Luonto on Kimmo Ohtoselle hyvän olon lähde. – Metsän hyvinvointivaikutuksia on tutkittu paljon. Huomaan, että stressitaso laskee heti kun pääsen metsään.
Miksi minun pitäisi miettiä hiilijalanjälkeäni?
Ne valtiot, jotka ovat kaikkein köyhimpiä, kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista eniten, vastaa toimittaja Kimmo Ohtonen.
Lihankulutus täytyy saada kuriin. Tätä mieltä on toimittaja ja kirjailija Kimmo Ohtonen, kun häneltä kysyy keinoja, joilla tavallinen ihminen voi osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan.
– Se, miten syömme, näkyy päästöissä. Mikäli vähennämme lihan syömistä, pystymme hillitsemään ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia.
Ohtonen itse on kasvissyöjä, joka syö silloin tällöin järvikalaa. Hän kertoo, että suora puhe syömisestä ärsyttää monia. Hänet on leimattu muun muassa ituhipiksi, sillä hän vastustaa erityisesti sianlihan käyttöä.
– Eettistä siankasvatusta ei ole olemassakaan. Laki sallii sen, että sialle saa tuottaa kipua.
En keksi mitään hyvää syytä lihansyönnille.
– Kimmo Ohtonen
Ole hyvä ja syö ystävällisesti
Kimmo Ohtonen on päätynyt kasvispainotteiseen ruokavalioon monestakin syystä: kasvisruoka on ilmasto-, eläin- ja ihmisystävällistä.
– En keksi mitään hyvää syytä lihansyönnille, sillä esimerkiksi sianliha ei ole ihmiselle terveellistä ravintoa. Jos tuntuu vaikealta luopua lihasta kokonaan, voi ajatella sen olevan luksustuote, jota voi syödä vaikkapa kerran viikossa, ehdottaa Ohtonen.
Hän juontaa lokakuun lopussa keskustelutilaisuuden, jonka otsikkona on "Ilmasto lämpenee, mitä sitten?" Keskusteluun osallistuvat Espoon piispa Tapio Luoma, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen, kirjailija Risto Isomäki, Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyökoordinaattori Karoliina Tuukkanen ja Greenpeace Suomen maajohtaja Sini Harkki.
– Odotettavissa on tutkittuja näkemyksiä planeettamme nykytilasta, mutta myös ratkaisumalleja. Kuinka valtiot, yritykset ja yksittäiset ihmiset voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen? Näihin kysymyksiin haemme vastauksia, Ohtonen lupaa.
Elä nyt ja tulevaisuudessa
Tapahtuman järjestävät Espoon seurakunnat osana reformaation juhlaviikkoa, jonka tunnuksena on #Luojankiitos – tekoja luomakunnan hyväksi.
Ohtosen mielestä on hienoa, että kirkko toimii ilmastomuutoksen torjumiseksi. Kirkko on arvovaikuttaja ja kantaa vastuunsa kun se pitää asiaa esillä. Samaa mieltä on Irene Erkko. Hän on Espoonlahden seurakunnan diakoniapappi, joka on osallistunut teemaviikon suunnitteluun.
Eikö kirkon pitäisi keskittyä hengellisiin asioihin? Tätä kysytään usein, kun kirkko pitää esillä ympäristökysymyksiä.
– Reformaation henki ei ole muistelemista vaan elämää tässä ajassa ja paremman tulevaisuuden luomista, vastaa Erkko.
– Kyse on Jumalan luomistyön kunnioittamisesta. Meidät on kutsuttu viljelemään ja varjelemaan luontoa. Jos tätä ei oteta tosissaan, unohdamme sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Onko ihmisillä ruokaa, vettä ja puhdasta ilmaa?
Ohtonen pitää näkökulmaa tärkeänä. On maita ja mantereita, joita uhkaa kuivuus. Toisia riivaavat toistuvat tulvat.
– Ne valtiot, jotka ovat kaikkein köyhimpiä, kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista eniten. Se ei ole oikein.
Ilmasto lämpenee, mitä sitten? Keskustelutilaisuus Ison Omenan kauppakeskuksen ravintola-aukiolla tiistaina 31.10. kello 18–19. Pyhä luonto -teema tarjoaa retkiä luontoon. Katso lisää tietoa teemaviikon ohjelmasta tästä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ruoka-asioissa on monta koulukuntaa, mutta yhdestä ollaan samaa mieltä: Vastuullinen ruoka tulee läheltä
Ajankohtaista Hyvä elämäSyöminen on elämän tärkeimpiä perusasioita, mutta valintojen tekemisestä on nyt tullut vaikeaa. Miten syödä hyvin ja vastuullisesti – ja vielä nauttia siitä?
