Maailman ylikulutuspäivänä selviää, miten luonnonvarojen käyttö on kasvanut yli äyräiden
Suomalaiset kuluttavat jo vuoden ensimmäisten sadan päivän aikana oman osansa maapallon luonnonvaroista.

Suomalaiset kuluttavat jo vuoden ensimmäisten sadan päivän aikana oman osansa maapallon luonnonvaroista.

Maailman ylikulutuspäivänä selviää, miten luonnonvarojen käyttö on kasvanut yli äyräiden

Kulutuksen vähentäminen vaatii kulttuurista muutosta sekä yksilö- että valtiotasolla, sanoo kohtuusaktivisti Markku Aho.

Maailman ylikulutuspäivä on tänä vuonna keskiviikkona 2.8. eli kuusi päivää aiemmin kuin viime vuonna. Silloin maapallon väestön keskimääräinen ekologinen jalanjälki ylittää maapallon vuotuisen kestokyvyn. Tämä tarkoittaa sitä, että väestön kulutus ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonepäästöjä.

Suomi kuuluu maailman rikkaisiin maihin, ja täällä käytetään luonnonvaroja lähes neljä kertaa kestävän tason verran. Tämän vuoksi Suomen ylikulutuspäivä oli jo 3. huhtikuuta.

Maailmanlaajuinen Transition Movement -verkosto pyrkii siirtämään ylikulutuspäivän historiaan. Myös Suomessa on yli 30 ryhmän ja yhdistyksen muodostama kohtuusverkosto haastanut suomalaisia toimimaan Suomen päivän siirtämiseksi kohti kesää ja vähitellen vuoden viimeiseen päivään.

Jokin katastrofitilanne voisi muuttaa nopeasti yleistä suhtautumista.

Suomen kohtuusverkosto laati syksyllä 2009 kymmenen kohtuullisuuden vaatimusta, joihin sisältyvät muun muassa luonnonvarojen kuluttamisen verottaminen ja uusiutuvaan energiantuotantoon siirtyminen. Verkostoon kuuluva Markku Aho toteaa, että kohtuullisuuden vaatimukset ovat yksi tapa herätellä ihmisiä.

– Luonnonvarojen käytön vähentäminen vaatii syvällistä kulttuurista muutosta. Tämä asia ei valitettavasti ole tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa ja politiikassa tärkeysjärjestyksessä kovin korkealla. Talous ohjaa vahvasti koko järjestelmää.

– Jokin katastrofitilanne voisi muuttaa nopeasti yleistä suhtautumista. Olisi kuitenkin parempi toimia ennen kuin mitään romahdusta tapahtuu.

Ahon mukaan kulutusta voi helposti kohtuullistaa myös yksilötasolla.

– Ei yksittäisen ihmisen tarvitse niin suurta murhetta kantaa siitä, mikä on oikea tapa kulutuksen karsimiseen. Rikkaan maan ihminen löytää kyllä jotain korjattavaa kulutustavoissaan. Sellainen voi olla vaikka lihansyönnin vähentäminen.

Aho pitää yhä lisääntyvää kierrätystä osana laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Kierrätykseen liittyy myös ajatus siitä, että kaikkea ei tarvitse omistaa itse.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi