null Vanhemmuus ei ole suorittamista vaan läsnäoloa – Asiantuntijat vinkkaavat: ”Kännykkä pois, kun keskustellaan”

Paula Bruce-Haatainen ja Ann-Mari Hintikka kehottavat perheitä hakemaan apua ajoissa, kun omat keinot eivät enää riitä.

Paula Bruce-Haatainen ja Ann-Mari Hintikka kehottavat perheitä hakemaan apua ajoissa, kun omat keinot eivät enää riitä.

Vanhemmuus ei ole suorittamista vaan läsnäoloa – Asiantuntijat vinkkaavat: ”Kännykkä pois, kun keskustellaan”

Erilaiset tavat kasvattaa lapsia ja käsitellä ongelmatilanteita hiertävät usein lapsiperheissä.

Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvoja, psykologi Ann-Mari Hintikka antaa ajankohtaisen neuvon vanhemmille: pane kännykkä tai tabletti pois keskustelun ajaksi. Tämä vinkki koskee sekä lapsia että aikuisia.

– Laite, johon kilahtelee viestejä, häiritsee käynnissä olevaa keskustelua. Silloin, kun käsitellään asioita yhdessä, on tärkeää, että kaikki tulevat kuulluiksi ilman häiriötekijöitä, Hintikka sanoo.

Yhteisten vanhemmuuden pelisääntöjen ja kasvatusmallien luominen on Hintikan mukaan tärkeää. Esimerkiksi se, että kumpikaan vanhemmista ei anna oman älylaitteensa keskeyttää keskustelua eikä myöskään salli sitä lapsille.

– Lapsille on tärkeää, että vanhemmat ovat samassa rintamassa suhteessa lapsiinsa. Jos vanhemmat toimivat keskenään eri tavalla, tilanne voi lisätä lapsen turvattomuuden tunnetta, sanoo Hintikka.

Murrosikäinen voi käyttää hyväkseen tilannetta, jossa vanhemmilla ei ole yhtenäisiä pelisääntöjä. Silloin nuori neuvottelee asioista sen vanhemman kanssa, jonka saa toimimaan haluamallaan tavalla. Tiukemman vanhemman kanssa nuorella voi olla jatkuva riita.

Yhteisillä pelisäännöillä eteenpäin

Perheneuvonnan asiantuntijoihin otetaan usein yhteyttä tilanteissa, joissa vanhemmilla on erilaiset tavat kasvattaa lapsia ja käsitellä ongelmatilanteita. Toinen vanhemmista haluaa toimia tietyllä tavalla, mutta puoliso onkin toista mieltä.

– Etenkin pikkulapsiperheissä nämä asiat hiertävät. Me lähdemme luomaan heille yhteisiä pelisääntöjä keskustelun avulla. Käymme läpi sitä, miten kumpikin haluaa toimia lasten suhteen. Sen pohjalta löytyy asioita, jotka molemmat voivat allekirjoittaa. Lisäksi on asioita, joissa voidaan tehdä kompromisseja, Ann-Mari Hintikka sanoo.

Uusperheissä kitkaa aiheuttaa esimerkiksi se, että puoliso kohtelee toisen lapsia eri tavalla kuin omiaan. Hän saattaa pitää toisen lapsille tiukempaa kuria tai jättää heidät eriarvoiseen asemaan. Hintikka pitää tärkeänä, että kaikki lapset ovat samalla viivalla.

Kodin pitäisi olla paikka, jossa kaikilla on hyvä olla ja jossa on tilaa erilaisille tunteille.

Olarin seurakunnan perhetyöntekijä Paula Bruce-Haatainen kohtaa työssään etenkin pienten lasten vanhempia. Koronapandemian aika on ollut pikkulapsiperheille hyvinkin raskasta. Hän toivoo, että arkielämän keskellä puolisot muistavat hoitaa myös parisuhdettaan edes muutaman tunnin kahdenkeskisillä hetkillä.

– Lapselle parasta on hyvin voiva vanhempi. Autan asiakkaita löytämään yhteisen tavan, miten juuri heidän perheensä toimii. Se voi olla erilainen kuin naapurissa, mutta paras juuri heille, Paula Bruce-Haatainen sanoo.

Ann-Mari Hintikka sanoo, että vanhemmuus ei ole suorittamista vaan emotionaalista läsnäolevaa vanhemmuutta. Kasvatuksen sudenkuoppia voi välttää monin tavoin, esimerkiksi isoilla korvilla eli kuuntelevalla asenteella. Kun kuuntelee toista aktiivisesti, riski tulkita toisen viestiä väärin on minimaalinen.

– Kannattaa osoittaa aitoa kiinnostusta lasta kohtaan. Voi kysyä, miten koulupäivä meni ja mitä hän mielessään pohtii. Sama keino toimii myös puolison kanssa, Hintikka sanoo.

Apua kannattaa hakea ajoissa

Moni etsii apua kärvisteltyään pitkään vaikeuksien kanssa ja pohtii jo eroamista. Apua kannattaa hakea ajoissa, sillä asiat harvoin muuttuvat odottelemalla. Paula Bruce-Haataisen mukaan muutos lähtee aina ihmisestä itsestään.

– Kodin pitäisi olla paikka, jossa kaikilla on hyvä olla ja jossa on tilaa erilaisille tunteille. Mikäli jotkut asiat tuottavat pahaa oloa, kannattaa miettiä, mitä voi muuttaa. Huonoa tilannetta ei kannata sietää vuosikausia, Bruce-Haatainen sanoo.

Ann-Mari Hintikan mukaan apua kannattaa hakea, jos kotona on jatkuvaa riitelyä eivätkä puolisot ole kasvatusasioissa samaa tiimiä.

– Vanhempien on hyvä miettiä, miten heidän riitelynsä vaikuttaa lapseen. Se voi vahingoittaa lasta ja tuntua hänestä hyvinkin ahdistavalta, Ann-Mari Hintikka sanoo.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: