Vantaa suojelee lisää metsiään – kuusi kärsii ilmastonmuutoksesta
Sonja Lahtinen aloittaa kaupungin palkkaamana lähimetsäoppaana heinäkuun alussa.

Sonja Lahtinen aloittaa kaupungin palkkaamana lähimetsäoppaana heinäkuun alussa.

Vantaa suojelee lisää metsiään – kuusi kärsii ilmastonmuutoksesta

Vantaan kaupunki omistaa 3 500 hehtaaria metsää, joista noin neljäsosa on suojeltu. Tänä vuonna Vantaalla vietetään lähimetsävuotta.

Jos on ajanut Vantaan läpi, on saattanut syntyä mielikuva kaupungista, jossa on lähinnä moottoritietä, varastohalleja ja jättikauppoja. Totuus on kuitenkin vihreämpi: jokaisella vantaalaisella on keskimäärin vain 300 metrin matka metsään.

Tänä vuonna Vantaalla vietetään lähimetsävuotta. Tavoitteena on lisätä lähimetsien arvostusta ja käyttöä järjestämällä retkiä, istuttamalla lisää metsää, palkkaamalla kaksi lähimetsäopasta ja lisäämällä suojellun metsän määrää. Maaliskuussa tehtiin myös karttapohjainen nettikysely, jossa kysyttiin vantaalaisia toiveita ja ajatuksia lähimetsistään.

Lumenlastauspaikalle nousee sekametsä

Vantaalla metsää on noin 8 000 hehtaaria, joista 3 000 hehtaaria on kaupungin omistuksessa. Sen lisäksi kaupunki omistaa yhteensä noin 1 000 hehtaaria pieniä metsäalueita, joita kutsutaan puistometsiksi. Kaupungin omistamat metsät ovat virkistyskäytössä, eivät talousmetsiä.

– Kaupunki omistaa metsää, koska se pyrkii kerryttämään virkistyskäytössä olevia alueita. Tavoitteena on varjella luonnon monimuotoisuutta, mutta myös varautua siihen, että Vantaa kasvaa ja laajenee, kertoo kaupunginmetsänhoitaja Sanna Ervasti.

Tulevaisuudessa istutetaan sekapuustoisempia metsiä. Jos joku puulaji kärsii, jää kuitenkin jotain.

– Kaupunginmetsänhoitaja Sanna Ervasti

Suojeltuja kaupungin omistamista metsistä on Ervastin mukaan noin yksi neljäsosa. Niiden lisäksi on niin sanottuja LUO-alueita, jotka eivät ole varsinaisesti suojeltuja alueita, mutta alueita, joilla on erityisiä luontoarvoja. Lähimetsävuoden ja Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi metsää suojellaan tänä vuonna lisää, 130 hehtaaria.

– Näitä suojeltavia alueita ovat Furumossen–Tuomelan tammimetsä Linnaisissa, Pyymosan metsä Keimolassa Petikossa, Silvolan metsä Pitkäkoskella ja Tussinkoski Korsossa, Ervasti luettelee.

Vantaalle istutetaan myös tänä vuonna lisää metsää. Se nousee Hakkilaan, entiselle lumenlastauspaikalle.

– Istutustyöt siirtyvät näillä näkymin syksyyn. Sinne istutetaan useampiakin puulajeja, havupuita, koivuja, tammia ja eksoottisimpia puita, ainakin pyökkiä.

Tussinkoski Korsossa pääsee suojeltavien alueiden joukkoon. Muita suojeltavia alueita ovat Furumossen–Tuomelan tammimetsä Linnaisissa, Pyymosan metsä Keimolassa Petikossa ja Silvolan metsä Pitkäkoskella.

Tussinkoski Korsossa pääsee suojeltavien alueiden joukkoon. Muita suojeltavia alueita ovat Furumossen–Tuomelan tammimetsä Linnaisissa, Pyymosan metsä Keimolassa Petikossa ja Silvolan metsä Pitkäkoskella.

Ilmastonmuutokseen on varauduttava

Tänä vuonna Vantaalla laaditaan uusi metsäsuunnitelma Hakunilan ja Kivistön suuralueille. Suunnitelmat laaditaan aina kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Sen lisäksi Vantaalla ovat käytössä uudet metsänhoidon periaatteet, jotka hyväksyttiin helmikuussa. Niissä esiin nostetaan ensi kertaa ilmastonmuutos.

– Ei suunnitelma ilmastonmuutoksen suhteen ole tarkka, mutta siinä on lähtökohtana se ajatus, että sään epävakauden on ennustettu lisääntyvän ja talvien heikkenevän. Kuusi voi kärsiä, jos tulee pitkiä hellejaksoja tai hyönteistuhoja. Tulevaisuudessa istutetaan sekapuustoisempia metsiä. Jos joku puulaji kärsii, jää kuitenkin jotain, Sanna Ervasti perustelee.

Kaupungin metsiä hoidetaan kuten muitakin metsiä. Metsätöitä tehdään koneiden ja ihmisten voimin, mutta tänä keväänä kaupungin omissa metsissä on ollut töissä myös kaksi hevosta.

– Pääasiassa kaupungin metsiä hoidetaan ihan puita kaatamalla, mutta ei sinne mitään isoja aukkoja hakata. Ja luontaista uudistumista tietysti tapahtuu koko ajan. Välillä myös istutetaan. Alueille pyritään jättämään aina vähän lahopuuta, kertoo Vantaan kaupungin metsätalousinsinööri Retu Kohtanen.

Metsään pääsee oppaan kanssa

Metsänhoidossa otetaan huomioon luontoarvot ja ammattilaisen arviot alueen puustosta ja muusta luonnosta, mutta myös asukkaita kuullaan.

Lähimetsävuoteen kuuluvat myös monenlaiset järjestetyt luontoretket ja yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa.

– Minun käsitykseni mukaan päiväkodit hyödyntävät lähimetsiä aika monipuolisesti. Metsistä on haettu majanrakennustarpeita ja metsurit ovat pätkineet lapsille pölkkyjä, Sanna Ervasti sanoo.

Kaupunki on palkannut myös kesäksi kaksi opiskelijaa lähimetsäoppaaksi. Lähimetsäoppaat ovat töissä heinäkuusta syyskuun loppuun ja järjestävät talkoita, opastavat ihmisiä luonnossa liikkumiseen ja kertovat lisää lähimetsien luontoarvoista.

Heille, jotka tahtovat lähteä tutustumaan metsään omin päin ja joille Vantaan metsät eivät ole ennalta tuttuja, Retu Kohtanen ja Sanna Ervasti suosittelevat Petikon ulkoilualuetta ja Sipoonkorpea.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi