Miia Moisio on tunnelukkoterapeutti, tietokirjailija ja pappi.
Miia Moisio kirjoitti kirjan naisista, joiden lapsuuden tarina jatkuu aikuisuudessa – ”Ylivastuullinen tekee pitkiä työpäiviä ja sanoo aina 'joo'”
Tunnelukkoterapeutti Miia Moisio on tavannut monia ihmisiä, jotka eivät tunnista omia tunteitaan ja tarpeitaan, mutta ovat hyviä huomioimaan muut.
Minkälainen on ylivastuullinen nainen?
– Hän on sellainen, jonka lapsuudessa on ollut jonkinlaista haavoittunutta vanhemmuutta. Sellaista vanhemmuutta, että lapsi on joutunut laittamaan omia tunteitaan ja tarpeitaan rajattomasti syrjään. Tämä lapsuuden tarina jatkuu aikuisuudessa ja ihmissuhteissa.
– Ylivastuullisuus on nimensä mukaisesti liiallista vastuunottoa. Hän on kova suorittamaan, huolehtimaan ja murehtimaan. Hän tekee sitä usein uupumukseen asti ja tuntee syvällä itsessään syyllisyyttä, hätää ja turvattomuutta.
– Hän hoitaa usein paljon käytännön hommia, mutta samaan aikaan se onkin tunnetason kannattelutaipumusta, eikä sitä tunnisteta ylivastuullisuudeksi.
Mitä tarkoittaa toisten tunteiden kannattelu?
– Toisten tunteiden kannattelija yrittää pitää muut ihmiset tyytyväisinä, eikä hän halua aiheuttaa toisille pettymyksiä tai vihantunteita. Hän yrittää saada itseään sellaiseen asentoon, ettei aiheuta kenellekään huonoa mieltä.
– Hän on koko ajan vähän varuillaan ja kärppänä sen suhteen, että mitä ihmiset kokevat ja tuntevat ja hän yrittää synkronoida itsensä sen mukaan.
– Tunteiden kannattelija huolehtii tunneilmapiiristä. Jos esimerkiksi puoliso on vähän ärhäkämpi suhteessa lapsiin, ylivastuullinen saattaa olla heidän välissään pehmittämässä tilanteita. Hän yrittää vaikuttaa puolisoon jollain lailla tai yrittää hyvittää lapsille puolison ärhentelyä.
”Kun ei tunnista omia tunteitaan, kosketus omaan ydinolemukseen jää vajaaksi tai syntymättä”, Miia Moisio sanoo.
Miten lapsesta kasvaa ylivastuullinen?
– Kun omat tunteet ja tarpeet eivät saa olla esillä, lapsi alkaa kieltää niitä. Näin hän ei opi tunnistamaan omia tunteitaan ja tarpeitaan ja alkaa kokea niistä syyllisyyttä. Hän käyttäytyy sillä tavalla, ettei vanhemmalle tule paha mieli tai ettei hänestä vaan ole vaivaa. Elämä kääntyy pelkäksi selviytymiseksi, ja pienen lapsen tyydyttymättä jääneiden tarpeiden ja kohtaamattomien tunteiden vyyhti jää hänen sisälleen.
– Hän ratkaisee sen ryhtymällä hoivaamaan muita. Kun hän alitajuisesti vaistoaa, että häntä ”tarvitaan” tai hänellä ei ole mahdollisuutta olla näkyvä, hän laittaa omat tarpeensa ja tunteensa syrjään, kääntää katseensa muiden tunteisiin ja tarpeisiin ja alkaa huolehtia niistä. Ylivastuullinen lapsi on usein hyvin taitava lukemaan ihmisiä ja ilmapiirejä.
– Aika usein ylivastuullisen aikuisen haava on se, ettei hän edes tunnista omia tarpeitaan ja tunteitaan. Silloin kosketus omaan ydinolemukseen jää syntymättä tai se jää jotenkin vajaaksi.
Moni on alkanut tajuta, että ylivastuullisuus liittyy kaikkeen: se on minun koko elämäni tarina.
Millä tavalla ylivastuullisuus näkyy aikuisuudessa?
– Se voi näkyä ihmissuhteissa, kuten ystävyyssuhteissa niin, että niistä puuttuu vastavuoroisuus. Niissä on epätasapainotila. Työpaikoilla se näkyy siinä, että ylivastuullinen tekee pitkiä työpäiviä ja sanoo aina ”joo”. Hänen on vaikea vetää itselleen rajoja.
– Terapiavastaanotolla se näyttäytyy usein parisuhdekipuiluna. Viimeistään siinä vaiheessa, kun ahdistaa ja masennus ja uupumus ovat tosiasioita, väkisinkin aletaan miettiä omia valintoja. Ihmisen on ymmärrettävä, miten on elämässään toiminut. Se alkaa paljastaa tunnelukkojen kerrostumia, että mitä kaikkea sisimpään on kasaantunut taustan vuoksi.
– Kun olin kirjoittanut Ylivastuullisten naisten valtakunta -kirjan (Bazar) huomasin, että ylivastuullisuus selittää useita elämässä vaivaavia asioita – se on vain yksi syy moneen.
Voiko mies olla ylivastuullinen vai kuuluuko se vain naisen elämäntarinaan?
– On olemassa ylivastuullisia miehiä. Sen huomaa siitäkin, että kun kirjoitin naisista kirjan, miehet ovat kapinoineet. Olen saanut sosiaalisessa mediassa jonkin verran palautetta. Mutta naisilla ylivastuullisuus on tavallisempaa, näin voi sanoa.
Kuusi tietokirjaa kirjoittaneen Miia Moision mielestä ihmissuhteet ovat ihmisyytemme korkeakoulu.
Kirjoitat kirjassasi, että ylivastuullisuus puhkeaa kukkaan ihmissuhteissa. Mitä se merkitsee?
– Kuka sitä yksinään temppuilee? Tarvitsemme lapsuuden näytelmään kaverit ja näyttelijäkollegat. Silloin lapsuuden näytelmät alkavat rakentua, kun eteen tulee vastanäyttelijöitä, jotka sopivat rooleihin.
– Usein itsensä unohtaminen ja toisista huolehtiminen puhkeavat kukkaan, kun saa oman lapsen, vaikka sen kaltaista käyttäytymistä ei aikaisemmin ehkä olisi ollut näkyvillä. Ihmissuhteet ovat ihmisyytemme korkeakoulu. Niissä kaikki haavat nousevat pintaan.
Kuinka ylivastuullinen voi oppia pitämään itsestään huolta?
– Tiedostaminen on kaiken A ja O. Se että alkaa ymmärtää, mihin kaikkeen ylivastuullisuus liittyy. Se on aika kokonaisvaltainen juttu. Tämän olen viime viikkoina kuullut naisilta monta kertaa, kun he ovat lukeneet kirjani. Sitä lukiessa moni on vasta alkanut tajuta, että ylivastuullisuus liittyy kaikkeen: se on minun koko elämäni tarina.
– Kun tiedostaa tilanteensa, sen jälkeen asioille voi alkaa tehdä jotain. Minun yksinkertainen lääkkeeni on se, että on hyvä oppia tunnistamaan ja tiedostamaan omia tunteita ja tarpeita sekä rajoja ja oppia olemaan niiden puolella. Kristilliseenkin eetokseen kuuluu se, että ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Se ei ole helppoa silloin, kun on koko elämänsä ajan jättänyt itsensä syrjään.
– Puhun myös sinunkaupoista syyllisyyden kanssa. On tärkeä huomata syyllisyystaipumus ja se, kuinka paljon se ohjaa omaa elämää. Kannattaa miettiä, mikä on oikeasti omalla vastuulla ja mikä ei.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Kuin olisi vankina omassa kehossaan” – Terapeutti Miia Moisio ja filosofi Aku Visala tietävät miltä tuntuu, kun masennus katkaisee kehon ja mielen yhteyden
Hyvä elämä”On todella tärkeää mielenterveyden kannalta, että keho ja mieli ovat oikeasti samassa osoitteessa”, muistutetaan Syvässä päädyssä -podcastin keskustelussa masennuksen merkityksestä ja tarkoituksesta.
