Suomalaisten tuella saatiin miljoona euroa lapsiavioliittojen estämiseen Tansaniassa
Tansanian luterilainen kirkko alkaa tehdä vaikuttamis- ja kouluttamistyötä lapsiavioliittojen estämiseksi. Viisi prosenttia tytöistä naitetaan nyt alle 15-vuotiaana.
Itä-Afrikan Tansaniassa luterilainen kirkko alkaa tehdä vaikuttamis- ja kouluttamistyötä lapsiavioliittojen estämiseksi. Rahoitus tulee pääosin EU:lta. Tuki hankkeeseen on haettu yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa.
Tyttöjen laillinen naimaikä Tansaniassa on 15 ja poikien 18 vuotta. Lähetysseuran alueellisen hallinnon asiantuntijan Anna-Kaisa Kähkölän mukaan Tansanian laki antaa paikallisille yhteisöille myös mahdollisuuden tulkita lakia omien perinteidensä mukaan.
– Tämä johtaa siihen, että varsinkin koulutuksen ulkopuolella olevia tyttöjä naitetaan jopa ennen 15 vuoden ikää. Tansaniassa teiniraskaudet ovat yleisiä, joten tämä on monesti myös se tapa, jolla perheen kunnia pyritään pelastamaan, Kähkölä kertoo.
Lähes joka kolmas tansanialainen nainen menee naimisiin alle 18-vuotiaana ja noin viisi prosenttia alle 15-vuotiaana. Pojista neljä prosenttia menee naimisiin alle 18-vuotiaana.
Miten valtiovalta asiaan suhtautuu?
– Lain muuttamiselle on kannatusta, mutta jotkut poliitikot pelkäävät paikallisten yhteisöjen reaktiota siihen. Tansanian valtio haastettiin asiasta oikeuteen. Maan korkein oikeus päätti vuonna 2019, että lakia pitäisi muuttaa, mutta näin ei ole tapahtunut. Kansalaisyhteiskunta ajaa vahvasti muutosta.
Kirkko vastaa 15 prosentista Tansanian terveydenhuollosta
Hallituksen oikeuteen vuonna 2016 haastanut kansalaisaktivisti Rebeca Gyumi sai toiminnastaan YK:n ihmisoikeuspalkinnon vuonna 2018. Hän on mukana Tansanian luterilaisen kirkon vetämän EU-hankkeen ohjausryhmässä.
– Tansanian luterilainen kirkko on vahva toimija kansalaisyhteiskunnassa. Sillä on liki kymmenen miljoonaa jäsentä, vain katolaisia kristittyjä on enemmän. Maan väestöstä noin puolet on kristittyjä, puolet muslimeja. Luterilainen kirkko vastaa muun muassa 15 prosentista maan terveydenhuollosta ja sillä on iso rooli koululaitoksessa, Anna-Kaisa Kähkölä kertoo.
Kuivuuden ja koronapandemian pahentaman köyhyyden takia perheet ovat joutuneet naittamaan tyttäriään toimeentulon parantamiseksi. Tansaniassa morsiamen perheelle maksetaan avioliitosta morsiusmaksu, joka on merkittävä summa varsinkin köyhille talouksille.
Kirkko haluaa olla muuttamassa haitallisia normeja ja arvoja, jotka aiheuttavat lapsiavioliittoja.
Kähkölän mukaan aloite hankkeeseen tuli nimenomaan Tansanian luterilaiselta kirkolta, jonka kanssa Lähetysseuralla on 60 vuoden historia. Yhteistyö, johon on liittynyt vahvasti diakonia, on alkanut jo ennen Tansanian itsenäistymistä.
– Kirkko haluaa olla muuttamassa haitallisia normeja ja arvoja, jotka aiheuttavat lapsiavioliittoja. He ovat valmiita ottamaan johtavan roolin siinä, että muutkin uskonnolliset toimijat sekä kristillisistä että islamilaisista taustoista saataisiin mukaan. Lähetysseuralle on mielenkiintoista olla mukana, koska hanke on rakennettu jatkumoksi pitkään tukemallemme työlle, Kähkölä sanoo.
Tiedeyhteisö, kirkko ja valtion palvelut tekevät yhteistyötä
Lähetysseura on tehnyt yli 20 vuotta työtä maasaityttöjen tueksi Morogoron alueella. Aiemmin perustettua esikouluverkostoa hyödynnetään nyt alkavassa työssä. Maasait ovat yksi Tansanian etnisistä ryhmistä, jonka perinteisiin kuuluu tyttöjen naittaminen nuorina.
Morogorossa on tuettu kirkon asuntolaa, josta käsin maasaitytöt ovat päässeet opiskelemaan turvassa liian varhaiselta avioliitolta. Asuntolasta pois muuttaneet nuoret naiset toimivat tässä EU-hankkeessa roolimalleina yhteisölleen.
EU-hanke lanseerattiin maanantaina 3.7. Tansanian pääkaupungissa Dodomassa. Mukana ovat Lähetysseuran lisäksi Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida, Tansanian lasten auttava puhelin C-sema, Amani Girls Home -järjestö sekä Lontoon yliopiston hygienian ja trooppisen lääketieteen oppilaitos.
– Kun tiedeyhteisö, uskonnolliset toimijat ja valtion palvelut työskentelevät yhdessä, on maailman muuttaminen mahdollista. Tiedeyhteisö tarjoaa toimivat menetelmät. Valtio tarjoaa palvelut ja rakenteet, jotka eivät kuitenkaan köyhissä maissa saavuta kaikkia. Kirkko taas tarjoaa saavuttavuuden ja verkostonsa, joihin myös luotetaan hädän hetkellä, kuvailee Anna-Kaisa Kähkölä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Puista turvaa Espoon ja Morogoron lapsille – Espoon seurakunnat istuttaa puuntaimia Tansaniaan yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa
AjankohtaistaPuuntaimet omistetaan symbolisesti espoolaisille lapsille. Niiden istuttamisen ajatellaan rakentavan sekä Suomen että Tansanian tulevaisuutta kestävän kehityksen näkökulmasta.