Mielipide: Nyt Helsingissä päätetään kirkon varoista ja toimintaraameista tuleville sukupolville
Vuosaaren kirkkoherra Jussi Mäkelä haastoi mielipidekirjoituksellaan seurakuntapäättäjiä esitettyä maltillisempiin leikkauksiin sekä ottamaan asiassa aikalisän (kirkkojakaupunki.fi 3.12.). Mäkelän mielestä Helsingin seurakuntien taloustilanne ja verokertymän tulevaisuus eivät ole niin synkkiä kuin asian valmistelussa on annettu ymmärtää.
Keskustelu on ehdottoman tervetullutta ja suotavaa. Mäkelä kuitenkin katsoo tilannetta kapeasti yhden seurakunnan näkökulmasta ja viittaa pohdinnoissaan valtakunnallisiin kirkollisveroennusteisiin, jotka eivät sellaisenaan valitettavasti kuvaa Helsingin seurakuntayhtymän taloustilannetta.
Saimme itsenäisyyspäivänä 6.12. käyttöömme kyseiset ennusteet laatineelta FCG:ltä tilaamamme yksityiskohtaiset, Helsingin erityiskysymykset huomioon ottavat laskelmat. Iloksemme voimme todeta, että tarkennettujen laskelmien mukaan vuosittainen verokertymämme olisi vuosikymmenen lopulla arviolta 3,2–4,9 miljoonaa euroa parempi kuin miltä vielä keväällä näytti.
Kuitenkin luvut ovat valtakunnallista ennustetta huomattavasti alemmat, eli vuosittainen verokertymämme jää arviolta 5,6 –7,2 miljoonaa euroa valtakunnallisen ennusteen kuvaamaa tasoa pienemmäksi. Kirkollisverokertymämme tulee siis uusienkin ennusteiden mukaan laskemaan merkittävästi kuluvan vuosikymmenen aikana.
Taloutemme on vuodessa keskimäärin seitsemän miljoonaa pakkasella, vaikka verotulot eivät ole vielä ehtineet edes laskea.
Edelleen on tärkeää huomata, että kirkollisverokertymän lasku aiheuttaa vain yhden osan Helsingin seurakuntayhtymän talouden tasapainottamistarpeesta. Seurakuntayhtymän rakenteellinen alijäämä on huomattava: kun tarkastelemme pelkästään vuosien 2020–22 tilinpäätöstä ja talousarvioita, kertyy alijäämää arviolta 21,2 miljoonaa euroa – toisin sanoen taloutemme on vuodessa siis keskimäärin seitsemän miljoonaa pakkasella. Ja tämä siis ilman, että verotulot ovat vielä ehtineet edes laskea. Jo pelkästään tämä summa vaatii pikaisia korjausliikkeitä.
Toinen merkittävä haasteemme ovat suuret investointipaineet ja koko ajan kasvava korjausvelka. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa kirkkojen ja muiden kiinteistöjen miljoonaluokan peruskorjauksia.
Yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt, että kassavaramme eivät saa laskea alle 100 miljoonan euron. Mäkelän ehdottamilla loivennuksilla tuo raja tulisi vastaan hyvin pian.
Samalla on tärkeää myös huomata, että seurakuntayhtymän nykyinen sijoituspääoma mahdollistaa merkittävät tuotot yhtymälle, joilla osaltaan rahoitetaan seurakuntien toimintaa. Sijoituspääoman pienentyessä myös rahoitustuotot pienenisivät samassa suhteessa.
Ennusteet ja talousluvut muuttuvat nyt poikkeuksellisen nopealla syklillä. Päätöksiä jouduttaneen tarkentamaan tulevina vuosina tarpeen mukaan, ja yhteisen kirkkovaltuuston päätösesityksessä tämä mahdollisuus onkin vielä erikseen huomioitu. Nyt tehty esityksemme nojaa joka tapauksessa parhaaseen mahdolliseen arvioon sekä siihen dataan, jota meillä on käytettävissämme ja tarjottavana yhteiselle kirkkovaltuustolle päätöksenteon tueksi. Se, miten nämä päätökset saattavat vaikuttaa yksittäisten tilojen tai työtehtävien tulevaisuuteen, käydään aivan varmasti läpi aikanaan.
Päättäjät on valittu Helsingin seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon tekemään päätöksiä, myös vaikeita sellaisia. Päättäjät katsovat kirkon toimintamahdollisuuksia vuosien ja vuosikymmenten päähän, sekä nykyisten että tulevien sukupolvien näkökulmasta. Tuo perspektiivi on laajempi kuin yksittäinen seurakunta tai viime vuodet.
Juha Silander
Helsingin seurakuntayhtymän hallintojohtaja
kauppatieteiden maisteri
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin seurakunnille poikkeuksellisen hyvä tilinpäätös – toinen koronavuosi toi yllätyksiä talouteen
AjankohtaistaKorona vähensi toimintaa ja siten myös kuluja. Yllättäen myös sijoitustuotot kasvoivat. Kirkollisverotulojakin kertyi suunniteltua enemmän.
