New Yorkissa järjestettiin 16.9. mielenosoitus, jossa tuettiin vuotta aiemmin käynnistynyttä Nainen, elämä, vapaus -liikettä. Samanlaisia mielenosoituksia järjestettiin ympäri maailmaa. Kuva: Kena Betancur/AFP/Lehtikuva.
Naisten huivipakkoa vastustava liike jatkuu Iranissa kansalaistottelemattomuutena – moraalipoliisi pahoinpiteli jälleen nuoren tytön kuoliaaksi
Hallinto kohtelee naisia ja lapsia väkivaltaisesti samaan aikaan kun iranilaiset voittavat kansainvälisiä ihmisoikeuspalkintoja.
”Surullisten kuvien näkeminen riutuneista ja verisistä äideistä ja lapsista Gazassa on tehnyt iranilaisista kärsimättömiä”, kertoo Iranin islamilaisen tasavallan vallankumouskaartin (IRGC) alaisuudessa toimiva uutistoimisto Fars. Uutisessa kerrotaan lisäksi, että ”sionistinen sorto ja tyrannia on lähellä tuhoutumista”.
Iranin viralliset uutistoimistot kritisoivat Israelia ja länsimaita, pääasiallisesti Yhdysvaltoja, palestiinalaisten lasten ja naisten murhaamisesta. Samaan aikaan Iranin hallinto on jo yli vuoden ajan väkivaltaisesti tukahduttanut huivipakkoa vastustavaa Nainen, elämä ja vapaus -liikettä, joka alkoi syyskuussa 2022.
Syyskuun lopussa tuli kuluneeksi vuosi Mahsa Jina Aminin kuolemasta. Kurdivähemmistöön kuulunut Amini pidätettiin, koska hän ei Iranin moraalipoliisin mukaan ollut käyttänyt oikeaoppisesti hijabia.
Amini joutui väkivaltaiseen kuulusteluun ja menehtyi myöhemmin sairaalassa. BBC Persia raportoi, että Aminin kuoleman vuosipäivänä useimmissa Iranin kaupungeissa, erityisesti Kurdistanin maakunnassa ja suurkaupungeissa kuten Teheranissa ja Mashhadissa, turvatoimet olivat erityisen tiukat.
EU:n Saharov-palkinto ja Nobelin rauhanpalkinto iranilaisille
Euroopan parlamentti myönsi vuoden 2023 Euroopan unionin ihmisoikeuspalkinnon postuumisti Mahsa Aminille ja Nainen, elämä, vapaus -liikkeelle Iranissa. Euroopan parlamentti on vuodesta 1988 myöntänyt palkinnon ihmisille tai ryhmille, jotka puolustavat ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, kuten mielipiteenvapautta.
Iranissa Aminin äiti Mozhgan Eftekhari kirjoitti Instagramissa: "Rakas Jina, herää katsomaan kuinka nimesi kaikuu ympäri maailman tänään. Nykyään sinulla on perhe, joka on yhtä suuri kuin kaikki ihmiset Iranissa ja maailmassa.”
Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Joseph Borrell kirjoitti X-palvelussa kaikkien olevan vaikuttuneita siitä poikkeuksellisesta rohkeudesta, jota naiset ja miehet ovat Iranissa osoittaneet Mahsa Aminin kuoleman jälkeen.
Iranilainen aktivisti voitti myös Nobelin rauhanpalkinnon, kun rauhankomitea myönsi tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon Iranissa vangitulle ihmisoikeusaktivistille Narges Mohammadille.
Narges Mohammadi istuu yli kahdeksan vuoden vankilatuomiota pahamaineisessa iranilaisvankilassa. Tuomioon sisältyy myös 74 ruoskaniskua. Hän jatkaa kamppailuaan ihmisoikeuksien puolesta ja on parhaillaan nälkälakossa. Kuva: Narges Mohammadi Foundation/AFP/Lehtikuva
Iranilainen Shirin Ebadi voitti Nobelin rauhanpalkinnon kaksikymmentä vuotta sitten, joten Mohammadi on toinen iranilainen, joka on saanut tämän arvostetun kansainvälisen palkinnon.
Mohammadi on tällä hetkellä vangittuna Evinin pahamaineisessa vankilassa Iranin pääkaupungissa Teheranissa, mutta hän on jatkanut siellä ponnistelujaan ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta. Hän on parhaillaan syömälakossa protestina vankien sairaanhoidon rajoituksia ja naisten huivipakkoa vastaan.
Iranissa kansalaisyhteiskunnan toimijat tavoittelevat maallista valtiota, jossa uskonto on yksityinen asia ja jossa maata johdetaan ihmisten suoralla ja pysyvällä osallistumisella paikallisten ja kansallisten neuvostojen kautta. Iranin kansalla olisi heidän mukaansa oltava valta erottaa kuka tahansa hallituksen jäsen äänestämällä.
Armita Geravand on Iranin huivipakkoa valvovan moraalipoliisin uusimpia uhreja. Hän kuoli aivovammaan sairaalassa. Nyt hänen kuvaansa kannetaan Iranin hallintoa vastustavissa ja naisten oikeuksia puolustavissa mielenosoituksissa. Kuva on Lontoossa 30.10. järjestetystä tapahtumasta. Kuva: Lucy North/ Alamy/Lehtikuva.
Iranin Islamilainen tasavalta murhaa alaikäisiä
Mahsa Aminin kohtalo toistui, tällä kertaa alaikäiselle 17-vuotiaalle Armita Garavandille, joka joutui yhteenottoon moraalipoliisin kanssa, koska ei käyttänyt hijabia. Garavandi haudattiin tiukkojen turvatoimien keskellä Teheranissa 29. lokakuuta.
Vahvistamattomien raporttien mukaan useita ihmisiä, mukaan lukien kaksi Garavandin sukulaista, pidätettiin seremonian aikana Behesht-e Zahran hautausmaalla Etelä-Teheranissa. Kansalaisaktivisti Reza Khandan kertoi Radio Fardalle, että hänen vaimonsa, tunnettu ihmisoikeuslakimies Nasrin Sotoudeh, hakattiin ja pidätettiin Garavandin hautajaisissa.
Nobelin rauhanpalkinnon voittanut Mohammadi kirjoitti Instagram-viestissä Garavandin kuolemasta: ”Armita, joka oli täynnä intohimoa elämästä, lähetettiin kuolemaan kauniiden hiustensa vuoksi, joita hän ei aikonut piilottaa”. Mohammadi korosti, että kyseessä on Nainen, elämä ja vapaus -liikkeestä alkanut "palo, jonka liekit saivat alkunsa Mahsan, Nikan ja Sarinan murhista". Mohammadi sanoi, ettei koskaan unohda Armitan epäoikeudenmukaista kuolemaa eikä käytä pakollista hijabia hänen verensä vuoksi.
Kansa uhmaa uskonoppineiden valtaa
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin julkaiseman raportin mukaan Iranissa pidätettyjä nuoria mielenosoittajia kidutetaan vankilassa, ja he ovat välittömässä vaarassa joutua teloitetuiksi.
Iranin viranomaiset valmistelevat uutta lainsäädäntöä, joka ottaa käyttöön entistä ankarammat rangaistukset pakollisen hunnun uhmaamisesta.
Yli puolet hallinnon laittomasti tappamista on kuulunut sorrettuihin baluchi- ja kurdivähemmistöihin. Osa heistä on lapsia. Amnestyn mukaan syytetyt joutuivat "äärimmäisen epäreilun oikeudenkäynnin kohteeksi". Riippumattomien puolustusasianajajien pääsy vangittuja tapaamaan evättiin tutkintaprosessin aikana, ja oikeudenkäynnit kestivät alle tunnin.
Iranin vallankumoustuomioistuin tuomitsi esimerkiksi kaksi teini-ikäistä ja nuoren miehen "korruptiosta maan päällä" ja "vihasta Jumalaa vastaan". Rangaistus oli kuolemantuomio. Tuomioistuin katsoi, että he olivat yllyttäneet ihmisiä mellakoihin tanssimalla, taputtamalla, laulamalla tai heittämällä huiveja kokkoihin.
Jutussa on käytetty myös persiankielisiä alkuperäislähteitä.
Monet iranilaiset muistelevat Kyyros Suurta
Iranin islamilaisen tasavallan nationalismi perustuu islamiin ja messiaaniseen 12-shiialaisuuteen, mutta vuodesta 1979 jatkunut ajatollahien johtama teokratia on saanut suuren osan Iranin kansasta palaamaan juurilleen. Siksi Persian perustaja Kyyros Suuren päivää on juhlittu tradition mukaan 29. lokakuuta.
Kyyros Suuren kuuluisa määräys juutalaisten vapauttamisesta pakkosiirtolaisuudesta, joka annettiin Babylonin valloituksen jälkeen, teki tästä Iranin suuresta kuninkaasta monille iranilaisille ihmisoikeuksien symbolin maailmassa. Kyyros Suuri on maailman ensimmäinen johtaja, joka on julistanut uskonnonvapauden jo vuonna 539 eKr.
Tapahtumasta kerrotaan myös Raamatussa.
Iranissa asui ennen islamilaista vallankumousta 200 000 juutalaista. He olivat hyvin menestyneitä ja asuneet Iranissa tuhansia vuosia. Nyt tämä vähemmistö asuu suurimmaksi osaksi Yhdysvalloissa ja Israelissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lähivuodet näyttävät, nouseeko Iranin seuraavaksi todelliseksi johtajaksi nykyisen ajatollahin poika – vallan kriitikoilla ei ole ehdokkaita tulevissa vaaleissa
AjankohtaistaNykyjärjestelmän puolustajat pyrkivät kaikin keinoin vakiinnuttamaan valtansa.
