null Miika Saksi tunsi itsensä vääränlaiseksi – kokemuksesta syntyi Miesplus, jonka tavoittelema empaattinen miehen malli kiinnostaa tuhansia

Miesplussan perustaja Miika Saksi halusi luoda “miesten nuotiopiirin”, joka tarjoaa vapaata keskustelua ja samaistumisen kokemuksia.

Miesplussan perustaja Miika Saksi halusi luoda “miesten nuotiopiirin”, joka tarjoaa vapaata keskustelua ja samaistumisen kokemuksia.

Miika Saksi tunsi itsensä vääränlaiseksi – kokemuksesta syntyi Miesplus, jonka tavoittelema empaattinen miehen malli kiinnostaa tuhansia

Verkkoalustan seuraajista enemmistö on yhä naisia. ”Tuntuu, että naiset ovat paljon pidemmällä omien tunteiden käsittelyssä ja niistä puhumisessa.”

Vuoden 2019 joulukuussa helsinkiläinen Miika Saksi teki uudenvuodenlupauksen: hän perustaisi kanavan, jossa miehet saisivat puhua avoimesti tunteistaan ja mielenterveydestään.

– Olin tajunnut, että meissä miehissä on niin paljon asioita, joista ei koskaan puhuta, koska miehelle ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä olla herkkä ja avoin, Saksi kertoo.

Lupaus piti ja tammikuussa syntyi Instagram-tili, joka kantaa nimeä Miesplus. Tuo tili on saanut tuhannet suomalaiset seuraamaan keskustelua miesten emotionaalisesta hyvinvoinnista. Yli 15 000 seuraajaa kerryttänyt Miesplus jakaa miesten kokemuksia ja ajatuksia tunne-elämään liittyvistä haasteista.

Tilillä on kerrottu satojen miesten ajatuksia ja lisää tulee jatkuvasti. Miesplus on laajentunut matkan varrella järjestöksi, jolla on verkkosivut ja liuta erilaisia tulossa olevia hankkeita. Myös tekijäjoukko on kasvanut yhdestä miehestä kymmenen hengen tiimiksi, joka pyörittää toimintaa vapaa-ajallaan talkooperiaatteella.

Miesplus on itselleni suuri henkireikä, johon saan purettua monia mieltä askarruttavia kysymyksiä. Kyllä tähän menisi kaikki aika, jos vaan resurssit riittäisivät, sanoo päivätyökseen markkinointiviestintää tekevä Saksi.

Verkkosivuilla tiivistetään järjestön ydinmissioksi miesten mielenterveyden ja emotionaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen. Puhutaan miesten tunnetaitojen kehittämisestä, terveemmästä miehen mallista ja kulttuurimuutoksesta kohti empaattisempaa Suomea.

Saksi itse kertoo, että toimintaa ohjaa lopulta yksinkertainen sanoma. Sen sisäistäminen mullisti hänen oman elämänsä muutama vuosi sitten, ja siksi hän haluaa jakaa sitä nyt eteenpäin.

– On yhtä monta tapaa olla mies kuin on miehiäkin, hän tiivistää.

On yhtä monta tapaa olla mies kuin on miehiäkin, on Miika Saksi oivaltanut.

On yhtä monta tapaa olla mies kuin on miehiäkin, on Miika Saksi oivaltanut.

Oma riittämättömyyden tunne johti Instagram-tilin perustamiseen

Ajatus alustan perustamisesta syntyi Saksin omien henkilökohtaisten vaikeuksien kautta. Lapsesta asti kiltiksi ja empaattiseksi itsensä mieltänyt Saksi koki pitkään olevansa erilainen kuin muut miehet. Hän ei tuntenut sopivansa siihen miehen muottiin, joka meille usein yhteiskunnassa esitetään.

– Ala-asteelta lähtien pojille opetetaan, etteivät miehet itke. Se on siinä kuvastossa ja kulttuurissa, mitä meille viestitään, tuli se sitten isiltä ja veljiltä tai elokuvista ja sarjakuvista. Se vie eteenpäin sellaista ajatusmallia, ettei omaa haavoittuvaisuuttaan saa näyttää.

Saksin mukaan juuri tuo ajatusmalli maalaa kuvaa miehistä eräänlaisina luodinkestävinä ja seksuaalisesti aina valmiina johtohahmoina. Hänelle itselleen koko termi ”mies” alkoi lopulta edustaa kaikkea sitä, mitä hän ei kokenut olevansa eikä halunnutkaan olla.

– Se oli mulle pelkästään jo sanana tosi luotaantyöntävä. Siksi en koskaan kokenut olevani mies, vaikka olenkin aina kokenut olevani miespuolinen.

En rehellisesti voi sanoa, että mikään muu olisi koskaan tuntunut niin hyvältä kuin ihmisenä kasvaminen.

Näin jälkikäteen Saksi on ymmärtänyt, että ulkopuolisuuden tunteesta seurasi riittämättömyyden tunnetta, mikä puolestaan vaikutti negatiivisesti aiempiin ihmissuhteisiin.

– Vielä 37-vuotiaaksi asti koin, että olen jotenkin vääränlainen. Kyllähän siinä tulee pakostikin identiteettikriisi, ja sellaista vähän koin aiemmissa parisuhteissani. Kuvittelin aina, ettei kukaan halua minua tällaisena kuin olen.

Muutama vuosi sitten vaikeassa elämäntilanteessa ollut Saksi alkoi tarkastella omaa käyttäytymistään uudella tavalla. Hän käytti vuoden etsimällä verkosta Youtube-videoita, podcasteja, blogitekstejä ja muita sisältöjä, joissa miehet puhuivat omasta tunne-elämästään. Suomeksi sellaisia ei juuri löytynyt, minkä vuoksi Saksi halusikin perustaa lopulta oman alustansa.

Hän koki saavansa kuluttamistaan sisällöistä sellaisia oivalluksia ja vertaistukea, mitä ei ollut ikinä aiemmin kokenut.

– Ne olivat osittain tosi kliseisiä juttuja, jotka kaikki kyllä tietävät, mutta joista ei silti puhuta tarpeeksi. Niiden kautta aloin ymmärtää omia huonoja puoliani ja hyväksyä niitä. Nyt olen enemmän sujut itseni kanssa kuin ikinä aiemmin.

– En rehellisesti voi sanoa, että mikään muu olisi koskaan tuntunut niin hyvältä kuin ihmisenä kasvaminen.

Miika Saksi on kokenut aina olevansa hyvä keskustelukumppani. Silti vasta viimeisen muutaman vuoden aikana hän on pystynyt puhumaan kunnolla tunteistaan myös miespuolisten ystäviensä kanssa.

Miika Saksi on kokenut aina olevansa hyvä keskustelukumppani. Silti vasta viimeisen muutaman vuoden aikana hän on pystynyt puhumaan kunnolla tunteistaan myös miespuolisten ystäviensä kanssa.

Tunteet liitetään yhä naisten maailmaan

Puoli vuotta ennen Miesplussan perustamista ja vielä puoli vuotta sen jälkeenkin Saksi koki suurta ahdistusta. Hän pelkäsi, millaisen vastaanoton uudenlainen alusta saisi muilta miehiltä.

– En niinkään miettinyt, mitä naiset ovat siitä mieltä. Pelkäsin ehkä sitä, että miehet näkisivät tämän jotenkin vääränlaisena ja epämiehekkäänä tapana saada naisilta huomiota.

Pelko onneksi osoittautui turhaksi, mistä kertoo alustan saama hyvä palaute ja suuri seuraajamäärä.

Huomionarvoista kuitenkin on, että vaikka alusta on suunnattu pääasiassa miehille, on Miesplussan seuraajista 60 prosenttia naisia.

Saksi uskoo tämän johtuvan siitä, ettei emotionaalinen hyvinvointi kiinnosta yhtä paljon miehiä kuin naisia.

– Tuntuu, että naiset ovat paljon pidemmällä omien tunteiden käsittelyssä ja niistä puhumisessa. Miesten jutellessa keskenään vaatii usein todella paljon aikaa, että keskustelu menee syvään päähän.

Jyväskylän yliopiston tutkija ja Suomen Miestutkimuksen Seuran hallituksen jäsen Petteri Eerola on asiasta osittain samaa mieltä. Hänen mukaansa tunteet ovat yhä tänä päivänä yhteiskunnassamme asia, joka liitetään enemmän naisten maailmaan.

– Sen myötä aihe ehkä myös kiinnostaa naisia enemmän tai ainakin he ajautuvat sen pariin helpommin, Eerola sanoo.

Isyyteen liittyvistä lämpimistä tunteista, hoivaamisesta ja hellyydestä on tullut asioita, joita on ihan normaalia sanoittaa julkisesti.

Eerola näkee kuitenkin miehen mallin moninaistuneen merkittävästi sekä suomalaisessa kulttuurissa että globaalisti. Sen myötä on tullut enemmän tilaa myös keskustelulle tunteista.

– Esimerkiksi isyyteen liittyvistä lämpimistä tunteista, hoivaamisesta ja hellyydestä on tullut asioita, joita on ihan normaalia sanoittaa julkisesti. Niitä ei tarvitse enää piilotella sillä tavalla kuin ehkä muutama vuosikymmen sitten.

Muutokselle on Eerolan mukaan useita syitä. Yksi on elokuvissa, kirjallisuudessa ja muissa kulttuurisisällöissä tapahtunut muutos siinä, miten miehet tyypillisesti kuvataan. Suomen tasolla muutokseen on vaikuttanut muun muassa Pohjoismaissa jo pitkään ollut pyrkimys tasa-arvosta ja hoivaavuudesta.

– Perhepolitiikkaa ja työelämäkäytäntöjä on kehitetty sellaiseen suuntaan, että miesten on mahdollisuus viettää lastensa kanssa aiempaa enemmän aikaa.

Liikaa ei pidä kuitenkaan yksinkertaistaa, varoittaa Eerola. Hän muistuttaa, että kaikenlaisia miehiä on ollut aina.

– Meillä on usein aika stereotyyppisiä käsityksiä siitä, millaisia miehet ovat olleet vaikka sota-aikaan tai 50 vuotta sitten: tunnekylmiä miehiä, jotka eivät puhu eikä pussaa. Se ei kuitenkaan ole koko kuva, sillä helliä ja hoivaavia miehiä on ollut myös ennen.

Keskustelu naisvihasta kerää seuraajia

Kuten Miesplussan seuraajista, myös kriittistä palautetta antavista enemmistö on naisia. Saksi kertoo, että kaikki tekstit pyritään lukemaan ja hiomaan tarkkaan ennen niiden julkaisua. Tätä varten tiimissä on useita kirjallisuusalan ammattilaisia.

– Olemme nykyään entistä tarkempia siinä, että kunkin miehen sanottava tulee ulos kaikkia kunnioittavassa muodossa. Tarkoitus ei ole syrjiä muita sukupuolia.

Paljon uusia seuraajia alusta on kerännyt silloin, kun julkisuudessa on ollut naisvihaan liittyvää keskustelua. Näin kävi esimerkiksi tänä vuonna #TextMeWhenYouGetHome -liikehdinnän sekä Punkstoo-kampanjan myötä. Molempiin otettiin Miesplussassa näkyvästi kantaa.

– Tällaiset keskustelut voivat herätellä monia ajattelemaan uudella tavalla. Koen, että meillä miehillä on nyt mahdollisuus tehdä kollektiivisesti jotain sellaista, että maailma olisi kaikille tasa-arvoisempi paikka, Saksi sanoo.

Saksin mielestä miesten näkökulma jää turhan usein puuttumaan keskusteluista, joissa ilmenee sukupuolen välistä vastakkainasettelua. Miesplus haluaa tuoda esille sitä, kuinka huonon käytöksen takana on usein paitsi kulttuuriset piirteet, myös mielenterveyteen liittyvät ongelmat.

– Jos omaa pahaa oloa ei käsittele, purkaa sitä helposti muihin ihmisiin, Saksi sanoo.

Nyt Miika Saksi kokee olevansa itsensä kanssa enemmän sujut kuin ikinä aiemmin. “Vaikka en ihan täysin, enkä kai koskaan tule olemaankaan.”

Nyt Miika Saksi kokee olevansa itsensä kanssa enemmän sujut kuin ikinä aiemmin. “Vaikka en ihan täysin, enkä kai koskaan tule olemaankaan.”

Paha olo näkyy itsemurhatilastoissa

Petteri Eerola näkee, että juuri tiukassa istuvat stereotypiat voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, miksi miehet käyttävät terveyspalveluja vähemmän ja hakeutuvat hoitoon myöhäisemmässä vaiheessa kuin naiset.

Myös miesten itsemurhakuolleisuuden tiedetään olevan suurempi lähes kaikkialla maailmassa. Suomessa noin kolme neljästä itsemurhan tekevästä on miehiä, selviää Findikaattorin tilastoista.

– Voi olla, että nämä jollain tapaa heijastelevat niitä kulttuurisia kuvia, joiden mukaan miehet eivät pienestä hätkähdä. Miehillä on myös pienemmät ystäväpiirit kuin naisilla eli vähemmän henkilöitä, joille omia tunteitaan voisi avata, Eerola huomauttaa.

Avain haitallisten käsitysten purkamiseksi olisi Eerolan mukaan muutos keskustelukulttuurissa. Kun ne tavat laajenevat, joilla miehet puhuvat ja miehistä puhutaan, laajenee myös käsitys siitä, mitä pidetään soveliaana ja suotavana.

– Ajattelen, että kieli muuttaa maailmaa, Eerola paljastaa.

Miika Saksi on samoilla linjoilla: tarvitaan enemmän avointa keskustelua. Hyvänä merkkinä tulevasta hän näkee sen, että miesten tunteita käsitteleviä suomalaisia mediasisältöjä tulee jatkuvasti lisää. Esimerkeiksi Saksi nostaa tänä vuonna ilmestyneet Jäbät & tunteet -podcastin sekä Duudsoneiden ja Mielenterveyden keskusliiton yhdessä tekemän Rajoilla -podcastsarjan.

– Nämä ovat olleet ihan mahtavia juttuja. Olisipa tällaisia sisältöjä sadoittain enemmänkin, Saksi unelmoi.

Myös Miesplussalla on tällä hetkellä työn alla podcastin äänitykset. Lisäksi tekeillä on Sadan miehen muotokuva -kirja, jonka on määrä ilmestyä ensi vuonna. Teoksessa kerrotaan tekstin ja valokuvien avulla sadan suomalaisen miehen kasvutarina.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi