Amnesty International tekee sitkeästi työtä auttaakseen mielipiteidensä vuoksi vangittuja ihmisiä eri puolilla maailmaa. Kuvat Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin takana ovat henkilöitä, joita Amnesty vaatii vapautettavaksi. Esimerkiksi Venäläinen oppositiopoliitikko Vladimir Kara-Murza vapautettiin elokuussa 2024 kahden vuoden vankeuden jälkeen.
Maailmaa ei paranneta hyvällä tahdolla, vaan valtioiden päätöksillä
2000-luvulla maat, joilla on aseita ja valtaa, eivät ole piitanneet mistään kansainvälisistä sopimuksista, sanoo Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson. Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér miettii aina kauppaan mennessään, mistä tavarat ovat peräisin.
Kun omistaa työelämänsä oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi, se kysyy sitkeyttä. Amnestyn ja Finnwatchin johtajat muistuttavat, että ihmisen taipumusta ahneuteen ja toisten sortoon ei suitsita hyvällä tahdolla ja julistuksilla. Ihmisoikeuksien ja vastuullisen talouden edistämiseksi tarvitaan ennen muuta lainsäädäntöä – yli valtioiden rajojen.
Frank Johansson aloitti Suomen Amnestyn toiminnanjohtajana 30 vuotta sitten. Hän kuvaa 1990-lukua ihmisoikeuksien kulta-ajaksi. Neuvostoliiton hajoamisen myötä lännen demokraattiset arvot voittavat, näin uskottiin - kunnes koitti syyskuun 11. päivä vuonna 2001. Uusi vihollinen, ääri-islamilainen terrorismi iski vapaan Amerikan sydämeen.
– Kulta-aika loppui kuin seinään, kun lentokoneet törmäsivät WTC-torneihin, puuskahtaa Johansson.
Vääryyttä ei korjata vääryydellä
Alkoi maailmanlaajuinen terrorismin vastainen taistelu – ihmisoikeudet unohtaen.
– 2000-luvulla maat, joilla on aseita ja valtaa, eivät ole piitanneet mistään kansainvälisistä sopimuksista.
Frank Johansson muistuttaa, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, Gazan hävitys sekä Israelin ja Yhdysvaltain hyökkäys Iraniin ovat kaikki kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Amnesty on julistanut Israelin hyökkäyksen Gazaan kansanmurhaksi ja yhtä lailla raportoinut Hamasin julmuuksista. Amnestyn pitää koko ajan vakuuttaa puolueettomuuttaan.
– Monet eivät ymmärrä, miten Amnesty vaatii syyllisiä Iranissa vastuuseen ihmisoikeusloukkauksista ja vastustaa samaan aikaan Israelin ja USA:n hyökkäystä. Oli Iranin papisto miten paha tahansa, tämä ei oikeuta muita maita tappamaan heitä. Vääryys ei korjaudu toisella vääryydellä.
Pahin kriisi koskee meitä kaikkia
Kun sodat ovat meistä kaukana, vastuukin liukuu kauas. Frank Johanssonin mukaan pahin ihmisoikeusongelma horjuttaa koko maailmaa. Mitä teemme demokratialla ja vapaudella, jos luonto kuolee ympäriltämme eikä leipää riitä kaikille?
– Ilmastokriisi on tänään pahin ihmisoikeuskriisi maailmassa. 3,5 miljardia ihmistä asuu päiväntasaajan molemmin puolin niin kuumalla vyöhykkeellä, ettei siellä pysty pian elämään.
Johansson muistuttaa, että seurauksena on vääjäämättä sotia, koska ihmiset hakevat vettä ja viljelysmaata. Jatkuvat konfliktit kasvattavat eriarvoisuutta.
– Tämä on hitaasti hiipivä kriisi, jota emme haluaisi nähdä emmekä kuulla. Meitä kiinnostaa vain se, mitä bensa maksaa pumpulla.
Frank Johanssonin mukaan ilmastokriisi on tänään pahin ihmisoikeuskriisi maailmassa. Siitä seuraa vääjäämättä sotia.
Miten maailman onnellisin valtio on hoitanut ilmastovastuunsa? Johansson ei jakele ruusuja. Marinin hallitus sääti ilmastolain, jonka mukaan Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
– Nykyisen hallituksen aikana on menty takapakkia. Suomi rikkoo omaa ilmastolakiaan.
Johanssonin mukaan Suomessa on vaikeaa ymmärtää, että me rikkoisimme ihmisoikeuksia, joita ovat myös toimeentulo ja sosiaaliturva.
– Meillä on enemmän köyhiä ja asunnottomia kuin koskaan. Julkaisimme raportin, jonka mukaan sosiaaliturvan taso on jopa alle hallituksen asettaman minimin. Helsingin Sanomat kirjoitti, että Amnestyn kannattaisi keskittyä mielipidevankien vapauttamiseen maailmalla.
Yksilöiden kohtaloiden esillä pitäminen on tärkeää. Ne tuovat konkreettisen näkökulman maailman kriiseihin.
Johansson myöntää, että Amnesty on itsekin syypää tällaiseen ajatteluun, koska järjestö on nostanut esiin toimeentulon ihmisoikeutena vasta 2000-luvulla.
Entä miten uskonto näyttäytyy ihmisoikeuksissa? Johanssonin mukaan tänään vakavinta on antisemitismi ja islamofobia.
– Israelin toiminta Gazassa ja Länsirannalla on johtanut antisemitistisiin hyökkäyksiin. Islam nähdään samanlaisena lännen uhkana kuin kommunismi kylmän sodan aikaan. Meilläkin islamofobiaa levittävät poliitikot väestönvaihtoteorioineen.
Frank Johansson aloitti Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajana 30 vuotta sitten. Työ on usein raskasta, mutta hän ei ole turtunut maailman vääryyksiin.
Vapautettu!
Amnestyn avaran toimiston seinillä on kuvia mielipidevangeista. Monien alla on sana vapautettu.
– Valko-Venäjällä vapautettiin äskettäin 200 poliittista vankia. Amnestylta on mennyt sinne kymmeniä tuhansia kirjeitä ympäri maailmaa. Yksilöiden kohtaloiden esillä pitäminen on tärkeää. Ne tuovat konkreettisen näkökulman maailman kriiseihin.
Miten Frank Johansson on jaksanut työssään?
– Sitä oppii käsittelemään samalla tavoin kuin pelastushenkilökunta. Työ on raskasta, mutta en ole turtunut. Kyse on ammattiosaamisesta.
Voimia antaa perhe: puoliso, kolme lasta ja kolme lastenlasta. Maailman tapahtumia hän seuraa vapaallakin, monenlaisila kentillä.
– Katson hulluna jalkapalloa. Se on jännittävää. Jalkapallossa tapahtuu koko ajan jotain, mutta minun ei tarvitse tehdä päätöksiä.
Lainsäätäjän tehtävä on asettaa yrityksille velvoitteet
Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér teki teininä kotikaupungistaan Porista kavereineen ”pyhiinvaellusmatkan” Tampereelle. Sinne oli avattu Hennes&Mauritz. Tällaiset reissut loppuivat lyhyeen.
– Kun kuulin uutisista, miten huonot olivat työntekijöiden olot, en lähtenyt enää mukaan.
Finér miettii aina kauppaan mennessään, mistä tavarat ovat peräisin, mutta hän antaa armoa asiakkaalle.
– Nuorena olin vielä paljon radikaalimpi, mutta aloin ymmärtää, että ongelmat eivät voi jäädä yksittäisen asiakkaan vastuulle kaupan kassalla. Lainsäätäjän tehtävä on asettaa yrityksille velvoitteet huolehtia ihmisoikeuksista ja ympäristöstä.
Finnwatch on vuonna 2009 perustettu kansalaisjärjestö, joka tutkii eritoten verotuksen ja yritystoiminnan vastuullisuutta. Sen toimintaa tukevat useat yhteisöt, muiden muassa Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura.
Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finérin mukaan Suomessa etenkin heikossa asemassa olevat ulkomaiset työntekijät joutuvat helposti riiston kohteeksi. Marja-ala on tästä yksi esimerkki.
