Ihminen tarvitsee kykyä suuttua – psykoterapeutti Heli Pruuki: ”Meidän pitäisi opetella suhtautumaan vihan tunteisiin myötätunnolla”
Vihan takaa löytyy usein syviä haavoittuneita tunteita ja vaikeita kokemuksia.
Viha on aggressiotunne niin kuin ovat myös harmi, ärsyyntyminen, inho, suuttumus ja kiukku. Niillä on eri sävyjä ja voimakkuuksia. Vahvimmassa päässä ovat raivo ja silmitön raivostuminen.
Aggressiivisuus on sitä, että vihan tunne jää päälle ja sitä ilmaisee haitallisesti omalla käytöksellään.
– Miten oppisimme ottamaan aikalisän ennen kuin reagoimme vaikka huutamalla tai raivoamalla toiselle, teologian tohtori ja psykoterapeutti Heli Pruuki kysyy.
Pruukin ja Terhi Ketola-Huttusen kirjoittamassa kirjassa Viha voimaksi (Tammi 2024) käsitellään vaikeita tunteita ihmissuhteissa, tutustutaan omaan vihaan ja siihen, mitä positiivista vihassa on.
Viha purkautuu usein haitallisesti
Vihan tunne ei ole kielletty tai väärä. Mutta mitä sen tunteen vallassa tekee, voi olla haitallista. Kaikki väkivallan muodot ovat vahingollisia tapoja vihan tunteen purkamiseen. Pruukin mukaan väkivalta voi olla fyysisen lisäksi myös emotionaalista tai henkistä.
– Emotionaalinen väkivalta voi olla epäsuoraa niin, ettei se aina olekaan haukkumista tai sättimistä vaan syyllistämistä tai manipulointia. Uskonnollisissa yhteisöissä voi olla hengellistä väkivaltaa, jolloin käytetään valtaa suhteessa toiseen.
– Nykypäivänä digitaalisten välineiden ja sosiaalisen median kautta pystytään vaikuttamaan toisiin vahingoittavasti useilla tavoilla, esimerkiksi vainoamalla.
Pruukin mukaan on hyvin yleistä, ettei vihan tunteita osata ilmaista suoraan.
– Ihmissuhteissa epäsuora aggressio ilmenee esimerkiksi pahan puhumisena selän takana tai kuittailuna ja vihjailuna. Hyvin yleistä vahingollista aggression kanavointia on myös sen ilmaisu passiivisesti esimerkiksi mykkäkouluna, jossa ei puhuta eikä edes katsota toista päin.
Haitallista on myös itseen kohdistuva viha, jolloin kaikki vika on itsessä. Tässä usein jo lapsena opitussa mallissa oma aggressio pitää kääntää itseen päin, sillä sitä ei osata tai voida ilmaista ”oikeaan postilaatikkoon”.
– Itsevihassa itsekriittinen ja tyytymätön sisäinen puhe voi johtaa masennukseen, tai siitä voi seurata itsensä viiltelyä, syömishäiriöitä ja itsemurhayrityksiä, Pruuki sanoo.
– Vihaa saa ilmaista, mutta on tärkeää rauhoittaa itseään sen verran, että pystyy ajattelemaan hiukan ennen reagointia. Näin viha voi olla hyvässä käytössä, esimerkiksi apuna puolustautumisessa tai voimana ja rohkeutena mennä sitä kohti, mitä toivoo ja tarvitsee.
Isojen tunteiden takana syviä tarpeita
Vihan takana on Heli Pruukin mukaan usein syviä haavoittuvia tunteita ja vaikeita kokemuksia. Ne voivat olla hylkäämiskokemuksia, pettymyksiä tai loukatuksi tulemisen kokemuksia tai yksinäisyyden kokemusta, toivottomuutta ja epätoivoa. Niitä on voinut kertyä vuosien ajan, ja lopulta tulivuori räjähtää.
– Kun ihminen suuttuu jostain asiasta, on tärkeä oppia pysähtymään sen äärelle: nyt olen vihainen. Seuraavaksi on hyvä kuunnella, mitä syvempiä tunteita vihan alta löytyy. Vihastunut voi esimerkiksi tuntea olevansa toivoton, koska toinen ei taaskaan kuunnellut. Tai toinen sanoi tosi pahasti, ja se satutti.
– Syvät tunteet ovat avain siihen, että saa kiinni, mitä itsessä tapahtuu. Samalla, kun löytää syviä tunteitaan, on tärkeä tutkia niihin liittyvää oma tarvetta ja kysyä, mitä nyt tarvitsen.
