Malmin kirkon uudet ulkotiilet näyttävät paikoin oudon vaaleilta. Se johtuu laastista imeytyneestä kalkista. Tiilet punastuvat vesisateiden myötä.
Malmin kirkon remontti on loppusuoralla – 80 000 uutta tiiltä muurattiin paikalleen yksi kerrallaan
Myllerrys Malmin kirkon pihamaalla jatkuu kesällä. Sisätila ja julkisivu ovat viimeistelyä vaille valmiit.
Malmin kirkon ympärillä työkoneiden peruutusäänet piippaavat ja betonimylly jauhaa. Pihalla on suuria kekoja maa-ainesta ja jättiläismäisiä kuoppia. Seinän vierustoilla uusitaan vesi- ja lämpöeristeitä sekä salaojia. Myllerrys on melkoinen. Kirkon tiilijulkisivu on jo paljastunut hupustaan ja katon vinoissa osissa kiiltelee iskemätön kupari. Sisätiloissa on tavaraa ja suojauksia, mutta työt ovat loppusuoralla. Kirkko on ollut remontissa reilun vuoden.
– Aikataulussa ollaan. Työt valmistuvat marraskuun lopussa, lupaa Helsingin seurakuntayhtymän hankepäällikkö Matti Priha, joka johtaa projektia.
Kirkko palaa käyttöön ensi keväänä entistä ehompana. Sisäilmaongelmaisesta, tekniikaltaan vanhentuneesta rakennuksesta kuoriutuu täysin samannäköinen mutta puhdas, raikas ja toimivampi kirkko, joka lämpiää maalämmöllä.
NCC:n vastaava työnjohtaja Jonas Lindqvist ja seurakuntayhtymän hankepäällikkö Matti Priha kirkkosalissa.
Tiilet ovat samalta tehtaalta kuin alkuperäiset
Malmin kirkon remontissa on ollut poikkeuksellista se, että isoja töitä on tehty erityisesti rakennuksen ulkopuolella. Sisällä lattiat, seinät ja katot ovat pääosin entiset, vaikka esimerkiksi vessat, keittiöt ja tekniikka uusitaan.
Sisäilmaongelmat johtuivat vuonna 1981 valmistuneen kirkon tiilijulkisivun ratkaisuista. Salaojat, tiivistykset ja tuuletus olivat riittämättömiä, ja kattovuotojen vuoksi myös yläkautta pääsi valumaan vettä sisä- ja ulkotiiliseinien välissä olleeseen mineraalivillaan. Se kastui eikä päässyt kuivumaan. Mikrobit levisivät sisälle kirkkoon.
Yllätyksiä on tullut ehkä vähemmän kuin olisi voinut.
Remontissa vesikatto on uusittu ja koko ulkojulkisivu kellotapulia lukuun ottamatta purettu. 80 000 uutta tiiltä muurattiin paikalleen yksi kerrallaan. Arkkitehti Kristian Gullichsenin alkuperäisessä suunnitelmassa tiilet ovat välillä hyvin haastavissa kulmissa.
– Tiilet tilattiin mittatilaustyönä samalta tehtaalta, joka valmisti myös alkuperäiset. Kumma kyllä se oli vielä olemassa, Matti Priha kertoo.
Kuulostaa kalliilta, ja olikin. Mutta tilanne oli tiedossa jo suunnitteluvaiheessa ja tiilet oli laskettu yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymään enimmäisbudjettiin, 14,6 miljoonaan euroon.
– Yllätyksiä on tullut ehkä vähemmän kuin olisi voinut. Budjetissa oli alkujaankin varaa, joten siinä pysytään kyllä, Priha arvioi.
Jotta sisäilmaongelmat eivät uusiutuisi, salaojat tehdään nyt kunnolla ja seinän vesi- ja lämmöneristys, tiivistys ja tuuletus on suunniteltu huolella.
Kirkkosalin pienen salin puolen hieno vanha puusälekatto, jota ei tarvinnut uusia. Siitä piti kuitenkin ottaa irti palasia, jotta sisään saa uutta tekniikkaa. Asennuksen jälkeen osat laitetaan paikalleen.
Rakennus toimii ainakin seuraavat 40 vuotta
Kun kirkkoa remontoidaan, pitää ottaa huomioon monta asiaa: ongelmien korjaamisen lisäksi esimerkiksi käyttäjien tarpeet, kaupunkikuva ja rakennuksen arkkitehtuuri.
Matti Priha laskee, että paikalla on palaveerattu pelkästään Helsingin kaupunginmuseon edustajien kanssa kymmenisen kertaa. Kaupunginmuseo on Helsingin rakennussuojeluviranomainen, joka huolehtii rakennusten ja ympäristöjen arvokkaiden piirteiden säilymisestä. Se on antanut remonttia teettävälle seurakuntayhtymälle oman lausuntonsa.
Käytännössä remontti pyritään tekemään niin, että mikään näkyvä ei muutu. Esimerkiksi ikkunanpuitteista osa on vaihtamisen sijaan korjattu ja sisäkattojen mäntypaneeli on entistä kaikkialla muualla paitsi seurakuntasalissa.
– Siellä katto oli tekniikan vuoksi pakko uusia, mutta tilalle tulee samanlainen, Priha kertoo.
Vastuullisuuttakin isossa projektissa on mietittävä. Prihan mielestä sitä edustaa se, että hommat tehdään kerralla kunnolla.
– Näin taataan, että rakennus toimii hyvällä ylläpidolla ainakin seuraavat 40 vuotta eikä heti tule uusia ongelmia.
”Aiemmin kirkko oli täynnä virityksiä, nyt pyritään siihen, että tekniikka on helppokäyttöistä”, Matti Priha kertoo.
Ilmanvaihto ja esteettömyys paranevat
Seurakuntalaisille remontoidun kirkon on tarkoitus tarjota mukavuutta. Kirkon siivessä olleen asunnon tilalle tehdään yhteiskäyttötila, jonka kylkeen tulee pyöräkatos. Turhan kuumaksi kesäisin lämmennyt seurakuntasali saa maalämmön ansiosta viilennyksen. Ilmanvaihto ja esteettömyys paranevat.
Aiemmin kirkko oli Prihan sanojen mukaan ”täynnä virityksiä”, kun teknisiä ratkaisuja oli päivitetty eri aikoina. Nyt tekniikka on helppokäyttöistä.
– Remontin jälkeen jokainen näkee, mistä valot menevät päälle tai pois, Priha mainitsee esimerkkinä.
Kesällä Malmin kirkolla jatkuvat pihatyöt: salaojia tehdään ja kymmenen maalämpökaivon välille kaivetaan putkia. Suuria häiriöitä, kuten räjäytystöitä, ei ole enää luvassa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Myyrmäen kirkon peruskorjaus on edennyt hyvässä tahdissa – kirkolle päästään ensi syksynä
AjankohtaistaMyyrmäen kirkon peruskorjaustyömaalla vietettiin harjannostajaisia. Alakertaa päästään kalustamaan parin kuukauden sisällä.
