Maasaimiehet haluavat lopettaa silpomisperinteen
Vain harvassa maasaikylässä on terveyspalveluita. Mikongorossa iloittiin esikoulunopettaja Naitopwaki Johanan (oik.) vauvan syntymästä. Ylpeä täti (vas.) tuli paikalle, mutta ikävä kyllä pienokainen menehtyi pian.

Vain harvassa maasaikylässä on terveyspalveluita. Mikongorossa iloittiin esikoulunopettaja Naitopwaki Johanan (oik.) vauvan syntymästä. Ylpeä täti (vas.) tuli paikalle, mutta ikävä kyllä pienokainen menehtyi pian.

Maasaimiehet haluavat lopettaa silpomisperinteen

Noin kolme miljoonaa tyttöä tai naista silvotaan maailmassa tänäkin vuonna. Maasaijohtajien päätöksillä voi olla vahvempi vaikutus kuin laeilla.

Tyttöjen ja naisten sukupuolielinten silpominen on raaka, salattu ja jo useimmissa maissa lailla kielletty väkivallan muoto. Sitä kutsutaan myös tyttöjen ympärileikkaukseksi.

Morogoron maasaikylissä silpominen on ollut yleistä. Lähes kaikki tytöt on silvottu 12–14-vuotiaina, ennen naimisiinmenoa.

Tytöiltä on poistettu partakoneen terällä tai veitsellä pienet häpyhuulet ja klitoris, ilman puudutusta ja sterilointia. He ovat kärsineet vakavista verenvuodoista ja tulehduksista. Haavojen hoitoon on käytetty lehmän lannasta ja maitorasvasta tehtyä tahnaa.

Tapa liittyy kulttuuriin, ei uskontoon. Vajaa pari vuotta sitten Morogoron alueen maasaijohtajat tekivät radikaalin päätöksen: alueen tyttölapsia ja nuoria naisia ei saa enää silpoa.

Silpomista teetätetään myös salaa

Lähetysseuran työntekijät Anna-Riitta ja Oskari Holmström ovat taistelleet vuosia sukupuolielinten silpomista vastaan, yhdessä kirkon ja muiden toimijoiden kanssa.

– Saamiemme tietojen mukaan silpominen on vähentynyt, sillä tytöt tietävät jo oikeutensa. Valitettavasti tapa ei ole loppunut kokonaan. Muutos tapahtuu hitaasti, sillä silpomisperinne on hyvin salainen ja vahva, Oskari Holmström kertoo.

Anna-Riitta Holmström kertoo maasaijohtajien pysyneen tiukasti päätöksessä lopettaa silpominen. He ovat pyytäneet myös tukea mielipiteisiin vaikuttamiseen.

Saamiemme tietojen mukaan silpominen on vähentynyt, sillä tytöt tietävät jo oikeutensa. Valitettavasti tapa ei ole loppunut kokonaan.  - Oskari Holmström

Kun silpomista pyritään estämään laeilla ja tehokkaammalla valvonnalla, osa perheistä teettää sen jo vauvaikäisille, salaa. Esimerkiksi tammikuussa Pohjois-Tansaniassa vastasyntynyt tyttövauva kuoli isoäidin silvottua hänet.

Vauvojen joutumista silpomisen uhreiksi on tapahtunut viime vuosina myös Morogoron alueella. Maasaikätilö Rebecca Lembile työskentelee kaupungin sairaalassa. Hänen mukaansa sinne on tuotu verenvuodosta kärsiviä vauvoja ja pieniä lapsia. Äidit viivyttelevät avun hakemista, sillä silpomisesta voidaan rangaista sakolla tai vankeudella.

Tansania kielsi alle 18-vuotiaiden sukupuolielinten silpomisen lailla jo vuonna 1998.

Oskari ja Anna-Riitta Holmström juttelevat maasaijohtaja mopon päällä istuvan Kilindi ole Lestinon kanssa. Nuoret miehet ajavat aktiivisesti silpomisen lopettamista.

Oskari ja Anna-Riitta Holmström juttelevat maasaijohtaja mopon päällä istuvan Kilindi ole Lestinon kanssa. Nuoret miehet ajavat aktiivisesti silpomisen lopettamista.

Maasaijohtajat vahvempia vaikuttajia kuin laki

Holmströmien kokemusten mukaan avainasemassa silpomisen vastaisessa työssä ovat koulutus, sinnikäs työ ja perinteisten johtajien ottaminen mukaan työhön. Maasaijohtajien päätökset ja valvonta vaikuttavat yhteisössä vahvemmin kuin laki.

Työhön on saatava mukaan on saatava perheiden lisäksi papit, poliisit, tuomarit, opettajat, terveydenhuollon ammattilaiset ja tiedotusvälineet.

Holmströmit valmistelevat isoa koulutustapahtumaa Morogoroon, johon kutsutaan maasaikylien johtajia ja paikallisia viranomaisia. Tapahtuman järjestää paikallinen hiippakunta Lähetysseuran tuella.

Opettajina toimivat muun muassa naisten ja lasten oikeuksiin erikoistunut poliisi, kätilö Rebecca Lembile ja maasaipiispa Mameo Ole Paulo.

Holmströmit ovat työskennelleet maasaiden parissa sekä Tansaniassa että Keniassa. Pastori Oskari Holmström tekee seurakuntatyötä ja Anna-Riitta vastaa maasailasten äidinkielisisistä esikouluista. He ovat Tansanian evankelisluterilaisen kirkon Morogoron hiippakunnan palveluksessa. Silpomisen vastainen työ on osa koulutusta maasaijohtajille, opettajille ja kummitytöille.

Suomalaisten kummien avulla maasaityttöjä on tuettu opiskelemaan, jolloin he ovat välttäneet liian aikaisen avioliiton. Maasaityttöjen turvatalo on tarjonnut suojan uhkaavissa tilanteissa.

Maailmassa elää noin 130 miljoonaa naista, joiden sukupuolielimet on silvottu. Silpominen tekee virtsaamisen ja yhdynnän kivuliaaksi ja synnyttämisen vaaralliseksi. Likainen partakoneenterä altistaa myös hiv-viruksen tarttumiselle.

Maanantaina 6.2. vietetään kansainvälistä tyttöjen sukupuolielinten silpomisen vastaista päivää. Suomen Lähetysseura tukee silpomisen vastaista työtä Tansanian Morogorossa ja Pohjois-Etiopiassa.

 

Kirjoittaja Marjatta Kosonen työskentelee toimittajana Suomen Lähetysseurassa.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: