Hautajaisiin osallistui työntekijöitä Helsingin kaupunginmuseosta, Museovirastosta ja Malmin hautausmaalta. Hautaan siunaamisen toimitti Malmin seurakunnan pappi Esa Järvinen. Kuva: Paula Niemelä
Malmin hautausmaalla vietettiin 1700-luvulla kuolleiden hautajaisia – alun perin vainajat haudattiin Senaatintorille
Tavallaan kyseessä olivat tavalliset hautajaiset, mutta vainajista tiedämme vain vähän, ajattelee hautaan siunaamisen toimittanut pappi Esa Järvinen.
Malmin hautausmaalla vietettiin 9. marraskuuta poikkeuksellisia hautajaisia, kun haudan lepoon laskettiin kertaalleen haudattujen vainajien jäänteet. Kyse oli nykyiselle Senaatintorille haudatuista vainajista, jotka nostettiin ylös arkeologisissa kaivauksissa vuosina 2012, 2020 ja 2021. Vuonna 2020 kaivettiin 120 vainajaa ja vuonna 2021 kaivettiin 180 hautaa, joista 132:sta nostettiin vainajien luita. Vuonna 2012 Senaatintorin alta nostettiin noin 60 vainajaa. Yhteensä Malmille haudattiin yli 300 vainajan jäänteet. Kirkko ja kaupunki uutisoi kaivauksista marraskuussa 2020.
Suurin osa vainajista oli haudattu Senaatintorille 1700-luvulla. Vanhimmat luut olivat 1600-luvulta.
– Luut olivat hyvin huonossa kunnossa. Osasta pystyi selvittämään sukupuolen, osasta ei. Kolmasosa luista oli lasten luita, Museoviraston tutkija Heli Lehto kertoo.
– Luissa oli merkkejä sairauksista, erityisesti suun terveyteen liittyvistä ongelmista, kuten karieksesta. Myös puutostiloista oli merkkejä. Joissakin luissa oli jäänteitä murtumista.
Vaikka rutto tappoi 1710-luvulla kolmanneksen Helsingin väestöstä, siihen kuolleita ei Senaatintorille haudattujen joukossa tiettävästi ollut.
Senaatintorin länsilaidalla sijaitsi noin vuonna 1640 perustettu hautausmaa, joka jäi 1800-luvun alussa venäläisten rakennuttaman empirekeskustan alle. Hautausmaa perustettiin samaan aikaan, kun Helsingin kaupunki siirrettiin Vanhankaupunginlahden pohjukasta nykyiselle paikalleen Vironniemelle.
Kun Senaatintorin valaistusta uusittiin vuonna 2020, kaupunginmuseo edellytti, että ennen kuin uusia valopylväitä aletaan pystyttää, arkeologit tutkivat kaivuukohdat.
Arkeologian opiskelija Inka Sallinen Senaatintorin itälaidan kaivauksella syyskuussa 2020. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Malmin hautausmaalla vainajien jäänteet laskettiin kahteen eri hautaan. Myöhemmin näiden viereen tulee todennäköisesti jonkinlainen kyltti, joka kertoo, keitä siihen on haudattu.
Senaatintorille haudattujen vainajien hautajaisissa Malmin hautausmaalla oli läsnä hautausmaalla työskenteleviä sekä Museoviraston ja Helsingin kaupunginmuseon työntekijä. Hautaan siunaamisen toimitti Malmin seurakunnan pappi Esa Järvinen, joka halusi pitää haudalla puheen näiden vuosisatoja sitten eläneiden ihmisten muistoksi.
– Papin kannalta tämä oli tavallaan normaali siunaustilaisuus. Itse koin, että ei ole ongelmaa siunata näitä ihmisiä hautaan kristillisin menoin, koska uskonnonvapauslaki on sata vuotta vanha ja nämä ihmiset elivät 300 vuotta sitten. He olivat kristittyjä, eivät varmaan kaikki silloinkaan mieleltään, mutta useimmat olivat.
Voisi kuvitella, että näistä vainajista moni puhui äidinkielenään ruotsia.
Yleensä hautajaispuhetta valmistellessaan pappi keskustelee omaisten kanssa vainajan elämästä ja siitä, millainen ihminen hän oli. Nyt siihen ei ollut mahdollisuutta: vainajien persoonista ei ollut enää kukaan kertomassa, elinolosuhteista tiedämme sentään jotakin.
Itsekin historiaan ja erityisesti 1700-lukuun perehtynyt Esa Järvinen pystyi hyödyntämään osaamistaan hautajaisiin valmistautuessaan. Hän päätti myös kutsua Museoviraston ja Helsingin kaupunginmuseon tutkijoita omaisiksi.
– Ei sanan perinteisessä mielessä, vaan uudessa merkityksessä. He tietävät eniten näistä ihmisistä, Järvinen kertoo.
Herran siunauksen Järvinen luki ruotsiksi.
– Voisi kuvitella, että näistä vainajista moni puhui äidinkielenään ruotsia. Lisäksi tämä hautaan siunaaminen tapahtui vanhan Helsingin pitäjän alueella, jossa ihmiset osasivat ruotsia suomen lisäksi.
Lopuksi veisattiin Maa on niin kaunis.
Kaivauksia Senaatintorilla johtanut Heli Lehto Museovirastosta on hyvillään siitä, että pitkä tutkimusprojekti sai tällaisen päätöksen.
– Tuntui tosi hyvältä olla läsnä. Tilaisuus oli arvokas, kaunis ja rauhallinen, hän kuvailee.
Kahteen hautaan laskettiin noin 300 ihmisen jäänteitä. Luut olivat pääosin hyvin huonossa kunnossa. Kuva: Paula Niemelä
Korjattu ja täsmennetty eri vuosina ylös kaivettujen vainajien määrää 17.11. klo 9.20. Yhteensä Malmille haudattiin noin 300 vainajan jäänteet.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkaupunkiseudun seurakunnat etsivät työntekijöitä kesäksi – hautausmaille palkataan myös alaikäisiä nuoria
AjankohtaistaHautausmaa on kesätyöpaikkana fyysisesti raskas, mutta sosiaalisesti rikas, Espoon seurakuntien ylipuutarhuri Miina Renqvist kuvailee.
verkko.jpg)
