Laulaja-lauluntekijä Rebekka Holi valmistelee parhaillaan neljättä albumiaan, jonka on määrä ilmestyä keväällä 2027. Hänet kuvattiin keikan yhteydessä Helsingin Korjaamolla lokakuussa.
Laulaja-lauluntekijä Rebekka Holi pelkäsi kuolemaa parikymppisenä niin paljon, että palasi toisinaan yöksi äitinsä viereen – nyt hän suhtautuu kuolevaisuuteen eri tavalla
Elämän lyhyyden ajatteleminen saa 30-vuotiaan Holin huomaamaan, miltä ilma tuoksuu ja peruna tuntuu suussa. Kuolema kulkee lauluissa mukana.
Rebekka Holi oli 21-vuotias, kun hän muutti omilleen äitinsä luota lapsuuskodistaan Helsingin Toukolasta. Aluksi yksin vietetyt illat tuntuivat vaikeilta.
– Tuli sellainen olo, että en uskalla mennä nukkumaan, sillä tämä peli voi mennä poikki koska tahansa. Luissa ja ytimissä asti oli tosi kolkko tunne siitä, että kaikesta saattaa lähteä pohja.
Välillä Holi palasi yöksi äitinsä luokse ja haki turvaa tämän läheisyydestä.
– Tajusin, että vaikka äiti olisi siinä, joudun kuitenkin jättämään hänet, kun kuolen. Jokainen lähtee täältä yksin.
Holi kirjoitti kokemuksestaan laulun Kömmin viereesi (2021): ”Kömmin viereesi pitkästä aikaa. Niin kuin lapsena kömmin uudestaan. Olet ryppyisempi kuin olit ennen. Tää on räpäys vaan, tää on kuin uni, kun kätesi lämmin lepää päälläni ja suljet minut suojaasi. En voi olla ajattelematta sitä silloinkin kun en ajattele: Avaruus laajenee. Elämä on kuoleman nuolema.”
Nyt 30-vuotias Holi antaa haastattelua Vallila Music Housen tiloissa muiden artistien Emma-patsaiden sekä kulta- ja platinalevyjen keskellä. Hän pohtii, että voimakas kuolemanpelko parikymppisenä liittyi todennäköisesti ison elämänmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen ja paniikkioireiluun. Hän näpräilee sormiaan puhuessaan.
Holi on polkenut paikalle kotoaan kaupunkipyörällä. Hän työskenteli aamupäivän neljännen albuminsa tuotantosessiossa.
Holi on sanoittanut ja säveltänyt sen kappaleet itse, kuten ennenkin. Hänet palkittiin vuoden biisintekijänä Indie Awards -tapahtumassa helmikuussa 2026.
Rebekka Holi valmistautuu keikkaan yhtyeensä kanssa Korjaamon takahuoneessa. Kuvassa ovat vasemmalta basisti Meri Wallenius, kitaristi Tuomas Karlsson ja rumpali Santeri Kettu.
Manifestointi tuotti tulosta
”Kun saisin heitettyä pois huolet tulevaisuudesta. Kun saisin ajan kanssa sovintomielen, eikä pelottais kuolema”, Rebekka Holi laulaa kappaleessaan Kun saisin tajuttua (2020). Hän kutsuu sitä manifestointibiisikseen.
– En ole varmaan koskaan elämässäni unohtanut omaa kuolevaisuuttani. Manifestointi on kuitenkin tuottanut tulosta. Minulla on enemmän sovintomieltä ajan kulumisen kanssa kuin oli tuota biisiä kirjoittaessani, vaikka en edelleenkään haluaisi joutua lähtemään täältä vielä.
Nykyään tietoisuus kuolemasta saa Holin näkemään, kuinka ”hirveän hienoa, upeaa ja rikasta” elämä on.
– Olen miettinyt, mitä tekisin, jos minulla olisi enää vähän aikaa jäljellä. Voi olla, etten muuttaisi mitään. Nuuhkisin vain vielä enemmän ilmaa matkalla studiolle ja nauttisin siitä, miltä peruna tuntuu suussa, ihmettelisin ihmisiä ja kuuntelisin tuulettimen ääniä. Mutta teen tuota kaikkea muutenkin.
Aamun tuotantosession jälkeen Holi sulkeutui studion äänieristettyyn huoneeseen, sulki silmänsä ja kävi mielessään läpi HÄÄT(Ö)-teatteriesitystä. Hän näyttelee esityksessä sekä vastaa sen musiikista ja äänistä. Esityksen tekee 333-kollektiivi, jonka Holi on perustanut ystäviensä kanssa.
Kun Holilta kysyy hänen suurinta saavutustaan, hän miettii rauhassa ja vastaa sitten, että nykyinen elämä.
– On aika iso saavutus, että pystyn elämään näin. Teen kiinnostavia projekteja mukavien ihmisten kanssa ja pystyn jättämään toimeentuloni taiteen varaan. Se on ollut haaveeni pitkään.
Juuri ennen esiintymistä.
Kuolleet päätyvät Rebekka Holin lauluihin
Vielä nelisen vuotta sitten Rebekka Holi työskenteli henkilökohtaisena avustajana. Työ innoitti hänet tekemään kappaleen Ulla (2021).
– Halusin tehdä biisin sellaiselle ihmiselle, jolle kukaan muu ei todennäköisesti tee sellaista. Ulla on huomaamaton ja hiljainen, mutta kiehtova henkilö, joka kutsuu pysähtymään pienten asioiden äärelle.
Laulussa kuunnellaan hissien kieltä, tehdään hidasta matkaa ja jutellaan kuolemasta: ”Sä puhuit joskus siitä kuinka sä tahtoisit lähteä rauhassa. Miten yöllä, kun näet kaunista unta sut hakisi enkeli hiljaa pois.”
Kuolema on mukana myös Holin uudessa tuotannossa. Hänen kolme isovanhempaansa kuoli samaan aikaan, kun hän kirjoitti tulevan albuminsa kappaleita. Hän seurasi läheltä, miten hänen vanhempansa menettivät vanhempansa – ja ajatteli, että sama on vielä hänelläkin edessä.
Kappaleisiin tuli luopumista, sukupolvien ketjua ja jotain, mitä hän kutsuu muisteluiloksi.
Kaikki Holin laulut eivät kerro hänen omasta elämästään, mutta uusi Mausoleumi kertoo juuri siitä. Se sai alkunsa unesta, jossa Holi vieraili mummilassa. Hän tiesi unessakin, että se oli enää äidin vanhempien kuolinpesä. Asunto näytti ensin autiolta, mutta sitten pitkän ja kapean käytävän päässä liikkui joku.
Mummi.
Tämä ajeli pienellä sähköpyörätuolilla ympäri asuntoa viininpunaisessa teknisessä urheiluasussa ja siihen sävy sävyyn sopivissa ”präniköissä” lenkkareissa. Hän hoiteli pirteänä askareitaan ja letkautteli niin kuin hänellä oli ollut tapana. Vaari oli bingossa.
– Kun heräsin, olin tosi kiitollinen unesta. Se tuntui todelta ja lohdulliselta.
Unen jälkeen syntyi ajatus mielen mausoleumista eli paikasta, jossa kuolleet ovat olemassa tapoineen ja persoonineen juuri sellaisina kuin he eläessään olivat.
Mausoleumin kertosäe menee näin: ”Täällä säilyvät ennallaan ajat, paikat ja ihmiset ja henget, kaikki kerrallaan. Kyse on siitä ainoastaan, kenet sattuu kohtaamaan ja kuinka alas kellariin mennä uskaltaa.”
Enkelit ja rukoukset kuuluivat lapsuuteen
Näkyvän maailman ylittävä todellisuus kuului Rebekka Holin elämään jo lapsena. Hän kuvaa yksinhuoltajaäitiään hartaaksi kristityksi. Kahden hengen perheessä lausuttiin ilta- ja ruokarukoukset, käytiin kirkossa ja vietettiin joulua ja pääsiäistä kristillisin menoin.
– Enkelit ja sellaiset olivat ihan peruskauraa.
Lisäksi Holin isän isä oli rovasti. Hänen luonaan vierailtiin kirkollisina juhlapyhinä, ja hän piti sukujuhlissa hengellisiä puheita.
Holin suhde hengellisyyteen on muuttunut aikuistumisen myötä. Hän kertoo, että häneltä ”puuttuu tarve uskoa yliluonnollisiin asioihin”. Asioiden tieteellinen selittäminen ei tee hänen mielestään elämästä yhtään vähemmän ihmeellistä.
– Minusta ihmeen ei tarvitse rikkoa luonnonlakeja. Maailmassa ja olemassaolossa on jotain perimmäistä hehkua ja hohtoa, jota on mahdoton kumota. Ajattelen, että se itsessään riittää jumalallisuuden kokemukseen.
Basisti Meri Wallenius ja Rebekka Holi lavalla Korjaamolla.
Korvissa killuu isoisoäidin perintö
Kiharapäinen, hörökorvainen, noin yhdeksänvuotias poika hymyilee Rebekka Holille hänen keittiönsä hyllyltä. Koulupoika on hänen edesmennyt vaarinsa, äidin isä.
Holi käyttää keikoilla usein mustia pisarakorvakoruja, jotka ovat peräisin hänen isoisoäidiltään. Pyhäinpäivinä Holilla on ollut tapana käydä hänen haudallaan Honkanummen hautausmaalla yhdessä äitinsä kanssa. Muitakin vierailtavia hautoja on, tänä vuonna taas enemmän kuin ennen.
– Tykkään siitä perinteestä. Hautausmaalla on tunnelmallista, kun on vain kynttilöitä pimeässä.
Äiti ja tytär laulavat usein hautausmaalla virren Maa on niin kaunis. Kynttilää sytyttäessään Holi muistelee kuolleen ihmisen persoonaa, olemusta ja tapoja.
– Tunnen kiitollisuutta siitä, että olen saanut senkin tyypin tuntea.
Rebekka Holi myy keikan jälkeen levyjä ja t-paitoja yleisölle.
Kuka?
Rebekka Holi, 30, on palkittu laulaja-lauluntekijä, joka on asunut koko ikänsä Helsingissä.
Mitä?
Holin seuraavat Helsingin-keikat ovat Kultissa 5.11. ja Dubrovnikissa 19.12. Hän näyttelee HÄÄT(Ö)-esityksessä eri baareissa ja Kansallisteatterin Kahvila Willensaunassa 17.11., 26.11. ja 10.12. Holin neljäs albumi ilmestyy näillä näkymin keväällä 2027.
Motto
Kaikki on ihmeellistä.
Korjaamon-keikka on ohi. Rebekka Holi pitää suurimpana saavutuksenaan sitä, että pystyy elättämään itsensä taiteella.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Isotätini on kunnon hihhuli! Ehkä se on tarttunut minuun lapsena, kun kävin hänen luonaan”, sanoo Santeri Mäntylä alias Jeel, joka esiintyy mielellään missä tahansa kristillisessä yhteisössä
Hyvä elämä HengellisyysSanteri Mäntylälle tutuimmat keikkaympäristöt ovat luterilainen ja helluntailainen seurakunta.
