Luontokuvistaan tunnettu kansanedustaja Pertti Salolainen: ”Olen itse yksi suurista syntisäkeistä”
Pertti Salolainen on kuvannut luontoa 55 vuotta. Kuva: Lasse Laine

Pertti Salolainen on kuvannut luontoa 55 vuotta. Kuva: Lasse Laine

Luontokuvistaan tunnettu kansanedustaja Pertti Salolainen: ”Olen itse yksi suurista syntisäkeistä”

Pitkäaikaisen kansanedustajan ja ministerin huutavia luontokuvia on koottu näyttelyyn Oulunkylän kirkolle.

Galleria Aulassa on käynnissä kansanedustaja Pertti Salolaisen (kok) luontokuvanäyttely. Kuvia on Suomesta, Brasiliasta ja Namibiasta. Lukuisten eläinlajien joukossa on eksoottisia eläinlajeja, kuten kaimaaneja, jaguaareja ja kirahveja mutta myös monia kotoisia lintulajeja.

Näytteillepano ei ole Salolaiselle uusi asia. Luontokuvausharrastuksensa vuoksi hän on ollut usein julkisuudessa, ja aiemmin hänellä on ollut luontokuvanäyttelyitä Suomen lisäksi muun muassa Englannissa ja Saksassa.

– Haluan, että kuvissani luonto huutaa: Katso, miten kaunis olen, älä tuhoa minua, Salolainen sanoo.

Hän ottaa esiin maailman tiedemiesten julkaiseman kannanoton vuoden 2017 joulukuulta, jolloin 15 000 tieteenharjoittajaa allekirjoitti hätähuudon otsikolla "Maailman tieteilijöiden varoitus ihmiskunnalle: toinen huomautus".

Ensimmäisen huomautuksen tiedemiehet antoivat jo vuonna 1992.

– Nämä tiedemiehet katsovat, että väestönkasvu, saastuttaminen ja luonnonvarojen järjetön tuhoaminen johtavat vääjäämättä maapallon tuhoutumiseen, Salolainen sanoo.

Susien kaatoluvat ovat herättäneet paljon yhteiskunnallista keskustelua. Pertti Salolainen kuvasi nämä yksilöt Kuhmossa vuonna 2009. Kuva: Pertti Salolainen

Susien kaatoluvat ovat herättäneet paljon yhteiskunnallista keskustelua. Pertti Salolainen kuvasi nämä yksilöt Kuhmossa vuonna 2009. Kuva: Pertti Salolainen

Namibialaisia kirahveja ja strutseja Salolainen kuvasi aiemmin tänä vuonna. Kuva: Pertti Salolainen

Namibialaisia kirahveja ja strutseja Salolainen kuvasi aiemmin tänä vuonna. Kuva: Pertti Salolainen

WWF:n perustaja, joka pelasti merikotkan Suomessa

Pertti Salolainen oli 23-vuotias, kun hän aloitti vakavissaan valokuvausharrastuksen. Elettiin 1960-luvun alkupuolta. Sitä ennen hän oli näppäilyt kuvia italialaisella Bencini Korollilla, mutta sitä Salolainen ei laske harrastamiseksi.

– Minulta kysytään usein kalustosta, mutta sanoisin, että nykyään kaikki välineet ovat niin hyviä, että niillä voi tehdä luontokuvanäyttelyn. Meillä on joka päivä ympärillämme miljoonia valokuvauskohteita. Kuva syntyy ensisijaisesti valokuvaajan omassa päässä eikä kameran sisällä, Salolainen sanoo.

Valokuvaajat voivat erikoistua ikuistamaan hyvin erilaisia elämänpiirejä. Salolaiselle luonnon kuvaaminen oli itsestäänselvyys, sillä hän oli jo lapsena luontorakas. Jo lukioaikana hän oli Helsingin toisen suomalaisen lyseon luonnontarkkailijoiden kerhon jäsen. Hieman yli kolmekymppisenä hän perusti Maailman luonnonsäätiön WWF:n Suomen rahaston vuonna 1972.

– Tuolloin merikotkista pelastui vuosittain alle viisi poikasta, jotka elivät lentokykyisiksi. Nyt niitä on neljäsataa. Merikotkan pelastaminen on ollut menestyksekkäin suomalainen luonnonsuojeluprojekti, Salolainen sanoo.

Meillä on paljon avohakkuita, raiskioita tai istutusmetsiä, joita minä en edes kutsu metsiksi vaan puupelloiksi. Ne ovat peltoja, joissa kasvatetaan istutettuja puita.

”Mitättömät pienvoimalat estävät vaelluskalojen kutemisen”

Salolainen puhuu Suomenkin ympäristön tilanteesta pessimistiseen sävyyn.

– Jos luullaan, että Suomi olisi jonkinlainen esimerkkimaa, niin se on ihan soopaa. Varsinkin tällä hetkellä vanhat metsät ovat vakavasti uhattuina. Vuoteen 2050 mennessä jopa kaksi sataa eläinlajia voi Suomessa kuolla sukupuuttoon, Salolainen sanoo.

– Meillä on paljon avohakkuita, raiskioita tai istutusmetsiä, joita minä en edes kutsu metsiksi vaan puupelloiksi. Ne ovat peltoja, joissa kasvatetaan istutettuja puita, hän sanoo.

Lukuisista yrityksistä ja kampanjoista huolimatta myös rannikkovesien tila on Salolaisen mielestä karmea.

– Maatalous saastuttaa rannikoiden vesistöjä koko ajan.

– Lisäksi on virtavesien ongelma, sillä aivan mitättömien ja tarpeettomien pienvoimaloiden ja patojen vuoksi vaelluskalat eivät pääse kutupaikolle.

Kuvissaan Salolainen haluaa välittää kauneutta, mutta puheissaan hän maalaa kuvaa ainoastaan luonnonkatastrofin rumuudesta. Hän kuitenkin kohdistaa kritiikkinsä ennen kaikkea itseensä.

– Minä itse en ole mikään hyvä ihminen. Lennän muun muassa työni vuoksi paljon, ja elän tätä normaalia suomalaista elämää, jossa minulla on auto. Olen yksi suurista syntisäkeistä, hän sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi