Kauppalaiva Christina on lajinsa viimeinen: Helsingin saaristo saa ostoksensa kuusi kertaa viikossa
Veneen miehistö paiskii yli kymmenentuntisia päiviä. Muut yrittäjät ovat luovuttaneet.
Kello on 8.30 tiistaiaamuna. Kauppalaiva Christina on tankattu ja valmis lähtemään kierrokselleen. Saariston asukkaat jo odottavat.
– Nyt on viimeinen tilaisuus käydä vesivessassa, kehottaa kapteeni Ensio "Enska" Mäntylä Helsingin Karhusaaren laiturilla. Laivassa ei ole vessaa eikä muitakaan mukavuuksia. Koko ruuma ja kansi on varattu myyntitavaralle.
Seuraavan kerran vesivessasta pääsee nauttimaan kymmenen tunnin päästä. Silloin laiva palaa kotilaituriin.
On aika lähteä matkaan kohti Sipoon Mölandet-saaren pohjoispuolta. Laiva purjehtii kolmen eri kunnan vesillä, joten tutuiksi tulevat myös Helsingin ja Porvoon saaristot.
Odotettu vieras
– Kaupassa käynti on sosiaalinen tapahtuma. Muuten saarten asukkaat eivät tapaa naapureitaan, kertoo kauppias Siv "Dockan" Ahonen.
Enska on kuitenkin eri mieltä. Kyllä saarelaiset tapaavat toisiaan muuallakin kuin laivassa.
Epäilemättä kauppalaivalla käynti on saarten asukkaille tärkeä tapahtuma. Mölandetin laiturilla odottaa jo kymmenkunta asiakasta.
Johanna Ljungberg nousee ensimmäisten asiakkaiden joukossa laivaan. Hän on ostoksilla miehensä Kim Lindholmin ja veljentyttären Malva Ljungbergin kanssa.
He ovat saaren pitkäaikaisia kesäasukkaita. Saaristossa kaikki tuntevat toisensa. Todisteena siitä ruumassa kaikuvat tervehdykset.
Myös Liisa Saarinen on viihtynyt saarella jo 30 vuotta. Siitä huolimatta hän eksyi seikkaillessaan lastenlastensa Tuomon ja Tuukan kanssa. Poikia ei eksyminen hetkauta. He ovat kiinnostuneita laivan jäätelöaltaasta.
Kauppalaiva kulkee satamien välillä lyhyintä mahdollista reittiä. Silti koko kierroksella kertyy matkaa 35–40 merimailia. Ruorissa on Ensio "Enska" Mäntylä. Taustalla lehtiä lukevat Daniela Sandström (vas.) ja Siv "Dockan" Ahonen.
Kuka on niin hullu, että tekee tätä työtä? Sesonki on lyhyt ja työtä paljon.
– Kauppias Siv "Dockan" Ahonen.
Kauppa käy rutiinilla
Seuraavaksi kauppalaiva ottaa kurssin kohti Girsholmenia, helsinkiläisen moottorivenekerhon saarta. Dockan ja kauppa-apulainen Daniela Sandström kapuavat ruumasta ohjaamoon. Muovituoleista ei tarvitse kiistellä. Jokainen tietää paikkansa.
Kauppalaivan toiminnassa näkyvät rutiinit. Dockanilla ja Enskalla on menossa 55. vuosi laivalla. Luokanopettajaksi opiskeleva Danielakin on nuoresta iästään huolimatta konkari. Hän on kuudetta kesää kauppalaivalla.
Dockan tarttuu Ilta-Sanomiin, kun taas Daniela ottaa Iltalehden. Hetkeen ei kuulu mitään muuta kuin lehden rapinaa. Kahvia ja pullovettä kuluu. Enska keskittyy ohjaamiseen. Kauppalaiva kulkee väylien sijaan lyhyintä mahdollista reittiä.
