Opas tuntemattomaan – näin ilmastonmuutos vaikuttaa pääkaupunkiseutuun
Muovia on kaikkialla. Meressä sitä on niin paljon, että muovijätteen ennustetaan painavan vuoteen 2050 mennessä enemmän kuin koko kalakanta. Yleisimmät muovit osattaisiin jo valmistaa ilman öljyäkin, mutta biomuovien tuotanto on silti vain prosentin luokkaa koko maailman muovintuotannosta.

Muovia on kaikkialla. Meressä sitä on niin paljon, että muovijätteen ennustetaan painavan vuoteen 2050 mennessä enemmän kuin koko kalakanta. Yleisimmät muovit osattaisiin jo valmistaa ilman öljyäkin, mutta biomuovien tuotanto on silti vain prosentin luokkaa koko maailman muovintuotannosta.

Opas tuntemattomaan – näin ilmastonmuutos vaikuttaa pääkaupunkiseutuun

Luvassa on pimeitä märkiä talvia ja kotimaisia persikoita. Ilmastonmuutosta ei pystytä enää pysäyttämään, joten uusi kotimainen tietokirja neuvoo sopeutumaan siihen.

1. Luvassa lämpenevää. Vuosi 2016 oli mittaushistorian lämpimin vuosi. Edellinen lämpöennätys tuli vuonna 2015, sitä edellinen vuonna 2014. Pohjoinen pääkaupunkiseutu lämpenee koko maapalloa nopeammin. Jos koko pallon lämpötila nousee kolme astetta, Suomi lämpenee luultavasti kuusi. Tämä on äärimmäisin skenaario. Suomen keskilämpötila on jo noussut yli 2 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.

2. Kovat tuulet ja sateet yleistyvät syksyisin.

3. Auringosta tulee talvella harvinainen valoilmiö. Pääkaupunkiseudun yllä roikkuvat sadepilvet voivat vähentää auringonsäteitä yli viidenneksellä. Ihmiset liukastelevat kosteilla, jäätyvillä kaduilla.

4. Kesäiset hellepäivät kolmin- tai nelinkertaistuvat vuosisadan loppuun mennessä. Vanhukset kärsivät kuumuudesta.

Lokakuussa julkaistu kirja käsittelee ilmastonmuutosta Suomessa.

Lokakuussa julkaistu kirja käsittelee ilmastonmuutosta Suomessa.


5. Merenpinta nousee ja tulvat yleistyvät. Ilmatieteen laitoksen mukaan vesi kohoaa Helsingissä vuosisadan lopussa monin paikoin nykyisen aaltoiluvaran ylitse. Useissa rantakaupunginosissa on rakennettu parin metrin korkeuteen merenpinnasta, kun turvallinen taso olisi 3,4 metriä.

6. Vuodesta 1743 järjestetyt Stadin Silakkamarkkinat joudutaan ehkä lopettamaan, koska silakka voi kadota Itämerestä kokonaan. Kannat ovat jo pienentyneet. Silakka viihtyy suolaisessa vedessä, mutta talvisinkin vetenä lankeavat runsaat sateet muuttavat meren yhä makeammaksi. Itämeren lajiston uskotaan muutenkin köyhtyvän.

7. Sateiden huuhtomat ravinteet ja lämpö rehevöittävät järviä.

Kymmenet mielenosoittajat vastustivat 23-vuotiaan Laran pakkopalautusta Irakiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla kesäkuussa 2017. Palautus keskeytettiin lopulta ennen koneen lähtöä, koska lentokapteeni kieltäytyi kuljettamasta kirkuvaa matkustajaa.

Kymmenet mielenosoittajat vastustivat 23-vuotiaan Laran pakkopalautusta Irakiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla kesäkuussa 2017. Palautus keskeytettiin lopulta ennen koneen lähtöä, koska lentokapteeni kieltäytyi kuljettamasta kirkuvaa matkustajaa.


8. Pääkaupunkiseudulle pakenee ihmisiä, jotka eivät pysty elämään aavikoituneilla tai tulvivilla synnyinseuduillaan. Kansainvaellukset ja ilmastonmuutoksen yllyttämät ääriliikkeet nähdään turvallisuuspoliittisina uhkina. Esimerkiksi Syyrian sisällissotaan vaikutti raju kuivuusjakso. Syyrialaiset, afganistanilaiset ja irakilaiset ovat jo aloittaneet suurimman kansainvaelluksen sitten toisen maailmansodan. Maailmassa ei ole ollut koskaan niin paljon pakolaisia kuin nyt.

9. Yhteiskunta ei pysty täysin torjumaan sään ääri-ilmiöitä, ympäristötuhoja ja terrori-iskuja. Siitä pyritään siksi muokkaamaan mahdollisimman resilientti eli toipumiskykyinen, kantokykyinen ja sitkeä. Myös yksilöiden on hyvä varautua pahimman varalle.

