Kirkko on Marzille sekä hiljentymisen että taiteellisen ilottelun paikka.
Marzi Nyman revittelee kesäfestareilla, kahlaa ruuhkavuosissa ja sukeltaa aina uuteen – miten hän onnistuu kaikessa ilman burn outia?
Uusi urkulevy. Kesän festarit. Sävellysopinnot, pienet lapset ja ziljoona muuta projektia. Takuuvarma burn out? Ei, vaan Marzi Nyman elementissään.
Koko homma on kaatua alkuunsa.
Mutta eipä kaadukaan, kiitos muusikko Markus ”Marzi” Nymanin lehmänhermojen.
Unettoman yön jälkeen mies pölähtää sovitusti Espoon tuomiokirkon urkuparvelle rusehtavan pupun, iPadin, pinkkien lenkkareiden ja kahden päiväkoti-ikäisen pellavapään kanssa.
Takana ei ole muusikoiden kostea ilta kotikulmilla Kalliossa, vaan lapsiperheelle ominainen yöllinen rumba, joka yllättää pahimmalla mahdollisella hetkellä. Nyman ei ole moksiskaan, vaan nappaa kolmevuotiaan syliinsä ja kiikuttaa tytön urkuparven jakkaralle viisivuotiaan sisarensa viereen. Reppuihin on pakattu jos jonkinlaista viihdykettä.
– Siperia opettaa, Nyman toteaa virnistäen.
Voihan tästä syntyä näennäiskaoottinen fiilis, mutta elämä muuttuu koko ajan.
– Marzi Nyman
Kuvaamme urkuparvella, koska urut ovat Nymanin kohtalaisen tuore aluevaltaus. Vai ovatko? Kirkot tulivat Marzi Nymanille tutuksi jo lapsena. Marzin isä, lohjalainen rovasti Hannu Nyman, opetti pojalleen pianonsoittoa ja kitaransoiton alkeet.
– Pääsin jo lapsena kokeilemaan urkujen soittamista Vivamossa Särkyneen sydämen kirkossa. Yhdeksänvuotiaana soitin häämarssin sedän häissä, Nyman muistelee.
Urkujen soitto aikuisiällä lähti liikkeelle, kun viulisti Minna Pensola kuuli Marzin soittelevan pelleilymielessä. Pensola pyysi Nymanin ja sopraano Anu Komsin esiintymään Sysmän suvisoittoon vuonna 2009.
– Kirkossa ihmiseen tulee ihan uutta ryhtiä. Toisaalta on mahtavaa päästä revittelemään uruilla – varsinkin yhdessä urkuri Kalevi Kiviniemen tai Anu Komsin kanssa.
Rento jätkä on kiva kumppani
Innostuksen myötä – ja varmasti myös ammattitaidon ansiosta – Nymanin väsymys peittyy hymyyn. Mikään kuvaajan pyyntö ei ole liian hankala toteuttaa, vaikka Nyman saa kiikuttaa kuopuksensa erinäisiä kertoja takaisin jakkaralle. On helppo ymmärtää, miksi tämä 40-vuotias muusikko on haluttu yhteistyökumppani.
Ilmeisesti Nyman taitaa metatyön ja multitaskingin muuallakin kuin perhepiirissä. Kitaravirtuoosin työtahti kuulostaa hengästyttävältä.
Viime lokakuussa Nyman julkaisi Anssi Nykäsen ja Harri Rantasen kanssa Kelluva katedraali -levyn. Keväällä Nyman on tehnyt musiikin näyttelijävaimonsa Hanna Vahtikarin äitimyyttiä pöllyttävään Kuin raivo äiti -monologiin, ja alkukesään mennessä yhdessä Anu Komsin kanssa tehty urkulevy on loppusuoralla. Kesäkuussa ohjelmassa ovat O/Modernt-kamarimusiikkifestivaalit Tukholmassa.
Marzi Nymanin kesä vaikuttaa hengästyttävältä, mutta mies itse ei ole moksiskaan.
Nyman on myös Espoo Big Bandin kapellimestari ja Tapiola Sinfoniettan taiteellinen partneri. Jossain vaiheessa pitäisi ehtiä Berliiniin ”Harry Potterin näköisen” viulisti Hugo Ticciatin kutsumana. Moni ajautuisi vähemmästäkin loppuunpalamisen partaalle.
Nyman huomauttaa sentään, että 2017 alkaneet sävellysopinnot ovat edenneet ”verkkaisesti”.
– Ei minua stressaa se, että on paljon erilaisia projekteja tekeillä. Viihdyn paljon paremmin sekä pääni sisällä että sen ulkopuolella, kun on meneillään monta eri proggista. Haluan löytää jatkuvasti uutta. Inspiraatio ei ole maali, vaan uusi startti. En halua valaa mitään sementtiin, vaan pitää pallot ilmassa. Voihan tästä syntyä näennäiskaoottinen fiilis, mutta fakta on, että elämä muuttuu koko ajan.
Saman toisto puuduttaa
Jatkuva virikkeiden kaipuu on luonnekysymys.
– Keskittymiseni aikajänne on aika lyhyt. Ellen innostu, minusta tulee helposti kärsimätön – esimerkiksi, jos bändi soittaa koko ajan samalla tavalla. Jos olen innoissani, saatan puurtaa iloisesti aamusta iltaan. Aina, kun on tuntunut siltä, että liekki hiipuu, jostain tärähtää uusi musiikkiin liittyvä juttu.
Vaikka Nyman keikkailee ensi syksynä Kelluvan katedraalin biiseillä, pakkaa on sekoitettu siinäkin. Aina välillä mukana lavalla nähdään Marzi Nyman Trion lisäksi kuudesta kahdeksaan puhallinsoittajaa, jolloin lopputulos muistuttaa ”mini big band -meininkiä”.
– Tietysti ekat kerrat vähenevät koko ajan. En kuitenkaan usko, että voisin kyllästyä musiikin tekemiseen ja todeta, että kaikki on jo nähty. Olen oppinut, että elämää on mahdotonta ennakoida.
Uskon johdatukseen enkä sattumaan.
– Marzi Nyman
Toistaiseksi jotakin uutta on ollut aina tarjolla.
– Ihmissuhteet, soittimet ja elämäntilanteet ovat kaikki vaikuttaneet sekä musiikilliseen suuntaan että kehittymiseen. Musiikki on osa personaa, ja sen kautta pystyn kommunikoimaan tavalla, jolla en muuten pysty. Musiikki voi olla myös käsityöläisyyttä, hauskanpitoa tai tapa tahdittaa perjantai-illan tansseja. Minulle se on viime kädessä väline rakentaa siltoja ihmisten välille.
Sen sijaan raha ei sytytä intohimoa, mutta tuo vapautta.
– Olen valtavan siunattu, koska tulen taloudellisesti toimeen. Silloin raha ei ole määräävä tekijä siinä, mitä tekee. Raha tuo valinnanvapautta, mutta taiteen lähtökohtana ei ole keskiluokkainen mukavuus.
– En usko, että voisin kyllästyä musiikin tekemiseen ja todeta, että kaikki on jo nähty.
Oman elämän kokemukset ja vaiheet heijastuvat myös musiikkiin.
– Jos on vaikka eroamassa tai rakastunut, tai jos ostaa uuden kitaran. Se kaikki vaikuttaa siihen, mihin suuntaan menen musiikillisesti tai mihin lupaudun.
Nyman julkaisi esikoislevynsä Marzin vuonna 2006. Jo tuolloin huomiota herätti se, että Nymanin musiikkia ei voi luokitella tiettyyn genreen. Profilointi kuuluu Nymanin mielestä enemmän markkinoinnin sanastoon.
– On upeaa, jos joku haluaa koko sydämestään soittaa vaikkapa barokkisoitinta. Mutta profiloitumalla voidaan tavoitella myös maksimaalista taloudellista hyötyä. Toki jollakin on ilmiömäinen kyky markkinoida juttuja, ja se voi olla hänelle intohimo.
Kaikella on jotain väliä
Markus Nymanin elämään on mahtunut myös pysähdyksen hetkiä. Yksi sellainen oli Hemma Beast -bändikaveri Zarkus Poussan kuolema.
Myös arkisemmat takaiskut kuuluvat elämän kulkuun. Silti Nyman ei ole hiipinyt epäilyä, että elämä olisi merkityksetöntä. Hän uskoo, että kaikella on tarkoituksensa.
– Tähän mennessä olen kyennyt käsittelemään vastoinkäymiset niissä puitteissa, miten itse asiat näen. Mutta jos joku toinen ihminen olisi ahdingossa, niin viimeisin asia, mitä kehtaisin hänelle sanoa, olisi että tälläkin on jokin tarkoitus. Kahta samanlaista kristittyä ei ole, eikä kahta samanlaista muslimia. Jokainen näkee ja kokee asiat omasta näkökulmastaan.
Nymanin lapsuutta sävytti kristillinen arvomaailma.
Vaikka oma elämänkatsomus on selkeä, muiden näkemyksiä ei mestaroida.
– Uskon johdatukseen enkä sattumaan. Siteeraan Remu Aaltosta, joka totesi, että ”sattumia ei ole muualla kuin sopassa”, Nyman määrittelee.