– Välillä pohjan alla on vain puolitoista metriä vettä. Silloin on ajettava hiljaa, kapteeni kertoo.
Riittävän hullu yrittäjä
Kun Christina purjehti ensimmäistä kertaa vuonna 1972, samoilla vesillä seilasivat useat kauppalaivat. Nykyisin se on ainoa laatuaan. Muut yrittäjät ovat luovuttaneet.
– Kuka on niin hullu, että tekee tätä työtä? Sesonki on lyhyt ja työtä paljon, hymähtää kauppias Dockan. Hän jatkaa työtä kesän kerrallaan. Kauppalaivan tulevaisuudesta päätetään vasta joulun jälkeen.
Kauppalaiva liikennöi kuutena päivänä viikossa ja päivät venyvät pitkiksi. Se ei Enskaa haittaa, sillä hän viettää kesälomaansa laivalla.
Bill Mikander ja lapsenlapsi Matilda Helmreich keräävät kauppalaivalla lahjoituksia Pirttisaaren kesäjuhlan arpajaisiin. Luvassa on tanssia, musiikkia ja muuta ohjelmaa. Matilda on päässyt juhlan makuun herkuttelemalla suklaajäätelöllä.
Kumpaakin kotimaista kieltä
Girsholmen kuuluu seuraavan Korpholmenin pysäkin tavoin Sipooseen. Kunta vaihtuu Porvooseen vasta Pirttisaaressa.
Sieltä kyytiin nousevat Bill Mikander ja hänen lapsenlapsensa Matilda Helmreich. He keräävät kaupan asiakkailta lahjoituksia arpajaisiin. Tulossa on saaren jokavuotinen kesäjuhla. Heillä on mukanaan itse askarrellut mainoskyltit sekä suomeksi että ruotsiksi. Laivalla selviää loistavasti kummallakin kielellä. Hyvällä tuurilla voi kuulla myös muutaman sanan englantia.
Mikander arvioi, että saaressa on pari–kolmesataa kesäasukasta. Osa viihtyy saaressa ympäri vuoden. Laiturilla kiemurteleekin pitkä jono laivaan.
– Ollaan laiturissa niin kauan kuin asiakkaita riittää. Myöhästyminen on siis positiivinen asia, toteaa Enska Mäntylä.
Päivän aikana ehditään käydä 18 satamassa. Miehistö huhkii kymmenen tuntia viilin, meetvurstinäkkileipien ja mustikkakeiton voimin.
Kotirannassa on vuorossa vielä laivan tyhjennys. Laiva saapuu Karhusaareen vartin myöhässä. Nyt voi Enska olla tyytyväinen.
Isoäiti Kay From nousee Villingin saaresta kauppalaivan kyytiin lastenlastensa Luna ja Rio Finnemanin kanssa. Ostoskoriin kertyy muun muassa tuoreita mansikoita, maitoa ja leipää.
Mikä kauppalaiva?
Siv Ahosen vanhemmat perustivat Granön saareen kaupan vuonna 1947. Myöhemmin kauppa siirtyi rannikolle Karhusaareen.
Kauppalaiva Christinan kotisatama on Karhusaaren kaupan yhteydessä. Laiva palvelee kuutena päivänä viikossa lähisaarten asukkaita.
Ahonen on työskennellyt kolmella eri kauppalaivalla. Christina-aluksella hän on ollut vuodesta 1972 lähtien.
Kauppalaiva Christina liikennöi 12.8. asti. Aikataulut ja reitit löytyvät kauppalaiva Christinan verkkosivuilta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tämä kolahti: Nyhtökaurayrittäjä Maija Itkonen synnyttää kiireen keskelle kaksoset Virpi Suutarin dokumenttielokuvassa yrittäjistä
Hyvä elämäDokumentin tivolinpyörittäjä ja nyhtökaurayrittäjät osoittavat, miten paljon rohkeutta ja riskinottoa yrityksen perustajalta vaaditaan.
