Rakastetusta lapsesta varttuu usein terveempi aikuinen kuin kovia kokeneesta. Asiaan voi vaikuttaa myöhemminkin: kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta suojaa terveyttä läpi elämän.
Rakkaus kesyttää tautigeenejä – ihmissuhteet vaikuttavat sairastumiseen yhtä lailla kuin perimä, tupakointi ja juominen
Kun elää terveellisesti, pysyy terveenä, paitsi jos on heikot geenit. Väärä luulo, sanoo tutkija Vienna Setälä-Pynnönen. Hän kommentoi terveysväitteitä genetiikan ja evoluutiobiologian näkökulmista.
1. Jos haluaa pysyä terveenä, pitää liikkua ja nukkua riittävästi, syödä suositusten mukaisesti, käyttää päihteitä vain kohtuudella ja välttää ylipainoa.
Merkittävä joukko aikuisia ihmettelee huuli pyöreänä, että miten voin olla näin huonovointinen, vaikka olen tehnyt kaiken oikein. On syytä nostaa terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan rinnalle se näkymätön hyvä, jota teemme toisillemme.
Terveellisiä elintapojakin tärkeämpää on kyky rakastaa. Rakastatko ihmisiä ja onko sinulla kokemus siitä, että joku rakastaa sinua? Kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta vaikuttaa siihen, tykkääkö itsestään ja katsooko, että on hyvän arvoinen. Se motivoi toimimaan terveyden hyväksi.
Ihmissuhteilla on kiistaton tilastollinen yhteys sairastumisherkkyyteen aikuisena ja todennäköisyyteen kuolla nuorena.
On tutkittu, että yksinäisyyden kokemus altistaa teinejä ja vanhuksia sairastumiselle enemmän kuin tupakointi ja päihteidenkäyttö. Kun ihmiset hakeutuvat yhä uudestaan lääkäriin vaihtuvien vaivojen takia, taustalla on usein ihmissuhdeongelmia. Tuntuu, että pitää olla harvinainen sairaus tai jalka poikki, jotta tulee nähdyksi.
2. Jokainen on vastuussa omasta terveydestään.
Tutkija, konsultti Vienna Setälä-Pynnönen. Kuva: Petro Pynnönen
On hyvä kantaa vastuuta itsestään. Mutta jos vastuullisuus tulkitaan niin, että sipsien syöminen, tupakointi ja tietyn liikuntamäärän alle jääminen ovat pahasta, niin terveyssuositukset alkavat herättää vastustusta. Moni ei noudata terveysvalistusta, vaikka ajattelee, että niin pitäisi tehdä. Perimmäinen motivaatio hyviin elämäntapoihin tulee muualta kuin ohjeista. On hyvä olla itselleen empaattinen ja sietää heikkouttaan. Silloin elintapasuositukset eivät tunnu kahlehtivilta.
Terveys ei ole vain omissa käsissä. Tiedetään, että lapsena kovia kokeneet ihmiset sairastuvat helposti aikuisena. Varhaiset ihmissuhteet koodautuvat aivojen rakenteeseen. Vauvan kokemus voi olla aikuisen silmiin vähäpätöinen. Hän voi kokea suurta stressiä aiheuttavana menetyksenä jo sen, että hoivaaja vaihtuu, kun äiti lähtee töihin.
Itsensä lääketieteelle testamentanneen ihmisen aivoista on mahdollista nähdä kuoleman jälkeen, miten lapsuudenkokemukset ovat vaikuttaneet aivojen rakenteeseen ja millainen yhteys näillä kokemuksilla on ollut itsesäätelyyn ja tunteiden säätelyyn.
Genetiikassa tutkitaan nykyään geenien toiminnan tiloja ja dna:n päällä olevia epigeneettisiä merkkejä, jotka vaikuttavat geenien toimintaan. Nämä epigeneettiset merkit ovat herkkiä yksilön ensimmäisten vuosien kokemuksille, mutta myös aikuisena saaduille hyville kokemuksille.
Jos ihmistä ei ole kohdeltu pienenä hyvin, se on surun paikka. Suremiseen suhtaudutaan nykyään turhan vähäpätöisenä asiana. Se auttaa sietämään itselle tapahtuneita ikäviä asioita ja pääsemään elämässä eteenpäin.
3. Muita ei voi parantaa.
Ihminen voi olla toiselle ihmiselle terveellistä seuraa. Jos läheiselläsi on esimerkiksi päihdeongelma, voit olla niin itsevarma, että et pelkää toisen hylkäävän sinua, vaikka ottaisit asian puheeksi. Jos seisot rauhallisesti omilla jaloillasi etkä osallistu toisen itsetuhoiseen käytökseen, olet hänelle hyvää tekevää seuraa.
Päihdeongelmasta tai masennuksesta toipuminen on usein hirvittävän hidasta. Tutkimukset osoittavat, että vierellä pysyvät ihmiset auttavat toipumisessa.
Samasta geeniperimästä voi kasvaa ympäristöstä riippuen huikea lahjakkuus tai ihmisraunio.
4. Jos kaksi ihmistä noudattaa yhtä hyviä elämäntapoja, heidän terveyseronsa johtuvat perimästä.
Terveyserot johtuvat ympäristön ja perimän yhteisvaikutuksesta. Tämä kattaa myös edelliset sukupolvet ja heidän henkilöhistoriansa. Samasta geeniperimästä voi kasvaa ympäristöstä riippuen huikea lahjakkuus tai ihmisraunio.
Makroympäristö heijastuu monin tavoin ihmisen mikroympäristöön kuten kodin ilmapiiriin ja tarjolla olevaan ruokaan. Esimerkiksi sotavuosina suomalaisten vauvojen vanhemmat olivat alati peloissaan ja huolissaan. Nykyäänkin osa vanhemmista on hermostuneita, mutta eivät kaikki.
Suomalaisilla on niin kutsuttuja tautigeenejä, mutta terveysongelmissamme näkyvät yhtä lailla menneet sodat ja niihin liittyvät menetykset ihmissuhteissa. Varhainen ympäristö vaikuttaa esimerkiksi yliherkkyyksiin ja immuunipuolustukseen eli ihmisen kykyyn torjua taudinaiheuttajia.
Toiselle voi olla terveellistä seuraa.
5. Ihmisen on hyvä tietää, mihin sairauksiin hänen geeninsä altistavat
Olen tästä eri mieltä. Ihmisillä on sellainen käsitys, että geenit määrittävät mitä heistä tulee, mutta se ei ole totta. Geenit eivät tee mitään ilman ympäristön vaikutusta. Esimerkiksi diabetekselle altistava perimä ei tee kenestäkään diabeetikkoa elintavoista riippumatta.
Geenejä monin verroin tärkeämpää on se, miten ne toimivat. Yksilön kokemuksilla ihmissuhteista on ratkaisevan tärkeä merkitys geenien toiminnalle ja sairastumisalttiudelle koko elämän ajan. Kokemus nähdyksi tulemisesta kesyttää tauteihin altistavia geenejä.
6. Suurituloiset ovat pienituloisia terveempiä.
Rahaa on oltava sen verran, että sillä tulee toimeen. Terveyserojen taustat ovat monimutkaiset. Hyvätuloisuus suojaa terveyttä esimerkiksi sitä kautta, että työterveydessä ja yksityisessä terveydenhuollossa saa hoitoa nopeammin kuin kunnallisella puolella.
Jos puhutaan vain tulojen vaikutuksesta terveyteen, on olemassa vaara, että kohtuullisesti toimeen tuleva keskiluokka alkaa ajatella tienaamisen olevan paras tie hyvinvointiin. Voi tulla sellainen olo, että pitää olla lätkäkamoja, Thaimaan-matka talvella ja kaksi autoa, jotta oma perhe voi hyvin. Sitten keskitytään tienaamaan terveelliseksi mielletyn elämän edellytyksiä, vaikka se merkitsisi jatkuvaa kiirettä. On hyvä välillä kysyä itseltään, onko tämä sellaista elämää, jota haluan elää. Tuoko se hyvinvointia ja terveyttä minulle? Entä minusta riippuvaisille lapsille ja vanhuksille?
Tulojen vaikutusta tärkeämpää olisi puhua siitä, että koulutus suojaa terveyttä, koska se antaa välineitä ymmärtää maailmaa. Aikuisen pitää pystyä sanoittamaan tunteitaan, jotta hän voi ymmärtää itseään ja auttaa lastaankin tunteiden nimeämisessä.
Tietoisuus omista tunteista ja kyky sietää niitä ovat terveydelle tosi tärkeitä. Suomessa havaittiin jo 1980-luvulla, että jos masentunut ihminen on kyvytön ymmärtämään tunteitaan ja puhumaan niistä, se kasvattaa riskiä sydäntauteihin.
7. Pieni stressi kuuluu elämään.
Ajoittainen stressi kuuluu elämään, krooninen stressi ei. Keho voi jäädä pysyvästi stressitaajuudelle jo varhain, jos pieni lapsi kokee, ettei häntä nähdä ja kuulla kotona riittävästi.
Yhteiskunta ja työelämä ovat nykyään vaativia, mutta ihan ensiksi kannattaa miettiä, kuinka vaativa itse on itselleen. Aikuinen pystyy vaikuttamaan siihen, millaisia vaatimuksia häneen kohdistetaan ja miten hän niihin suhtautuu.
Jokainen voi miettiä, mitä tarvitsisi voidakseen paremmin. On ihanaa, jos voimme suoda itsellemme hyvää kohtelua.
Hyvä parisuhde suojaa. Yksinäisyyden kokemus altistaa vanhuksia sairastumiselle enemmän kuin tupakointi ja päihteidenkäyttö.
Tutkija, konsultti Vienna Setälä-Pynnösen tausta on yhteiskuntatieteissä (VTT), evoluutiobiologiassa (FL) ja genetiikassa (FM).
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Terve vaan ja terveydeksi! – Tervehtiessä ja maljaa nostaessa käytetyt sanat ovat ajankohtaisia juuri nyt
Hyvä elämäRuokapöydissä ympäri Eurooppaa nostetaan maljoja terveyttä toivoen ja toivottaen. Myös uskonto voi olla läsnä tervehdyksissä.
Taivaan tähden: Katsominen on huolenpitoa
Hengellisyys