null ”Kauhea kokous” kesti lähes kahdeksan tuntia – Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi useiden äänestysten jälkeen rankan säästöpaketin

Puheenjohtaja Hanna Mithiku (etualalla), tekninen avustaja Joni Nisula, asianhallintasihteeri Anne Linde-Raittinen ja toinen asianhallintasihteeri Ulpu Paananen osallistuivat kirkkovaltuuston kokoukseen paikan päällä Seurakuntien talossa.

Puheenjohtaja Hanna Mithiku (etualalla), tekninen avustaja Joni Nisula, asianhallintasihteeri Anne Linde-Raittinen ja toinen asianhallintasihteeri Ulpu Paananen osallistuivat kirkkovaltuuston kokoukseen paikan päällä Seurakuntien talossa.

”Kauhea kokous” kesti lähes kahdeksan tuntia – Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi useiden äänestysten jälkeen rankan säästöpaketin

Enemmistö valtuutetuista kannatti valittua linjaa. Osa olisi halunnut palauttaa asiat uuteen valmisteluun. Postin jakeluongelmat toivat oman lisänsä kiivaaseen keskusteluun.

Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto oli tiukan paikan edessä, mikä näkyi torstai-illan, tai oikeastaan yön, kokouksessa. Kokous käsitteli Rohkeasti yhdessä -ohjelman ensimmäisiä linjauksia, käytännössä mittavaa säästöohjelmaa ja sitä, mistä lähivuosina leikataan. Materiaalia oli valtavasti.

Kello 17.10 alkanut kokous pidettiin koronapandemian vuoksi etänä ja sitä pystyi seuraamaan suoratoistona YouTubessa. Kokous venyi kaikkien aikojen ennätykseen, sillä puheenjohtaja Hanna Mithiku päätti kokouksen vasta 45 minuuttia yli puolenyön.

Ei siis ihme, että joku kokousedustajista huokaisi vahingossa auki olleeseen mikrofoniinsa, että ”kauhea kokous”. Valtuustokauden ja koko kuluvan vuosikymmenen tärkeimpiä päätöksiä nuijittiin pöytään rättiväsyneenä tuntikausien istumisen jälkeen.

Lopputulos oli se, että päätökset tehtiin alkuperäisten esitysten mukaisesti lukuun ottamatta yhtä seuraavan vuoden strategiaan lisättyä sanaa, ”tasa-arvoa”. Lause kuuluu kokonaisuudessaan ”Kirkko puolustaa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja luontoa”.

Osa edustajista sai kokousaineiston vasta samana päivänä

Ensi vuoden talousarvio ja kolmen seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma hyväksyttiin yksimielisesti. Jo niiden kohdalla käyty keskustelu osoitti, mitä tuleman pitää, sillä esille nousivat Kannelmäen seurakunnan tarve uusille tiloille, Oulunkylän kirkon tuleva kohtalo ja Kallion kirkon torni.

Kallion seurakunta on haaveillut siitä, että tornista voitaisiin tehdä maksullinen näköalapaikka. Tämä ei kiinteistöjohtaja Osmo Rasimuksen mukaan onnistu, koska torniin vaadittaisiin muun muassa varapoistumistie ja muutokset maksavat enemmän kuin torni tuottaisi. Lisäksi Museovirastolla olisi asiaan sanansa sanottavana.

Kirkkovaltuuston esityslista liitteineen on melkoinen lukupaketti, johon pitäisi perehtyä ennen kokousta. Nyt osa edustajista kertoi saaneensa sen postissa vasta samana päivänä. Toki edustajat voivat käydä lukemassa sen myös sähköisesti.

Kirkkovaltuuston esityslista liitteineen on melkoinen lukupaketti, johon pitäisi perehtyä ennen kokousta. Nyt osa edustajista kertoi saaneensa sen postissa vasta samana päivänä. Toki edustajat voivat käydä lukemassa sen myös sähköisesti.

Seuraavaksi käsiteltiin seurakuntien Rohkeasti yhdessä -ohjelmasta antamaa palautetta. Tämä merkittiin tiedoksi, mutta sitä ennen käytiin koko pakettia koskeva yleiskeskustelu.

Rohkeasti yhdessä ohjelmaan sisältyy 70 ehdotusta, joista seurakunnilta ja seurakuntien yhteisten palveluiden yksiköiltä on syksyn mittaan pyydetty lausunnot.

Useat valtuutetut ottivat kokouksessa esille sen, että valtavaan valmisteluaineistoon perehtymiseen oli aivan liian vähän aikaa. Niille, jotka haluavat kokousmateriaalin yhä kirjallisena, lisäongelmia toi postin kulku. Viikko sitten lähetetty aineisto oli saapunut perille vasta juuri ennen kokousta tai jopa sen aikana.

Tiettämättömyyden pilvi vaikeuttaa päätöksentekoa

Kirkkovaltuutettu Lauri Kopponen valitti, että päätöksiä joudutaan  tekemään ”tietämättömyyden pilvessä”, kun esimerkiksi kaikkiin lausuntokierroksella esitettyihin kriittisiin kommentteihin ei ole saatu vastauksia.

Minna Havunen lisäsi tähän, että Roihuvuoren seurakunnan lausunnossa esitettiin huoli seurakuntien määrärahojen jakoperusteista. Hän totesi, että jos rahoja jaettaessa painotetaan alueen koko väkimäärää seurakuntien jäsenmäärän kustannuksella, mikään ei takaa, että rahat todella käytetään kirkkoon kuulumattomien tavoittamiseen.

Valtuutettu Ville Jalovaara kritisoi puolestaan sitä, että käytetyt termit, kuten ”rohkeasti yhdessä”, ovat kuin puhuttaisiin pienille lapsille. Hänen mukaansa pitäisi mennä selkeästi kriisimentaliteetti edellä, koska maallistumiskehitys on monissa maissa edennyt Suomea pidemmälle ja Suomi seuraa perässä. Säästöjä on siksi välttämättä tehtävä.

Viivi Ali-Löytty nosti esille Tuomiokirkkoseurakunnan huolen siitä, riittääkö tulevan keskustamäärärahan taso kattamaan seurakunnan muista seurakunnista poikkeavat kulut. Seurakunnalla on valtakunnallisia erityistehtäviä ja sen suositut kirkot ovat laajasti hääparien suosiossa, esimerkiksi kanttorit soittavat 48 prosentissa kaikista Helsingin vihkimisistä.

Kirkollisveroennustetta kritisoitiin ja selitettiin

Valtuustokauden tärkein päätös koski sitä, paljonko rahaa tulevina vuosina käytetään toimintaan, miten menoleikkauksia tehdään ja paljonko kiinteistöjä pitää vähentää vuoteen 2030 mennessä. Tarve leikkauksille syntyy siitä, että ilman niitä Helsingin seurakuntien kassavarat hupenisivat lähes olemattomiin.

Ensimmäiseksi keskusteltiin siitä, onko leikkausten yksi keskeinen perustelu eli kirkollisverotulojen laskuarvio ylimitoitettu. Vuosaaren kirkkoherra Jussi Mäkelä nosti asian esille Kirkko ja kaupungin haastattelussa ja mielipidekirjoituksessaan. Kirkkovaltuustossa etenkin vuosaarelaiset valtuutetut Timo Raittinen ja Heikki Pynnönen kritisoivat verolukuja ja tulevien leikkausten seurauksia seurakunnille ja työntekijöille. 

Raittinen esitti asian palauttamista uuteen valmisteluun, koska säästöjen tarve ei välttämättä ole niin suuri. Hän ennakoi leikkausten johtavan yli 400 työntekijän vähentämiseen ja kysyi, onko tavoitteena pakottaa seurakuntia yhdistymiseen. Pynnönen kysyi, minkä viestin hätäjarrutus antaa työntekijöille, kun samaan aikaan tavoitteen kerrotaan oleva, että Helsingin seurakuntia pidetään parhaana työpaikkana.

Verotulot vähenevät, ja leikkausten pohjana on verotuloarvion lisäksi budjetin rakenteellinen alijäämä.

Hallintojohtaja Juha Silander selvitti veroennusteiden eroja ja kertoi seurakuntayhtymän saaneen todella nopeasti uusimmat Helsinkiin sovitetut ennusteet niitä laativalta yritykseltä. Tarkennettujen laskelmien mukaan vuosittainen verokertymä olisi vuosikymmenen lopulla arviolta 3,2–4,9 miljoonaa euroa parempi kuin miltä vielä keväällä näytti. Verotulot kuitenkin vähenevät, ja leikkausten pohjana on verotuloarvion lisäksi budjetin jatkuva rakenteellinen alijäämä ja iso kiinteistömassa. Hän myös huomautti, että kirkkovaltuusto pidättää itsellään oikeuden tehdä uusia päätöksiä, jos tilanne muuttuu.

Henkilöstöpäällikkö Riitta Kajander kiisti 400 henkilötyövuoden vähentämistarpeen ja sanoi, että valmistelussa on käytetty lukuja 230−240. Massairtisanomisilla ei hänestä pidä spekuloida ja huolestuttaa ihmisiä, sillä päätöksiä ei ole tehty ja iso osa hoituu luonnollisella poistumalla. Silander lisäsi, että henkilöarvio ulottuu vuoteen 2029.

