null Helsingin seurakunnille poikkeuksellisen hyvä tilinpäätös – toinen koronavuosi toi yllätyksiä talouteen

Toiminnasta säästettiin kahdeksan miljoonaa euroa. Helsingin seurakunnille kertyi sekä sijoitustuottoja että kirkollisverotuloja paljon enemmän kuin koronavuonna olisi etukäteen voinut uskoa.

Toiminnasta säästettiin kahdeksan miljoonaa euroa. Helsingin seurakunnille kertyi sekä sijoitustuottoja että kirkollisverotuloja paljon enemmän kuin koronavuonna olisi etukäteen voinut uskoa.

Helsingin seurakunnille poikkeuksellisen hyvä tilinpäätös – toinen koronavuosi toi yllätyksiä talouteen

Korona vähensi toimintaa ja siten myös kuluja. Yllättäen myös sijoitustuotot kasvoivat. Kirkollisverotulojakin kertyi suunniteltua enemmän.

Helsingin seurakunnissa on menossa Rohkeasti yhdessä -ohjelma, johon sisältyy runsaasti leikkauksia niin kiinteistöihin kuin muihinkin kuluihin. Leikkaukset toteutetaan vuosina 2023, 2026 ja 2029. Taustalla ovat muun muassa arviot seurakuntien jäsenmäärän ja kirkollisverotulojen laskusta ja liian raskaista kiinteistökuluista. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi ohjelman tärkeimmät osat viime joulukuussa.

Samaan aikaan kun säästöohjelmaa ajatetaan läpi, seurakuntayhtymän viime vuoden tilinpäätös yllätti päättäjät. Kirjanpidollinen ylijäämä oli peräti 19,8 miljoonaa euroa. Jos tästä poistetaan sijoitusten arvonalennusten muutokset, ylijäämäksi jää 5,9 miljoonaa. Viime vuonna vastaava luku oli 1,2 miljoonaa euroa. Kun tuottojen ja kulujen erotus eli vuosikate oli vuonna 2020 plus 3,3 miljoonaa euroa, nyt se oli peräti 28,3 miljoonaa euroa.

Seurakuntayhtymän kassavarat, joiden ennakoitiin ilman Rohkeasti yhdessä -ohjelmaa vähenevän jatkossa todella hurjaa vauhtia, kasvoivat vuonna 2020 3,7 miljoonaa euroa. Viime vuonnakin kasvua oli, tosin vain 618 000 euroa. Seurakuntayhtymän hallintojohtaja Juha Silander ei usko kasvun jatkuvan pitkään, joten leikkauksista ei ole syytä luopua.

– Kuten yhteisessä kirkkovaltuustossakin vastasin, yksittäinen vuosi suuntaan tai toiseen ei ole ratkaiseva. Ohjelman mahdollinen muuttaminen tulee harkittavaksi, mikäli useamman vuoden trendi antaa tähän perusteet. Asetetut säästövelvoitteet pyritään ensisijaisesti toteuttamaan muilla kuin henkilöstöön kohdistuvilla leikkauksilla, eli kiinteistöjen määrää vähentämällä ja kulusäästöillä. Näitä selvitetään parhaillaan, Silander kertoo.

– Seurakuntayhtymän rakenteellinen alijäämä ei ole poistunut, vaan vuoden 2021 positiivinen tulos johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, hallintojohtaja Juha Silander sanoo. Kuva: Mikko Lehtimäki Oy

– Seurakuntayhtymän rakenteellinen alijäämä ei ole poistunut, vaan vuoden 2021 positiivinen tulos johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, hallintojohtaja Juha Silander sanoo. Kuva: Mikko Lehtimäki Oy

Rakenteellinen alijäämä ei ole poistunut

Viime vuosi oli Silanderin mukaan hyvin poikkeuksellinen, mikä selittää hyvää tilinpäätöstä. Koska toimintaa ei voitu koronan vuoksi seurakunnissa toteuttaa likimainkaan suunnitellussa laajuudessa, toimintakuluista säästettiin kahdeksan miljoonaa euroa. Toisin kuin olisi voinut ajatella, myös sijoitustoiminnan tuotto oli 3,4 miljoonaa talousarviota suurempi. Kun vielä kirkollisverotulotkin ylittivät talousarvion 2,2 miljoonalla, lopputulos oli taloudellisesti hyvä.

– Mikäli toimintakulut ja sijoitustuotot olisivat toteutuneet budjetoidun suuruisina, olisi tilikauden tulos ilman arvonmuutoksia ollut kuusi miljoonaa euroa alijäämäinen. Seurakuntayhtymän rakenteellinen alijäämä ei siis ole poistunut, vaan vuoden 2021 positiivinen tulos johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, Juha Silander jatkaa.

Vuodesta 2025 alkanee suhteellisen jyrkkä verotulojen pieneminen.

Positiivisia tilinpäätöksiä on tehty viimeisten kymmenen vuoden aikana useita muitakin. Voidaanko ylijäämää aina selittää poikkeuksellisilla olosuhteilla?

– Ei missään nimessä. Mielelläni kertoisin aina positiivista viestiä. Tähän mennessä esimerkiksi jäsenmäärän laskusta seuraavaa verotulojen laskua on kompensoinut ansiotulojen positiivinen kehitys. Vuodesta 2025 alkanee kuitenkin suhteellisen jyrkkä verotulojen pieneminen. Vaikka mietimme keinoja lisätä toiminta- ja sijoitustuottoja, verotulot ovat lähes kaksi kolmasosaa tuloistamme, Silander huomauttaa.

Ukrainan sota lisää kuluja

Juha Silanderin mukaan Ukrainan sota on jo nyt maailmanlaajuisesti laskenut sijoitusten arvoa. Lisäksi se nostaa esimerkiksi sähkön ja energian hintaa eli lisää myös seurakuntien kuluja.

Jos työttömyys ja ruoan hinta kasvavat, voi olla, että tarvitaan myös lisäpanostuksia esimerkiksi diakoniatyöhön. Eli sekä lyhyen että pitkän ajan kehitys näyttää Silanderin mukaan siltä, että suu on jatkossakin pidettävä säkkiä myöten Rohkeasti yhdessä -ohjelman mukaisesti, jotta seurakunnat pystyvät myös tulevaisuudessa toimimaan.

Investointeihin Helsingin seurakunnat käyttivät viime vuonna yhteensä 17,5 miljoonaa euroa. Merkittävimmät investoinnit on tehty rakennusten peruskorjauksiin ja parannuksiin. Niistä suurin oli viime vuonna Lauttasaaren kirkon kohta valmistuva peruskorjaus.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 24.3. omasta puolestaan hyväksyä Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2021 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Lopullisen vahvistuksen luvuille antaa yhteinen kirkkovaltuusto kesäkuussa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: