null Luoma: ”Kaikelle pitää voida nauraa” on lausahdus, jota käytetään toistuvasti ja räikeästi väärin

Puheenvuorot

Luoma: ”Kaikelle pitää voida nauraa” on lausahdus, jota käytetään toistuvasti ja räikeästi väärin

Koomikot ja käsikirjoittajat miettivät nykyään paljon mitä saa ja ei saa sanoa. Voisimme ajatella enemmän sitä, miten luoda riittävän turvallisia tiloja.

Suhteeni South Parkiin, Simpsoneihin, Family Guyhin ja erinäisiin satiirisiin pilakuviin ja huumoriohjelmiin on vaihdellut sen mukaan, kuinka turvassa olen kokenut olevani yhteiskunnassa.

On helppoa hymähtää karikatyyrille ylireagoivasta kukkahattutädistä, kun voi luottaa siihen, että saa kukkahattutäteillä vastakin. Tai jos voi luottaa pilapiirtäjän hyväntahtoisuuteen. Jos pelkää tulevansa pahoinpidellyksi, koska on ”suvakki, joka ansaitsee itseensä kohdistuvan väkivallan”, hymähtäminen on vaikeampaa.

Puhumattakaan siitä, että on rodullistettu tai seksuaalivähemmistöön kuuluva henkilö, johon kohdistuvaa pilkkaa on vaikea tulkita hyväntahtoisesti. Harvoin se sitä onkaan. 

Kun ihminen tuntee olonsa uhatuksi, omaan henkilöön kohdistuvat vitsit eivät naurata.

”Kaikelle pitää voida nauraa” on lausahdus, jota käytetään toistuvasti ja räikeästi väärin. Se on sinällään aivan totta, terveessä yhteiskunnassa pitäisi voida nauraa ihan kaikelle, mutta käytännössä hokeman avulla ajaudutaan usein ajamaan rasistisia, trans- tai homofobisia päämääriä tai pilkkaamaan armotta ihmisiä, jotka eivät kuulu omaan viiteryhmään.

Ihmiset jotka toistelevat mantraa siitä, kuinka kaikelle pitää voida nauraa, ovat usein ihmisiä, jotka haluavat pilkata muita ja joilla on vaikeuksia nauraa itselleen. 

Erityisen hanakasti tällaiset ihmiset pilkkaavat ajatusta turvallisesta tilasta, vaikka luomalla kaikille turvallinen tila pyritään nimenomaan siihen, että ihminen voisi nauraa vapautuneesti myös itselleen. Kun ihminen tuntee olonsa uhatuksi, omaan henkilöön kohdistuvat vitsit eivät naurata.

Turvallinen tila tarkoittaa sitä, että ihmiset sitoutuvat noudattamaan yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Silloin jokainen tuntee olonsa turvalliseksi riippumatta siitä mitä uskontoa, sukupuolista identiteettiä tai ryhmää edustaa. Turvallisessa tilassa jokainen kokee nauravansa muiden kanssa, ei olevansa pilkan kohde. 

Tunsin pitkästä aikaa olevani turvallisessa tilassa, jossa itselle nauraminen oli helppoa, kun kävin katsomassa Barbie-elokuvan. Koin että nauroin muiden kanssa, en muille. Se oli tärkeä kokemus. 

Koomikot ja käsikirjoittajat miettivät nykyään paljon mitä saa ja ei saa sanoa. Voisimmeko yrittää ajatella enemmän sitä, miten luoda tiloja, joissa ihmisillä on niin hyvä olla, että he pystyvät ottamaan vastaan tiukkaakin huumoria?

Kirjoittaja on populaarikulttuurin ilmiöihin hurahteleva teologi, feministi ja päiväuneksija.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.