Instagram-tilillä herkät kundit pääsevät ääneen – ”Kyllästyimme puhumattomuuden kulttuuriin”
Sonja Myllymäkeä ja Atte Heiskasta kiehtoo arkipäiväisyys. He haluavat ravistella elitismin pois runoudesta.
Boys reading poems -Instagram-tili sai alkunsa, koska Sonja Myllymäki ja Atte Heiskanen kyllästyivät miesten parissa vallitsevaan puhumattomuuden kulttuuriin.
– Olen nähnyt omassa suvussani, mitä puhumattomuus tekee. Halusimme luoda kundeille sellaisen tilan, jossa he voivat olla omana itsenään herkkiä ja auki, Sonja Myllymäki sanoo.
Boys reading poems -tilille kaksikko ottaa vastaan aiemmin julkaisemattomia runoja. Lähtökohtana on, että jokainen teksti on julkaisukelpoinen ja ansaitsee tulla luetuksi.
– Ihmiset kirjoittavat todella hienoja tekstejä. Monet samastuvat ja kokevat löytävänsä niistä itsensä, Heiskanen sanoo.
Aiheista ylivoimaisesti suosituin on rakkaus.
Myllymäki ja Heiskanen etsivät jokaiselle runolle sopivan lausujan. Lausujiksi kelpaavat vain pojiksi itsensä mieltävät henkilöt.
– Projektissa on kyse tekstin ja lausumisen kokonaisuudesta. On hienoa kun jäbät, jotka eivät ole kenties koskaan esiintyneet, voivat lausua runoja ja haastaa itseään, Heiskanen sanoo.
Teko itsessään on taidetta.
Keväälle Myllymäellä ja Heiskasella on suuria suunnitelmia. Tiedossa on Boys reading poems -klubi-iltoja. Mukaan on saatu sponsoreitakin.
– Emme tiedä, toteutuvatko runoillat helmikuussa vai toukokuussa. Se riippuu koronatilanteesta. Iltoihin on luvassa myös musiikkia, Heiskanen kertoo.
Instagramissa julkaistut runot ovat herättäneet keskustelua myös maailmalla siitä, millainen runous täyttää taiteen vaatimukset. Kriitikot pitävät Instagram-runoutta muka-syvällisenä ja yksinkertaisena. Puolustajien mukaan alusta on tuonut runojen maailman myös sellaisten ihmisten luo, jotka eivät niistä muuten olisi kiinnostuneet.
Heiskanen ja Myllymäki haluavat tehdä runoudesta arkipäiväistä.
– Haluamme ravistella runoudesta pois elitismin ja tehdä siitä kaikille lähestyttävämpää, Myllymäki kertoo.
– Teko itsessään on taidetta. Joku lähettää meille itse kirjoittamansa runon ja tavallinen tyyppi lausuu sen, Heiskanen sanoo.
Oikeita runoja vai ei?
Some-runoutta on kritisoitu pinnalliseksi aforismi-runoudeksi, jolla ei juurikaan ole taiteellista arvoa. Tunnetuin Instagram-runoilija lienee intialaistaustainen Rupi Kaur, jonka tiliä seuraa yli 4 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa.
Useita teoksia julkaisseen ja kirjoittamista opettavan runoilija Vilja-Tuulia Huotarisen mielestä on turhaa arvottaa runoja julkaisualustan mukaan.
– Runot kuuluvat kaikille. Niiden tehtävä on kulkea siellä missä ihminenkin kulkee. Tähän tarkoitukseen matalankynnyksen sosiaalinen media on juuri sopiva, Huotarinen sanoo.
Hänen mielestään Instagram-alustan suosima lyhyt runomuoto ei automaattisesti tarkoita, että runo olisi yksinkertainen tai pinnallinen.
– Instagramin suosimissa lyhyissä, aforismin kaltaisissa runoissa kirjoittajan taitoa punnitaan. Minkälaisen näkymän kirjoittaja runoon pystyy tekemään, jotta siinä on jotain tuoretta sanottavaa, Huotarinen sanoo.
Minkälainen sitten on hyvä runo? Huotarisen mielestä asiaa voi tarkastella monelta eri kantilta. Yksi runon tehtävävistä on uudistaa taiteen kenttää. Yhtä tärkeää on lähteä tarkastelemaan runon merkitystä lukijalähtöisestä näkökulmasta.
– Ajattelen, että taide ja runous tuovat meidät lähemmäksi kokemustamme maailmasta ja sitä, mitä pyrimme täällä oppimaan. Se, mikä toiselle tarjoaa oivalluksen, voi toiselle olla klisee. Lukija joko ottaa runon omakseen tai sitten ei ota.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Totta v***ssa voi kiroilla ja teen niin itsekin” – Pappi Visa Viljamaa vastaa nuoria askarruttaviin moraalikysymyksiin TikTokissa
Hyvä elämäOnko oikein mennä riparille, jos uskonto ei kiinnosta? Onko ok katsoa American pie -leffoja, kun niissä on seksiä? Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa vastaa.