Marjabisnes pitää saada kuriin
Reilun kaupan kahvi tai kalasäilykkeiden sertifiointi ovat asiakkaan valintoja ihmisoikeuksien ja luonnon hyväksi. Mutta entä pakastealtaan kotimainen mustikkapussi? Sonja Finérin mukaan luonnonmarjabisnes on esimerkki Suomeenkin hiipineestä varjoyhteiskunnasta.
– Me puhumme, miten jossain Hondurasissa ei osata hoitaa ihmisille oikeudenmukaisia työoloja, mutta itse riistämme samalla tavalla etenkin, kun kyse on heikossa asemassa olevista ulkomaalaisista työntekijöistä. Marja-ala tarvitsee samanlaisen reilun kaupan sertifioinnin kuin kahviviljelmillä, Finér vaatii.
Finnwatch kerää paraikaa nimiä sertifiointivetoomukseen, joka luovutetaan pian kaupan keskusliikkeille.
Finér näkee toivoa. EU sääti äskettäin yritysvastuudirektiivin, joka on siirrettävä myös Suomen lakiin.
– Direktiivin mukaan yritysten tulee kartoittaa alihankintaketjunsa ihmisoikeusriskit ja puuttua niihin. Jos näin ei tapahdu, uhrit voivat nostaa vahingonkorvauskanteita, ja viranomainen voi kohdistaa yrityksiin sanktioita.
Finnwatch on mukana työryhmässä, joka kirjoittaa paraikaa EU:n direktiiviä Suomen lainsäädäntöön. Hallitus ja eduskunta siis kuuntelevat järjestöä – myös silloin, kun se vaatii koko yhteiskuntaa palvelevaa verotusta.
Ihmiset hakevat aina etuja, jos järjestelmä sen sallii
Lähes kaikki puolueet kauhistelevat velkaantunutta Suomea ja maalailevat siksi valtion menoihin miljardileikkauksia. Finnwatch vaatii myös valtion tulopuolen tarkkaa perkaamista.
Järjestön sivuilla on vetoomus kansalaisten allekirjoitettavaksi: yritysten yhteisöveron alennus on peruttava. Verotusta on löysätty aiemminkin, jotta firmoille säästyisi varaa investoida ja työllistää – siis lisätä sitä kautta verotuloja ja hyvinvointia. Miten on käynyt?
– Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) selvitti, että yhteisöveron alentaminen ei ole lisännyt investointeja. Jos sitä taas lasketaan, valtio menettää yli 800 miljoonaa euroa tuloja. Se on vastuuton päätös, sanoo Sonja Finér.
Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér sanoo jaksavansa työssään, koska se on hänelle elämänkatsomus.
Finnwatch nosti esiin myös holding-yhtiöt, joiden kautta muun muassa somejulkkikset pyrkivät minimoimaan osinkoverotustaan. Lainsäädännön valuvika korjattiin, verottaja ei enää hyväksy tällaista kikkailua.
Jos käsitys verotuksesta on verojen välttely, mistä se kertoo?
– Tällainen verokikkailu nakertaa yhteisen hyvinvoinnin pohjaa. Ihminen hakevat aina etuja, jos järjestelmä sen sallii. Ongelma onkin siinä, miten saamme kaikkia hyödyttävät veromuutokset läpi, kun eniten valtaa käyttävät tuppaavat vastustamaan niitä.
Finér sanoo jaksavansa työssään, koska se on hänelle elämänkatsomus.
– Pohdin työasioita vapaa-ajallakin, ystäväpiirissä. Olen aina kärsinyt maailman pahuudesta, hän naurahtaa.
Saako sitä koskaan unohtaa?
– Meillä on puolisoni sukutila Savonlinnan liepeillä. Siellä on puutarha, kasvimaa ja vanha talo. Kaikenlaisia kunnostushommia, kertoo Finér.
Maaseudun rauha auttaa maailmanparantajaa jaksamaan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Naisten huivipakkoa vastustava liike jatkuu Iranissa kansalaistottelemattomuutena – moraalipoliisi pahoinpiteli jälleen nuoren tytön kuoliaaksi
AjankohtaistaHallinto kohtelee naisia ja lapsia väkivaltaisesti samaan aikaan kun iranilaiset voittavat kansainvälisiä ihmisoikeuspalkintoja.
