Mielipide: Kirkon ja nuorten aikuisten ongelmat ovat eri maailmasta
Nuoret aikuiset ovat sekä yhteiskunnallisen että kirkollisen keskustelun anomalia, poikkeus säännöstä. Yhteiskunnassa meitä millenniaaleja eli vuosina 1980–95 syntyneitä vastuutetaan romahtavasta huoltosuhteesta. Kirkossa ollaan huolestuneita siitä, että nuoret aikuiset eivät ole sitoutuneita kirkkoon ja jättävät lapsensa kastamatta.
Millenniaalien sukupolvikokemuksia ovat ilmastonmuutoksen uhka, jatkuva talouden poikkeustila, työelämän murros ja pätkätyöt sekä mielenterveysongelmat. Koronapandemia on vain lisännyt elämän epävarmuutta.
Samaan aikaan kirkossa on tapeltu vuosikymmen siitä, kenen kanssa aikuiset ihmiset saavat mennä naimisiin. Rivikristityille rallatellaan kirkon kvartaalin olevan 25 vuotta. Kaiken vatuloinnin seurauksena kirkko näyttää julkisuudessa valtionkirkon raunioille rakennetulta muutosvastarinnan linnakkeelta.
Nuorten aikuisten ja kirkon ongelmat ovat kuin kahdesta eri maailmasta, joten onko edes ihme, että instituutioon sitoutuminen ei nuoria aikuisia kiinnosta.
Kannattaisi kysyä, miten kirkko saataisiin sitoutumaan millenniaaleihin ja ottamaan heidän maailmantuskansa vakavasti. Kun viimeksi tarkistin, eksistentiaaliset kysymykset ja toivosta viestiminen kuuluivat kirkon ydinosaamiseen.
Noora Mattila
millenniaali ja teologian maisteri
Vantaa
Jaa tämä artikkeli:
