Varviluodon ristin pystyttäneeseen Coldin-järjestöön kuuluu Suomessa pari sataa ja Ruotsissa muutama tuhat miestä. Kuvassa on järjestön jäsen Andreas Stenius.
Löytöretkeilijöiden perinne jatkuu Suomessa: salaseura pystyttää ristejä rannikolle
Ristit helpottivat 600 vuotta sitten navigoimista. Nykyisin ne tuovat onnea merenkulkijoille.
Pienellä Varviluodolla kallion harjalla seisoo risti. Se on syntynyt ruotsalaisen sota-aluksen hylyn puutavarasta keskiajalla alkunsa saaneen perinteen mukaisesti. Miten Välimerellä syntynyt tapa on päätynyt näin kauas pohjoiseen?
Varviluodon isäntä Andreas Stenius kuuluu kristilliseen Coldin-järjestöön. Luodon risti on järjestön pystyttämä.
– Coldin on ikään kuin light-versio vapaamuurareista. Heillä teemana on rakentaminen. Meillä se on meri, Stenius kertoo. Järjestön jäseniksi pääsevät vain miehet.
Coldin-järjestö aloitti 1400-luvun alussa Portugalissa. Prinssi Henrik rahoitti löytöretkeilijöiden matkoja maailmalle. Ne suuntautuivat Afrikan rannikolle aina Senegaliin ja Gambiaan saakka.
Löytöretkeilijät jättivät rannikolle ristejä merkeiksi muille merenkulkijoille. Risti saattoi merkitä sitä, että paikka on jo tutkittu. Toisaalta se saattoi auttaa karttojen piirtämisessä.
Ei sovi myöskään unohtaa katolisen kirkon merkitystä keskiajalla. Löytöretkillä oli monesti mukana kirkon edustaja. Siksi risti oli luonnollinen valinta.
Valitsemme risteille historiallisesti merkittävän paikan.
Jäseneksi pääsee vain kutsusta
Pohjoismaihin Coldin-järjestö päätyi kapteeni Carl Björnbergin matkassa. Englantilainen merimies kutsui hänet mukaan järjestöön ja ranskalainen merivoimien kapteeni perehdytti hänet järjestön salaisuuksiin.
Yhä nykyään järjestöön pääsee mukaan ainoastaan kutsusta. Uusi jäsen tarvitsee suosittelijan päästäkseen mukaan.
Björnberg sai tehtäväkseen perustaa Ruotsiin järjestön sivukonttorin ja sen neljä osastoa. Suomi oli silloin vielä osa Ruotsia, joten saimme myös oman osastomme. Osastot sijaitsevat yhä nykyään Tukholmassa, Göteborgissa, Karlskronassa ja Helsingissä.
Suomen osastoon kuului lähinnä ruotsalaisia laivastonupseereja, jotka pitivät majaa Suomenlinnassa. Historia on vaikuttanut siihen, että suurin osa jäsenistä on yhä nykyään ruotsinkielisiä.
– Meillä on jonkin verran yhteistä toimintaa ruotsalaisten kanssa. Siksi järjestön kieli on ruotsi. Mukana on kuitenkin myös suomalaisia, kertoo Andreas Stenius.
Risti merkittävälle paikalle
Coldin-järjestö pystyttää uusia ristejä muutaman vuoden välein. Varviluodon lisäksi ristejä on ainakin Suomenlinnassa Kustaanmiekassa, Länsi-Uudellamaalla Bromarvissa, Turun saaristossa Paraisissa ja Kotkan naapurissa Ruotsinsalmessa.
– Valitsemme risteille historiallisesti merkittävän paikan. Esimerkiksi Bromarvissa on Ruotsin ja Venäjän laivastot kävivät suuren taistelun Pohjan sodassa, Stenius selittää. Nykyään risteillä ei ole merkitystä suunnistamisessa, mutta sen sijaan ne tuottavat onnea merenkulkijoille.
Ristejä on vaikea päästä katsomaan ilman venettä. Suomenlinnan kaksi ristiä voi nähdä vilaukselta Tykistönlahteen suuntaavilta yhteysaluksilta.
Ristien pystyttäminen on järjestön näkyvintä työtä. Sen rinnalla järjestö harjoittaa myös pienimuotoista hyväntekeväisyyttä. Viime vuosina rahaa ovat saaneet muun muassa merimieskirkot ja Pelastusarmeija.
Prinssi Henrikin perintöä jatkaa pieni joukko. Coldin-järjestö toimii nykyään ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa. Muualla Euroopassa toiminta on hiipunut.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uutta Suomenlinnassa: pyörätaksi kyyditsee suosikkisaarella
Hyvä elämä ToimittajaJos sää yllättää, jalat väsyvät tai piknik-kori painaa liikaa, avuksi voi tilata modernin riksan. Huomio on taattu.
