– Minulla oli hyvä tukiverkosto, kun lapset olivat pieniä. Haluan nyt antaa muille vastaavaa tukea, Laura Kuivalainen sanoo.
Laura Kuivalaiselle perhekummina toimiminen on mielekäs ja helppo tapa auttaa: ”Lapset ovat olleet innoissaan uudesta aikuisesta, joka leikittää ja jolta saa huomiota”
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluttamat kummit tukevat perheitä arjessa olemalla keskusteluseurana, leikkimällä lasten kanssa ja auttamalla asioilla käymisessä.
Espoolainen Laura Kuivalainen näki viime keväänä Facebookissa ilmoituksen, jossa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri haki koulutukseen perhekummeja. Kuivalainen oli ollut aiemmin mukana Pelastakaa Lapset ry:n tukiperhetoiminnassa, mutta oli kokenut sen liian vaativaksi, koska se vei aikaa myös viikonloppuisin. Sen sijaan perhekummin tehtävä tuntui hänen aikatauluihinsa sopivammalta vapaaehtoistoiminnalta.
Luokanopettajana työskentelevä Kuivalainen hakeutui paripäiväiseen perhekummikoulutukseen.
– Opettajana olen tottunut toimimaan lasten kanssa. Koulutus tuntui minusta riittävältä tehtävään, jossa ollaan pari tuntia kerrallaan tekemisissä tuettavan perheen kanssa.
Koulutuksen jälkeen Kuivalainen sai tuettavakseen kummiperheen, jossa on kaksi alle kouluikäistä lasta. Hän on käynyt perheessä kerran kahdessa viikossa sellaisina arki-iltoina, joina perheen isä on ollut töissä.
– Olen välillä touhunnut lasten kanssa, jotta äiti on saanut tehdä rauhassa kotitöitä. Toisinaan taas olemme käyneet yhdessä leikkipuistossa, jolloin olen ollut samalla äidin juttukaverina.
– Tällä perheellä asiat ovat melko hyvin, sillä perheellä on myös muuta tukiverkostoa. Toiminkin nyt lisätukena isän poissa ollessa.
Vapaaehtoistyö antaa myös itselle
Laura Kuivalaisen mielestä perhekummina toimiminen on sujunut hienosti. Erityisesti perheen lasten riemukas vastaanotto on tuntunut hänestä ihanalta.
– Lapset ovat olleet innoissaan uudesta aikuisesta, joka leikittää ja jolta saa huomiota, Kuivalainen kertoo.
Hän suosittelee lämpimästi perhekummiksi ryhtymistä, mikäli oma elämäntilanne sen sallii. Kummilta ei vaadita mitään erityistaitoja – normaalit ihmissuhdetaidot riittävät.
– Omat lapseni ovat jo isoja koululaisia, joten he eivät tarvitse niin paljon vanhempien läsnäoloa. Minulla itselläni on aina ollut hyvä tukiverkosto. Se auttoi jaksamisessa ja parisuhteen vaalimisessa, kun lapset olivat pieniä. Haluan nyt antaa muille vastaavaa tukea.
Kuivalainen itse kokee saavansa tällaisesta vapaaehtoistyöstä hyvää mieltä ja tarpeellisuuden tunnetta.
– Jos on tarve tehdä jotain hyvää, perhekummius on helppo tapa. Tämä ei vie paljoa omaa aikaa, ja itse voi vaikuttaa vaikkapa siihen, miten läheltä haluaa kummiperheen. Myös kummiperhe voi esittää toiveita. Esimerkiksi minun perheeni äiti oli toivonut tueksi vähän vanhempaa naista.
Perhekummi saa tarvittaessa tukea Mannerheimin Lastensuojeluliiton ammattilaisilta. Jos perheessä ilmenee jotain isompaa tuen tarvetta, kummi voi ottaa yhteyttä hänelle nimettyyn yhteyshenkilöön.
Uusista vapaaehtoisista on huutava pula.
Vapaaehtoisten perhekummien koulutus aloitettiin vuonna 2010, koska kuntien resurssit eivät riittäneet lapsiperheiden tukemiseen. Espoossa ja Kauniaisissa perhekummitoimintaa ohjaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Uudenmaan piirin perhetoiminnan koordinaattori Laura Männistö.
– Tämä on erittäin matalan kynnyksen toimintaa. Perhekummi tarjoaa tukea ja hengähdystauon arjessa esimerkiksi jos vanhemmat potevat uupumusta tai yksinäisyyttä tukiverkostojen puuttuessa. Kummi voi toimia keskusteluseurana, touhuta lasten kanssa, auttaa asioilla käymisessä ja ohjata vanhempia perhekerhoihin ja -kahviloihin, Männistö sanoo.
Laura Kuivalainen suosittelee lämpimästi perhekummiksi ryhtymistä, mikäli oma elämäntilanne sen sallii.
Perhe voi määritellä avuntarpeensa
Perhekummipalveluun saa yhteyden esimerkiksi neuvolan, päiväkodin, koulun, sosiaalitoimen, seurakunnan tai MLL:n nettisivujen kautta. Vanhemmat voivat määritellä itse avuntarpeensa. Perhekummi voi toimia myös varamummina, jos isovanhemmat eivät asu lähellä tai eivät ole enää elossa.
Viime vuonna perhekummin sai pääkaupunkiseudulla noin 250 perhettä, mutta Männistön mukaan kymmenet perheet odottavat edelleen omaa perhekummia.
– Uusista vapaaehtoisista on huutava pula, sillä osa kummeista on tauolla tai lopettaa toiminnan esimerkiksi oman elämäntilanteen muuttumisen takia.
Perhekummiksi tai varamummiksi voivat ryhtyä kaikenikäiset aikuiset, jotka kokevat elämäntilanteensa sellaiseksi, että pystyvät sitoutumaan tehtävään noin kaksi kertaa kuukaudessa vuoden ajaksi. Tärkeintä on auttamishalu, joten esimerkiksi kummin ammatti- tai koulutustaustalla ei ole merkitystä.
MLL:n mukaan lapsiperheiden yksinäisyys on lisääntynyt Suomessa, sillä isovanhemmat ja muut sukulaiset saattavat asua kaukana eikä perheillä ole riittäviä tukiverkostoja. Perhekummitoiminnan avulla tuetaan perheitä ajoissa ja ehkäistään ongelmien kasautumista.
Perhekummina toimiminen edellyttää MLL:n maksuttoman tukihenkilökoulutuksen suorittamista. Kummeja koulutetaan seuraavaksi kahdessa eri jaksossa elo-syyskuussa.
Lisätietoja: uudenmaanpiiri.mll.fi
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mielipide: Vapaaehtoisten tuki lapsiperheille kantaa
Puheenvuorot