Yhtymän johtaja Juha Rintamäen mukaan henkilöstön edustajat ovat pitäneet nyt esitettyä leikkausten porrastusta parempana kuin jatkuvaa juustohöylää. Kun tavoitteena on leikata kahdeksan prosenttia vuosina 2023, 2026 ja 2029, jää väliin myös hengähdysaikaa.

Moni edustaja totesi, että hankala tilanne ei päätösten viivyttämisellä muuksi muutu. Palautusesitys kaatui luvuin 58−13 ja pöydällepanoehdotus 61−6. Määrärahaleikkausten porrastus ja taso hyväksyttiin, samoin kuin kiinteistöjen vähentäminen 25 prosentilla.

Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja ja kirkkovaltuuston jäsen Riitta Asikanius osallistui maratonkokoukseen etänä Seurakuntien talon Engel-tilassa. Suurin osa edustajista oli koneen äärellä kotonaan.

Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja ja kirkkovaltuuston jäsen Riitta Asikanius osallistui maratonkokoukseen etänä Seurakuntien talon Engel-tilassa. Suurin osa edustajista oli koneen äärellä kotonaan.

Ehdotus: yli miljoonan lisäleikkaus yhteisiltä palveluilta

Seuraavaksi esille nousi seurakuntien ja seurakuntayhtymän yhteisten palveluiden välinen rahanjako. Enemmistö seurakunnista kritisoi lausunnoissaan sitä, että seurakuntien perustoiminta näivettyy ja liian suuri osa rahoista kuluu yhteisiin palveluihin.

Tätä kritiikkiä ei kokouksessa vaimentanut tieto siitä, että näitä rahoja käytetään yhteisiin avustuksiin, työterveyshuoltoon, kiinteistöjen ylläpitoon, lakisääteiseen hautaustoimeen ja sairaalasielunhoidon ja perheneuvonnan tapaisiin palveluihin. Eikä myöskään se, että yhtymän johtaja vakuutti, että seurakuntien huoli on kuultu, painopistettä ollaan muuttamassa ja asiasta tulee lisätietoa kevään aikana.

Yhteisen kirkkoneuvoston esityksen mukaan seurakunnilta leikattaisiin ensi vaiheessa noin 5,9 prosenttia ja yhteisiltä palveluilta 10,8 prosenttia määrärahoista. Kahtena seuraavana vuonna seurakunnat saisivat hieman lisää rahaa ja yhteisissä palveluissa jatkettaisiin säästölinjalla. Päätös tehtäisiin nyt vain kolmeksi vuodeksi.

Moni valtuutettu totesi, että esitetty taso ei ole riittävä muutos, ja vaati ainakin jonkinlaista näkymää siitä, miten seurakuntien ja yhtymän palveluiden välistä työnjakoa aiotaan jatkossa muuttaa. Palautusesitys uuteen valmisteluun kaatui äänin 40−27. Myös pöydällepanoa ehdotettiin. Tätä kannatti 29 ja vastusti 37 valtuutettua.

Kirkkovaltuutettu Christoffer Perret esitti muutosta määrärahanjakoon niin, että seurakunnilta leikattaisiin vielä vähemmän kuin esityksessä ja yhteisiltä palveluilta enemmän. Hallintojohtaja Juha Silander laski, että ehdotus pienentäisi yhteisten palveluiden määrärahoja kolmessa vuodessa 1,15 miljoonaa euroa aiemman 4,8 miljoonan euron leikkauksen lisäksi.

Lauri Kopponen ei pitänyt kokouksessa tehtyä esitystä vastuullisena, koska sen seurauksista yhteisille palveluille ei ole tietoa. Tuula Pontelan mukaan painopisteen siirto pitää tehdä järkevästi ja rauhallisesti. Äänin 49−15 kirkkovaltuusto asettui kirkkoneuvoston alkuperäisen esityksen kannalle.

Tammikuun kokouksessa on luvassa lisää vaikeita päätöksiä, kun esillä ovat seurakuntien keskinäinen rahanjako ja tiloista maksettavat sisäiset vuokrat.

Muokattu 10.12. klo 16 jutun ensimmäistä osiota: strategiaan lisätty sana oli "tasa-arvo", ei "luonto" kuten jutussa aiemmin sanottiin.

Korjattu sanavalintaa 13.12. klo 10.23 kohdassa, jossa kerrotaan, että yhteisiltä palveluilta leikattaisiin 10,8 prosenttia määrärahoista. Aiemmin kohdassa luki yhteiseltä seurakuntatyöltä leikattaisiin 10,8 prosenttia määrärahasta. 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: