null Lauttasaaren seurakunta alkoi tarjota ilmaisia lastenhoitokeikkoja koteihin – "Tämä on avioerojen vastaista työtä"

Eija Härkänen (oikealla) Lauttasaaren seurakunnasta on käymässä Sanna Yli-Koski-Mustosen ja Vilhon luona.

Eija Härkänen (oikealla) Lauttasaaren seurakunnasta on käymässä Sanna Yli-Koski-Mustosen ja Vilhon luona.

Ajankohtaista

Lauttasaaren seurakunta alkoi tarjota ilmaisia lastenhoitokeikkoja koteihin – "Tämä on avioerojen vastaista työtä"

Lapsi- ja perhetyön tiimivastaava toivoo, että yhteydenottoja tulisi paljon.

Kun parivuotias Vilho on kotona äitinsä Sanna Yli-Koski-Mustosen kanssa, hän tykkää leikkiä Anua ja Soilia. Anu ja Soili eivät ole telkkarisankareita tai lastenkirjojen hahmoja vaan Lauttasaaren seurakunnan lastenohjaajia.

– Vilho roikkuu 8.45 tuolla ovenkahvassa ja huutaa, että kerhoon! Anu! Yli-Koski-Mustonen kertoo.

Lauttasaaren seurakunta järjestää lapsiperheille monenlaista apua. 3–5-vuotiaille tarkoitettu päiväkerho pyörii viitenä päivänä viikossa. Joka arkipäivä pidetään myös Suomen suurinta iltapäiväkerhoa, jossa käy lähes 150 6–9-vuotiasta.

Torstaisin ja perjantaisin kello 9–11.30 seurakunta järjestää lapsiparkin, johon lapsen voi tuoda hoitoon ilman ennakkoilmoittautumista. Kirkolla on lastenhoitoa myös keskiviikkoiltaisin.

Eikä siinä vielä kaikki!

Pari kuukautta sitten seurakunnan lastenohjaajat alkoivat tehdä ilmaisia kotikäyntejä.

– Tämä on matalan kynnyksen juttu. Meille ei tarvitse selitellä mitään eikä tehdä hakemuksia. Voi vain soittaa ja pyytää lastenhoitoa, kertoo lapsi- ja perhetyön tiimivastaava Eija Härkänen.

Kotikäyntejä tehdään maanantaisin ja tiistaisin aamupäivällä kello 9–11. Varauksia toivotaan edellisenä perjantaina.

Seurakunta ei kysy lastenhoitoapua pyytävältä vanhemmalta ensimmäisenä, oletko yksinhuoltaja ja kuinka paha tilanne teillä on.

Alle kaksivuotiaille on vaikea saada hoitoapua

Sanna Yli-Koski-Mustonen ajattelee, että seurakunnan tarjoama matalan kynnyksen lastenhoitoapu on avioerojen vastaista työtä.

– Alle kolmevuotiaiden vanhemmat eroavat Suomessa kaikkein eniten. Se on aika karu juttu.

Vauva- ja taaperovuodet eivät ajaneet Yli-Koski-Mustosen perhettä parisuhdekriisiin, mutta helppoa ei ollut. Vilho nukkui ensimmäisen vuotensa huonosti. Yli-Koski-Mustosella oli pahoja selkäkipuja, joiden takia hän joutui juoksemaan lääkäreillä ja kuvauksissa. Hän viimeisteli varhaiskasvatuksen maisteriohjelman opintojaan, jotka huipentuivat graduspurttiin tänä keväänä.

Kuten Yli-Koski-Mustonen itse asian muotoilee: ”Se oli aika hc yhdistelmä.”

– Kun Vilho oli yksivee, neuvolaterkkari sanoi, että nyt yhteyttä kaupungin kotipalveluihin. Me onnistuimme saamaan sieltä 10 kolmen tunnin kotikäyntiä, mikä oli huikea lottovoitto. Kaupunki on madaltanut kynnystä avun saamiselle, mutta tarve pitää silti perustella tarkkaan.

Yli-Koski-Mustosesta on hienoa, että seurakunta ei kysy lastenhoitoapua pyytävältä vanhemmalta ensimmäisenä, oletko yksinhuoltaja ja kuinka paha tilanne teillä on. Apua kannattaa tarjota jo silloin, kun tilanne ei ole äitynyt katastrofiksi.

– Alle kaksivuotiaille voi olla tosi vaikeaa saada apua, jos arki tuntuu raskaalta. Kaupungin leikkipuistojen kerhoihinkin on usein kahden vuoden ikäraja, Yli-Koski-Mustonen selittää.

– Me olemme tosi tavallinen perhe. On nykypäivää, että kotivanhemmat tekevät keikkatöitä ja opiskelevat pikkulapsivuosina. On melko harvinaista, että vanhempi on kolme vuotta lapsen kanssa kotona tekemättä mitään muuta.

Sanna Yli-Koski-Mustonen (vasemmalla) on saanut hoitoapua Vilholle kavereiltaan ja perheenjäseniltään, mutta arkisin päiväsaikaan monet ovat töissä.

Sanna Yli-Koski-Mustonen (vasemmalla) on saanut hoitoapua Vilholle kavereiltaan ja perheenjäseniltään, mutta arkisin päiväsaikaan monet ovat töissä.

Ruuhka ei pelota: "Voi kun yhteydenottoja tulisi paljon"

Idea kotikäynteihin syntyi siitä, että Lauttasaaren kirkko on menossa täysremonttiin ja lapsityön tilat ovat pitkään poissa käytöstä. Vaikka korvaavia tiloja saadaan muun muassa läheiseltä koululta, seurakunta halusi kokeilla uusia työtapoja.

– Peruskorjaus tuli tavallaan hyvään aikaan. Monelle työalalle tulee nyt raikkaita tuulia, Eija Härkänen sanoo.

Kotikäyntien lisäksi lastenohjaajat alkavat ensi syksynä pitää metsäkerhoa. Odottaville äideille järjestetään kahdeksan kerran vertaistukiryhmä.

Seurakunnan lapsityö menee kesätauolle juhannuksena ja jatkaa toimintaansa elokuun puolivälin tienoilla.

Eikö seurakuntaa pelota, että kotikäynnit ruuhkauttavat lastenohjaajien kalenterit?

– Ei! Voi kun yhteydenottoja tulisi paljon. Se olisi ihan paras haaste, Härkänen vastaa.

– Yksikin apua pyytänyt vanhempi kysyi, että kun he asuvat hissittömän talon neljännessä kerroksessa vauvan, pikkulapsen ja rattaiden kanssa, niin voivatko he silti pyytää apua. Kyllä voivat!

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.