Marzi Nyman oli vasta Tapiolan lukion musiikkilinjaa käyvä lukiolainen, kun hän alkoi keikkailla supersuositun Nylon Beatin kitaristina. Julkisuutta ropisi kosolti myös Joonas Hytönen Show’n kautta. Ohjelmassa esiintyi niin ikään Tapiolan lukion musiikkilinjalla opiskellut pianisti Lenni-Kalle Taipale, joka kuuluu yhä ystäväpiiriin. Vauhtia riitti, kunnes oli otettava aikalisä.
– Nuorena oli todella siistiä tehdä kaikkea, mihin pyydettiin mukaan. Totta kai joskus kävi niin, että ensin lähdin johonkin juttuun ja sitten huomasin, ettei tämä ollutkaan sitä, mitä haluan tehdä. Nyt yritän harkita tarkemmin ja kuunnella intuitiota. Sen tietää sydämessään, mikä tuntuu oikealta ja omalta, vaikken osaisi esittää kriteerilistaa ranskalaisilla viivoilla.
Huikea osaaminen inspiroi
Oman instrumenttinsa mestarit inspiroivat Marzi Nymania. Urkuri-idoli Kalevi Kiviniemi on ”tajunnanräjäyttävä, inspiroiva tyyppi”. Samanlaista hehkutusta saa osakseen Niko Kumpuvaara, joka sai Nymanin innostumaan haitarista.
– Ensin sitä ajatteli, että no joo, haitari on vaan haitari. Mutta sehän on ihan huikea soitin, kun kuuntelee todellista taituria. Teininä kitara oli tietenkin se ”wow” – vähän niin kuin olisi nähnyt tiikerin eläintarhassa.
Kun soitamme Suojelusenkeli-biisiä, niin muistojen Tonava virtaa silmistä ulos.
– Marzi Nyman
Musiikki toimii Nymanille myös muistojen herättelijänä. Sen avulla voi palata vaikka 1980-luvulle. Marzi muistelee, että tuolloin Don Henleyn The Boys of Summer soi jonkin tv-ohjelman tunnusmusiikkina.
Tietyt kappaleet taas herättävät voimakkaan tunnelatauksen.
– Kun soitamme Suojelusenkeli-biisiä, niin muistojen Tonava virtaa silmistä ulos. Ihan toisenlaisia tunteita ja muistoja nostattavat monissa muissakin suomalaisissa esimerkiksi Den glider in tai Maamme-laulu.
Nähtäväksi jää, millaisia tunnelmia miksausvaiheessa oleva urkumusiikkilevy saa aikaan. Se sisältää muun muassa gospel- ja konserttimusiikin sävyttämän version Duke Ellingtonin Sacred music -teoksesta, joka sävellettiin big bandille.
Marzi Nymanin kotitausta on uskonnollinen.
Jakkara narahtaa ties monennenko kerran. On aika aloittaa pupu- ja lenkkarineuvottelut.
– Muistat, mitä me sovittiin aamulla, Marzi sanoo ja katsoo vanhempaan tyttäreensä vetoavasti.
Kuin taikaiskusta pinkit lenkkarit sujahtavat jalkaan ja pupu survotaan reppuun. Pikkusisko saa suoriutua, miten parhaiten taitaa.
Menee vain hetki, ja kirkko on yhtäkkiä erityisen hiljainen.
Bongaa Marzi sovinnon päivän konsertissa helatorstaina - ja muualla
Sovinnon päivän konsertti järjestetään helatorstaina 30.5. klo 15:00 Senaatintorilla ensimmäistä kertaa. Konsertissa esiintyvät mm. Marzi Nyman trio, Jukka Leppilampi, Maria Ylipää, Tove Wingren ja Jukka Perko. Konserttiin on vapaa pääsy. Lisätietoja täältä.
Marzi Nyman ja Jukka Leppilampi Vantaan Pyhän Laurin kirkossa to 6.6. klo 12. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.
Urkuyö&aaria-festivaalin Hengessä ja tulessa -konsertti Espoon tuomiokirkossa to 18.7. klo 21. Marzi Nyman, sähkökitara ja urut, Kalevi Kiviniemi, urut, Mika Koivusalo, äänitekniikka. Liput 14–29 e, lippu.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Nuoret muusikot perustivat oman Radalla-kamarimusiikkifestivaalin – ”Haluamme jakaa musiikin ilosanomaa”
Ajankohtaista Hyvä elämäElokuun lopussa Kauklahden kappelissa ja Espoon tuomiokirkossa kaikuu kamarimusiikki.
Mariska tekee tänä kesänä vain yhden keikan: ilmaiskonsertin Vantaan Pyhän Laurin kirkossa
Ajankohtaista Hyvä elämä