Vihaisen oma tarve voi olla sitä, että tarvitsee turvallista seuraa, kuuntelevaa korvaa tai halua tulla ymmärretyksi. Mutta voi olla myös niin, että ihminen on hyvin kuormittunut ja tarvitsee lepoa.
– Isojen tunteiden taustalla on aina syviä tarpeita. Kun löytää niitä, silloin pystyy kertomaan toiselle, mitä tarvitsee ja voi itse huolehtia siitä, että saa enemmän tarvitsemaansa, sanoo Pruuki.
Vihaistakin voi kuunnella
Jos ihminen on jatkuvasti äreä kuin liipaisimella, se voi kertoa Heli Pruukin mukaan valtavasta kuormituksesta ja turvattomuudesta: onko joku minua varten, kun minulla on vaikeita tunteita.
– Samalla, kun puhutaan vihasta, pitää puhua myös ihmissuhteiden turvallisuudesta eli siitä, voiko suhteessa luottaa siihen, että hankalia tunteita kestetään. Kenen tahansa aggression äärellä olisi rakentavaa tajuta, että vihaistakin voi kuunnella.
– Kun vihainen saa kokemuksen kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta, vihaisuus usein helpottaa ja hälvenee. Esiin tulee syvempi tunne, esimerkiksi suru. Ehkä löydetäänkin sellainen yhteys, ettei vihaisen tarvitse enää olla niin vihainen.
Pruuki sanoo vihaisuuden olevan yksinäistä. Entisaikoina lapsen hankalien tunteiden ilmaisu ei ollut sallittua. Niitä mietittiin usein yksin omassa huoneessa. Ei ollut, eikä tullut tietoa tai kokemusta siitä, miten voi tai saa ilmaista itseään vihaisena tai miten vihaisen ihmisen kanssa ollaan.
– Jos ihminen jää aina siihen kokemukseen vihansa kanssa, ettei minua taaskaan ymmärretty, yksinäisyys vaan syvenee. Meidän pitäisi opetella suhtautumaan vihan tunteisiin myötätunnolla, samalla tavalla kuin suhtaudumme suruun.
Aggressio tulee turvaksi
Ihminen kuitenkin tarvitsee kykyä suuttua. Heli Pruuki kutsuu vihan tunnetta suojakilveksi. Esimerkiksi jos kumppani sanoo, että haluaa jättää, ensimmäisenä nousee joku muu tunne kuin viha, usein se on järkytys. Mutta sitten tulee suuttumus, että mitä hittoa!
– Minusta on nerokasta, että meillä on tällainen tunnereaktio. Aggressio on suojakilpemme, joka nousee salamannopeasti turvaksi ja suojaksi silloin, kun ihminen meinaa muuten särkyä.
Vihan voimalla ihminen saa Pruukin mukaan itsensä liikkeelle, puolustautuu, puolustaa muita sekä laittaa rajat toiselle ja itselle. Vihan voimalla uskaltaa mennä siihen suuntaan, mihin pitää mennä.
– Myönteinen aggressio on käytössä, kun epävarmuudesta huolimatta laittaa hakupaperit uuteen työpaikkaan tai lähtee huonosta suhteesta. Turhaan ei siivota ’apinan raivolla’ tai suojella lasta ’kuin leijonaemo’.
Vihan vallassa
1. Pysähdy ja kuuntele, mitä itsessä ja kehossa tapahtuu, kun olet vihainen. Muista hengittää. Yritä tunnistaa, mitä muita tunteita nousee. Mitä vihan alla on? Onko siellä loukkaantumista, säikähdystä, surua?
2. Kun tunnistat syviä tunteitasi, kuuntele samalla tarpeitasi: Mitä minä tässä tarvitsen? Mikä nyt auttaisi?
3. Ota myönteinen aggressio käyttöön. Suunnittele, miten voit saada tarvitsemasi. Otatko kontaktin ihmiseen, jonka kanssa tuli riita? Vai tarvitsetko nyt omaa rauhaa? Vai pitääkö jutella jonkun ulkopuolisen kanssa?
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Muusikko Vilma Jää voimaantuu runolaulun yli tuhatvuotisesta perinteestä – ”Olen onnellinen, että saan olla osa sitä kokonaisuutta”
Hyvä elämäJään debyyttialbumi Kosto on omaelämäkerrallinen. Etenkin faneilta saatu palaute on tuntunut Jäästä merkitykselliseltä.
