Päiväkotien lapset osallistuivat pääsiäiskonserttiin Kontulan Mikaelinkirkossa 19.3. Siellä laulettiin, mutta ei rukoiltu. Kanttori soitti kana-asussa.
Uskontokasvatus vaihtui katsomuskasvatukseen – Helsingissä päiväkotien ja seurakuntien yhteistyö on yhä tiivistä
Seurakunnat tekevät kaupungin kanssa yhteistyötä katsomuskasvatuksessa monin tavoin. Esimerkiksi Mikaelin seurakunta järjestää eskariryhmille kotikirkkokierroksia.
Aikaisemmin yhteistyöhön on saattanut kuulua se, että seurakunnan työntekijä käy päiväkodissa pitämässä kirkkohetken eli pyhäkoulutuokion niille lapsille, joilla on lupa osallistua. Tällaista uskontokasvatusta ei enää tehdä.
Uusi varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma eli vasu merkitsee kokonaisvaltaista muutosta varhaiskasvatuksessa. Kyse ei ole vain "uskontokasvatuksen" muuttumisesta "katsomuskasvatukseksi".
— Vasu on hieno juttu, sanoo varhaiskasvatussihteeri Päivi Vuorelma-Glad Helsingin seurakuntayhtymästä.
— Se rajaa pois tiettyjä asioita, mutta mahdollistaa paljon uutta.
Vuorelma-Glad ja hänen kollegansa, varhaiskasvatuksen ohjaaja Satu Laakso, tiivistävät vasun tuoman muutoksen näin: Ytimessä on pedagogiikka, oppimiskäsitys ja viimeisin tieto lapsen tavasta oppia. Lapsi ei ole enää opetuksen kohteena, vaan hän on aktiivinen toimija.
Tämä heijastuu kaikille kasvatuksen osa-alueille, joihin kuuluvat muun muassa mediakasvatus, matemaattisen ajattelun kehittyminen, ympäristö- ja teknologiakasvatus, liikunta, ruokakasvatus, terveys ja turvallisuus.
Muutos on iso kaikille varhaiskasvatuksen työntekijöille, Vuorelma-Glad ja Laakso arvelevat.
Seurakunnan tapahtumia suunnitellaan päiväkotien kanssa
Itähelsinkiläisessä Mikaelin seurakunnassa on jo pitkät perinteet yhteistyöstä alueen parinkymmenen päiväkodin kanssa. Lapsityönohjaaja Heli Niemisen mukaan seurakunnan työntekijä ei ole viime vuosina vieraillut päiväkodeissa kovin ahkerasti, vaan yhteyshenkilöt on kutsuttu kirkolle neljä kertaa vuodessa pohtimaan katsomuskasvatuksen asioita.
Huhtikuun puolivälin tapaamisessa käytiin vielä läpi päiväkodeille järjestettyä pääsiäiskonserttia. Palaute oli positiivista. Lisäksi suunniteltiin päiväkotien kevätkirkkoa.
— Meidän tehtävämme on kertoa perheille, millaiseen tilaisuuteen heidän lapsensa on tulossa. Lähetämme esimerkiksi laululistan etukäteen, sillä monet vanhemmat haluavat nähdä sen. Olemme avoimella pakalla liikkeellä, Nieminen sanoo.
Päiväkoti tiedottaa perheille kevätkirkon ajankohdasta ja ohjelmasta hyvissä ajoin. Vanhemmat päättävät, osallistuuko heidän lapsensa siihen.
Seurakunta järjestää sekä yleissivistäviä että hengellisiä tilaisuuksia. Yleissivistäviin ei saa sisältyä uskonnon harjoittamista.
— Se ei vielä tee tilaisuudesta hengellistä, jos kerrotaan, mitä risti symbolina tarkoittaa. Mutta jos ohjelmaan kuuluu rukous tai useampi virsi, se on hengellinen, Nieminen havainnollistaa muistuttaen, että Suvivirsi on kuitenkin kulttuurista kasvatusta.
Syksyisin Mikaelin seurakunta järjestää monikulttuurisen alueen eskareille kotikirkkokierroksia.
– Tavoitteena on oppia tunnistamaan, millainen on kirkko, nähdä millainen soitin on urut ja millaisia ihmisiä kirkossa on töissä, Nieminen kuvaa.
Meidän tehtävämme on kertoa perheille, millaiseen tilaisuuteen heidän lapsensa on tulossa. Lähetämme esimerkiksi laululistan etukäteen, sillä monet vanhemmat haluavat nähdä sen. - Lapsityönohjaaja Heli Nieminen
Päiväkotien joulukirkot ja pääsiäisvaellukset ovat suosittuja
Muutoksista huolimatta seurakuntien ja yhteiskunnan varhaiskasvattajien eli päiväkotien, perhepäivähoidon ja leikkipuistojen yhteistyö ei ole loppunut vasun myötä.
— Päinvastoin, se on jopa tiivistynyt, sanoo Päivi Vuorelma-Glad.
Tämän vahvistavat myös seurakuntayhtymän kasvatustyön ennen pääsiäistä tekemän kyselyn vastaajat, 11 helsinkiläistä seurakuntaa. 90 prosenttia kertoi, että lapsia osallistui joulukirkkoon saman verran kuin edellisenäkin vuonna, yhdessä seurakunnassa jopa enemmän. Joka toinen seurakunta järjesti päiväkoti-ikäisille pääsiäiskirkon, puolet seurakunnista taas pääsiäisvaelluksen, jossa käydään draamallisesti ja lasten ikätasolle sopivasti läpi pääsiäiskertomusta. Suurin osa vastanneista toimitti etukäteen tiedot pääsiäiskirkkojen ohjelmasta päiväkodeille.
Avoimista vastauksista ilmeni, että seurakuntien lapsityössä etsitään nyt uudenlaisia työtapoja. Esimerkiksi Haagassa ja Malmilla on kutsuttu päiväkotien lapsia avoimiin leikkitilanteisiin kirkolla.
— Voidaan tulla seurakunnan tiloihin toimimaan. Kirkko sanoo, että tervetuloa meille, ilman että heti ohjataan järjestettyyn hartauteen. Ihmiset ja paikka tulevat tutuiksi, Vuorelma-Glad selittää.
On järjestetty joulukirkkoja, jotka eivät sisällä uskonnon harjoittamista. Vuosaaren seurakunta järjesti yleissivistävän jouluvaelluksen, jossa käytiin läpi joulukertomus ja Jeesuksen syntymä. Tilaisuuden voi tarjota koko päiväkotiryhmälle siltä pohjalta, että "tällaisista asioista on kyse meidän joulussa".
Uskonnonopetus ei kuulu katsomuskasvatukseen
Katsomuskasvatus on osa varhaiskasvatusta, joka on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Katsomuskasvatukseen ei kuulu minkään katsomuksen tai uskonnon opettamista, vaan kaikkia katsomuksia tarkastellaan tasavertaisesti arvottamatta, myös uskonnottomuutta. Lasta ei saa ohjata mihinkään katsomukseen.
Varhaiskasvatuksen tavoitteena on lain mukaan antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa.
(Lähde: Opetushallitus)
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mikä menee maahan ja mikä taivaaseen, kun mummi haudataan? – kirjastosta löytyy apu, kun lapsi kysyy perimmäisiä kysymyksiä
HengellisyysErikoiskirjastonhoitaja Pauliina Eriksson ja hänen työtoverinsa kokosivat kirjalistan, joka auttaa pienten lasten kasvattajia uskontoihin ja maailmankatsomukseen liittyvissä kysymyksissä.
