null Lievästi kehitysvammainen Marlo Paumo on rumpali, roudari ja talonmies

Marlo Paumo on soittanut bändissä yli viisi vuotta. Kuva: Jani Laukkanen

Marlo Paumo on soittanut bändissä yli viisi vuotta. Kuva: Jani Laukkanen

Hyvä elämä

Lievästi kehitysvammainen Marlo Paumo on rumpali, roudari ja talonmies

Marlo Paumosta tuli omasta mielestään Resonaarigroupin rumpali vahingossa. Bändi soittaa 15.5. Saavu-messussa Hakunilan kirkossa.

Resonaarigroupin rumpalista Marlo Paumosta tuli muusikko yllättävien vaiheiden jälkeen.

– Oikeastaan se oli puhdas vahinko. Kerran äiti soitti ja kysyi kiinnostaisiko minua lähteä kuuntelemaan Resonaarin kevätkonserttia Savoyhin. Totta kai minua kiinnosti. Puoliajan jälkeen ilmoitin, että minäkin haluaisin mukaan soittamaan. Äiti lupasi soittaa kouluun.

Sen jälkeen erityisryhmien musiikkikoulu Resonaarin johtaja Kaarlo Uusitalo soitti Paumolle.

– Kaarlo kysyi kiinnostustani, ja niin aloitin soittamisen, kertoo Paumo.

Se tapahtui vähän yli kymmenen vuotta sitten. Paumo oli silloin yli 30-vuotias. Soittamiseen hänellä oli vähän aikaisempaa tuntumaa. Peruskouluaikoinaan hän soitti koulun bändeissä.

– Kouluaikana opettelin kappaleet ulkoa. En tunne nuoteista muuta kuin nuottiavaimen. 1980-luvun koulussa ei vielä tiedetty kuvionuoteista mitään, kertoo Paumo.

Arki sujuu itsenäisesti

Lievä kehitysvammaisuus, lapsena vaivannut epilepsia ja perhetilanteen muutokset ovat vaikuttaneet Marlo Paumon elämään monin tavoin. Kouluikäisenä hän eli erityislastenkodissa.

Peruskoulun jälkeen Paumo opiskeli erityisammattikouluissa, ensin varasto- ja sitten laitos- ja puhtaanapitoalaa, yhteensä viisi vuotta. Ajokortiksi hän ajoi suoraan kuorma-autokortin.

– Opinnoissa oli köksääkin. Osaan tehdä ruokaa. Laitan viikonloppuisin kotona milloin mitäkin: kanaa, pihviä, makaronilaatikkoa, keittoa, lasagnea.

Aloitan työpäiväni rummuilla, jos ei ole annettu muita tehtäviä. Voin soittaa omasta päästäni tai biisejä kuunnellen. Joskus soitan myös bassoa."
– Marlo Paumo

Nuorena aikuisena Paumo opetteli itsenäistä elämää ja arjessa selviämistä muun muassa kotiavustajan kanssa. Nykyään arki sujuu itsenäisesti, kunhan äiti hoitaa laskujen maksun ja laittaa tilille ruokarahat.

Pallopelit kiinnostavat Paumoa. Hän harrastaa koripalloa, jalkapalloa, salibandyä ja biljardia. Joskus hän on mukana pikku turnauksissakin.

Kokemusta työelämästä on kertynyt lähinnä kaupan alalta.

– Isäpuoleni oli K-kauppias. Tein töitä hänen kaupoissaan ja ulkopuolisellekin. Hyllytin eineksiä, kuiva-aineita ja pullojuomia. Vein roskiin biojätteitä ja muita roskia.

Resonaarin ensimmäinen lievästi kehitysvammainen ammattimuusikko

Kun Marlo Paumo oli jäämässä työttömäksi, äiti tuli kertoneeksi tilanteesta Resonaariin. Myöhemmin Kaarlo Uusitalo tarjosi Paumolle työpaikkaa siellä. Tammikuussa tuli kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun Paumo aloitti työt.

– Olin ensimmäinen lievästi kehitysvammainen, joka palkattiin tänne musiikin ammattilaiseksi. Samana vuonna aloitti Jaakko Lahtinen, ja tänä vuonna Tomi Lehtimaa.

Kolmikko muodostaa Resonaarigroupin ytimen. Bändi esiintyy myös suuremmassa kokoonpanossa.

Osa kappaleista on kirjoitettu kuvionuoteilla. Joistakin kappaleista minulla on vain sanat, muistan melodian ja lisään kompin."
– Marlo Paumo

– Soitamme pop-rockia, ja minä soitan yleensä rumpuja. Aloitan työpäiväni rummuilla, jos ei ole annettu muita tehtäviä. Voin soittaa omasta päästäni tai biisejä kuunnellen. Joskus soitan myös bassoa.

Palkatuilla groupilaisilla on soittamisen lisäksi muitakin velvollisuuksia, nimittäin talonmiehen töitä, kuten ruohonleikkuuta, lumenluontia ja järjestely- ja roudaushommia. Työpäivät ovat kuusituntisia.

Keikkaa Skotlannissa ja kirkossa

Bändi harjoittelee parina päivänä viikossa.

– Meillä on iPadeissa paljon kappaleita. Osa niistä on kirjoitettu kuvionuoteilla. Joistakin kappaleista minulla on vain sanat, muistan melodian ja lisään kompin. Sekä Jaakko että minä olemme tehneet omat levytkin, joissa laulamme Resonaarigroupin säestyksellä. Meillä molemmilla on tekeillä uudet levyt.

Marlo Paumolla on paljon suosikkikappaleita: Kirkan Surun pyyhit silmistäni, Jani Hurmeen Kirje, Finladersin Oikeesti, Kari Tapion Peluri ja Extrapallo, Markku Aron Kaikki tytöt ja Keskiyön aikaan, Apulannan Ilona, Delilah

– On mahtavaa, kun voi tutustua myös uusiin biiseihin. Vaikka ikää tulee lisää, aina voi oppia jotain.

Töissä kuulee monenlaista musiikkia. Kotonaan Paumo voi rauhoittua kuuntelemaan Kari Tapiota tai klassista musiikkia.

Bändityöhön kuuluvat myös esiintymiset. Joskus konsertteja voi olla kaksikin viikossa. Puotinharjun palvelutalolla bändi on käynyt silloin tällöin innostamassa ja opettamassa sen asukkaita soittamiseen.

Heinäkuussa bändillä on edessään työmatka Skotlantiin. Keikkakaupungit ovat Edinburgh ja Glasgow. Toukokuussa Resonaarigroupia voi kuulla Hakunilan kirkossa.

– Hakunilassa bändi esittää Tuli kirkkoon mies ja lapsi ja Muukalainen -laulut. Muukalainen tunnetaan Suomessa Fredin laulamana. Biisin on tehnyt David Bowie, ja kappale on ajankohtainen hänen kuolemansa takia. Bändi säestää myös virsiä, kanttori tulee harjoittelemaan niitä meidän kanssamme, kertoo Kaarlo Uusitalo.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Erityismuusikko Jaakko Lahtinen suuntaisi bändeineen mieluusti Brysseliin – ”Kaikkihan kuuntelevat hyvää musiikkia!”

Ajankohtaista Hyvä elämä

Muusikko Jaakko Lahtinen työskentelee Helsingin Kulosaaressa Musiikkikeskus Resonaarissa kuusi tuntia päivässä. Hän on ehtinyt musisoida viimeisten 15 vuoden aikana muun muassa Japanissa ja Venäjällä.





Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.