niin sitten katsomme, kuka häntä voisi parhaiten auttaa, Kristiina Huotari kertoo.
Vastaanotolla tapaa eri asiantuntijoita
Aalto-yliopistolla opiskelijoille on tarjolla Starting Points of Wellbeing -palvelu. Hyvinvointipalvelussa tarjotaan opiskelijoiden käyttöön vertaistukiryhmiä, verkkomateriaaleja ja mahdollisuutta drop-in-vastaanotolle. Vastaanottohuoneeseen voi mennä päivystysaikoina ilman ajanvarausta. Opiskelijaa on vastassa joko opintopsykologi, uraohjaaja, pappi, opinto-ohjaaja tai erityisopettaja, jonka kanssa voi keskustella.
– Mainoslauseenamme oli, että ’Onko sinulla kysymyksiä opiskelusta, hyvinvoinnista tai elämästä ylipäätänsä? Tervetuloa.’ Ajatus on, että opiskelija voi mennä helposti kenen tahansa työntekijän luo. Jos opiskelijan asia ei ole asiantuntijan omalla ydinosaamisalueella, niin sitten katsomme, kuka häntä voisi parhaiten auttaa, sanoo Kristiina Huotari.
Starting Point of Wellbeing -palvelun kautta tehdään myös yhteisön rakentamistyötä. Siihen kuuluu muun muassa Beat The Blues -workshop-sarja, joka on tarkoitettu kansainvälisille opiskelijoille.
– Sarjassa käsitellään Suomeen tulleiden opiskelijoiden kysymyksiä. Vakiintuneita aiheina siinä ovat Suomessa eläminen, kulttuurishokki, miten selvitä talvesta, työllisyys Suomessa, ystävät ja juhla-ajat sekä itsemyötätunto.
– Käytämme Beat The Blues -sarjassa aikaa myös siihen, että ihmiset tutustuvat toisiinsa, sanoo Huotari.
Lisätty 18.6. klo 11.34 tieto Stiven Naatuksen tehtävästä Kirkkohallituksessa. Poistettu klo 11.45 ensimmäisestä ja toisesta kuvatekstistä Kristiina Huotarin luona käyneiden kuvissa olevien opiskelijoiden käynnin syyt.
Tekeillä on myös käsikirja
Oppilaitosyhteistyön vaikuttavuuskysely liittyy tekeillä olevaan oppilaitosyhteistyön käsikirjaan. Sen kirjoittajaryhmä haluaa lisää tietoa siitä, mitä sidosryhmissä ajatellaan oppilaitostyöntekijöistä oppilaitoksissa ja miten ne tämän työn näkevät.
Oppilaitosyhteistyön käsikirjan on tarkoitus valmistua tämän vuoden loppupuolella. Se tulee Kirkkohallituksen julkaisuihin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ammattioppilaitos Variassa tarjotaan mahdollisuuksia tulla yhteen – nettikaverit eivät korvaa fyysisesti läsnä olevia ystäviä
Hyvä elämäKyselimme Varian väen ajatuksia nuorten yksinäisyydestä ja sen syistä. Pian alkavalla Yhteisvastuukeräyksellä lievitetään yksinäisyyttä.
