Raamatun kuvaus ensimmäisen joulun tapahtumista on hyvin niukka. Jouluevankeliumissa ei kerrota Mariasta, joka olisi ratsastanut Betlehemiin aasin selässä.
Mielikuva Jeesus-lapsesta tallin seimessä voi olla väärä – aasi ja muut eläimet puuttuvat jouluevankeliumista
Raamatun kertomus ensimmäisen jouluyön tapahtumista on yllättävän niukka. Enkeli, paimenet ja seimi mainitaan, mutta missä ovat aasi, härkä ja talli?
Neitsyt Maria ja Joosef. Seimi ja vastasyntynyt Jeesus-lapsi. Talli. Aasi ja härkä.
Mielikuvat Jeesuksen syntymästä ja ensimmäisestä joulusta istuvat niin syvällä, ettemme tule ajatelleeksi, että Raamatun jouluevankeliumissa ei tosiasiassa kerrota puoliakaan siitä, mitä me sinne kuvittelemme.
Jouluevankeliumissa ei mainita lainkaan aasia eikä härkää eikä mitään muitakaan eläimiä. Raamattu ei tiedä mitään siitä, että Joosef ja Maria olisivat tulleet Betlehemiin aasin kanssa. Raamatussa ei sanota, että Jeesus olisi syntynyt tallissa. Se asia on päätelty kertomuksessa mainitusta seimestä eli eläinten syöttökaukalosta, mutta niitä pidettiin myös laitumilla. Ortodoksisissa ikoneissa Jeesus syntyykin luolassa.
Sen jouluevankeliumi kertoo, että Jeesus syntyi yöllä. Heti kun Maria oli synnyttänyt, evankeliumin kirjoittaja mainitsee, että sillä seudulla oli paimenia yöllä vartioimassa laumaansa.
Raamatun kuvaus ensimmäisen joulun tapahtumista on kovin niukka. Kertomus maailmanhistorian merkittävimmästä tapahtumasta on karun toteava: Joosef, Maria, Betlehem, seimi, kapalot, enkeli, paimenet, lammaslauma, yö.
Jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä vietetään messua, koska Jeesus syntyi yöllä. Jouluyön messu on suurimmassa osassa kristikuntaa koko joulunvieton päätapahtuma. Paavin toimittama jouluyön messu Rooman Pietarinkirkossa on varmasti maailman tunnetuin joulukirkko.
Jouluyön messu on suurimmassa osassa kristikuntaa koko joulunvieton päätapahtuma.
Jouluaatto kuuluu vielä adventtiin. Se on juhlavalmistelujen päivä, joka päättää neljä viikkoa kestäneen odotuksen. Joulua valmistava adventti päättyy ja varsinainen joulu alkaa keskiyöllä joulukuun 24. päivän vaihtuessa joulupäiväksi. Joulu kestää jouluyöstä tammikuun kuudentena päivänä vietettävään loppiaiseen asti.
Aatto merkitsee juhlaa edeltävää päivää, jolloin juhlavalmistelut viimeistellään. Sana ”aatto” tulee muinaisruotsin sanasta apton, josta nykyiseen ruotsin kieleen on tullut iltaa merkitsevä sana afton. Alun perin se tarkoitti juhlan edellistä päivää. Samanlainen yhteys näkyy myös englannin kielen aattoa merkitsevän sanan eve ja iltaa merkitsevän sanan evening välillä.
Jouluyön messussa odotus vaihtuu juhlaksi. Se sama viesti, jonka enkelit ilmoittivat kerran paimenille, kaikuu nyt meille. Kahden tuhannen vuoden takainen ihmeellinen yö betlehemiläisellä kedolla kietoutuu yhteen suomalaisen jouluyön kanssa Herran vuonna 2018.
Jouluyön messuissa kaikkialla maailmassa luetaan vanha rukous, jossa sanotaan:
Tämä on se yö, jona ihmisen sovituksen ja anteeksiannon ikävä / ilon ja rauhan ikävä / tulevaisuuden ja toivon ikävä / saa vastauksen. / Tämä on se yö, jona kristikunta käy rukoukseen Jeesus-lapsen seimen äärelle / yö joka loistaa kuin kirkas päivä.
Jouluyön messua vietetään useissa kirkoissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Miltä usko näyttää? − Joulupukkina seimellesi loikin
Hengellisyys