Vastaako Suomi ilmastopakolaisuuteen lisääntyvällä voimankäytöllä ja rajoille nousevilla muureilla? Poliisiautot partioivat Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Vastaako Suomi ilmastopakolaisuuteen lisääntyvällä voimankäytöllä ja rajoille nousevilla muureilla? Poliisiautot partioivat Helsinki-Vantaan lentoasemalla.


10. Pihvin sijaan lautasella saattaa olla yhä useammin kasvis- tai hyönteisproteiinia. Papukilon kasvattaminen tuottaa korkeintaan 2 hiilidioksidiekvivalenttikiloa, kun naudanlihakilon vastaava luku on ainakin yli kymmenkertainen.

11. Kaupasta saa uudenlaista lähiruokaa: Tattari, pellava, auringonkukka, pavut ja palkokasvit valtaavat Suomessa peltoalaa. Mansikka, herukka ja pensasmustikka kukoistavat lämpimässä. Kotimaisia luumuja ja päärynöitäkin saa, ja myös persikkaa ja viinirypäleitä aletaan kasvattaa pienimuotoisesti.

12. Kasvitaudit leviävät. Kesällä 2016 neljännes kaurasadosta meni pilalle punahomeen vuoksi. Pienistä tummista siemenistä ei ollut Nyhtökauran raaka-aineeksi. Poikkeuksellisen runsasjoukkoisina maahan saapuneet kaalikoit söivät kaalinkerät reikäisiksi.

13. Punkit yleistyvät, ja niiden mukana leviää vaarallinen puutiaisaivokuume. Ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan monia uusia tauteja.

14. Ruokaturva on iso keskustelunaihe. Jos suomalaiset olisivat vegaaneja, kaikki voitaisiin ravita alle 40 prosentilla nykyisestä peltoalasta. Ruokaturvalle olisi hyväksi tuottaa ravinto hajautetusti.

Äärisäitä tutkitaan ja ennustetaan, mikä avaa uusia bisnesmahdollisuuksia. Kuvassa on ammattilaisille suunnattu automaattinen sääasema, jolla mitataan lämpötilaa, kosteutta, ilmanpainetta, tuulensuuntaa ja -voimakkuutta sekä sademäärää.

Äärisäitä tutkitaan ja ennustetaan, mikä avaa uusia bisnesmahdollisuuksia. Kuvassa on ammattilaisille suunnattu automaattinen sääasema, jolla mitataan lämpötilaa, kosteutta, ilmanpainetta, tuulensuuntaa ja -voimakkuutta sekä sademäärää.


15. Yhä useampi auto saattaa kulkea elintarviketeollisuuden eläin- ja kalanrasvajätteistä ja kasviöljytuotannon tähteistä tehdyllä dieselillä tai sähköllä. Mallia voi ottaa Norjasta, jossa on nyt yli 110 000 sähköautoa, kun Suomessa niitä on noin tuhat. Raakaöljyä riittää yhä, mutta sen polttaminen kuumentaa maapalloa lisää.

16. Lumisia talvia tarvitsevat villieläimet katoavat. Valkeaan talvikarvaan vaihtava metsäjänis ja lumikko loistavat mustaa maata vasten ja päätyvät syödyiksi. Horrostavat matelijat paleltuvat pakkasen kiristyessä, jos talvipesän päälle ei sada eristävää nietosta. Villieläimiä aletaan ehkä siirtää pohjoisemmaksi, jotta ne eivät kuolisi sukupuuttoon.

17. Uudet eläinlajit kotiutuvat pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi punainen neitoperhonen lepattelee seudulla yleisesti. Kadonneen jäniksen tilalla pihanurmea puputtavat etelästä levinnyt rusakko ja lemmikkikaneista polveutunut kani.

18. Hyttyset, paarmat ja hirvikärpäset rakastavat lämpimänkosteita kesiä.

19. Ihmisen vaikutusta ei pääse pakoon matkustamallakaan. Esimerkiksi vuoteen 2050 mennessä merten muovijätteen ennustetaan painavan koko kalakantaa enemmän.

20. Maapallon lämpenemistä koetetaan mahdollisesti hidastaa teknologisilla ratkaisuilla, kuten pumppaamalla hiilidioksidia ilmasta merenpohjaan ja valkaisemalla pilviä. Näin voitetaan hieman lisäaikaa.

Anna-Christina Martin asuu lapsensa kanssa urbaanisti Helsingin Kalasatamassa ja hoitaa kanoja sen vieressä sijaitsevalla vehreällä Mustikkamaalla. Yhden koulukunnan mukaan tiivis kaupunkialue on ekologisin tapa asuttaa suuret ihmisjoukot. Suomalaisten ihannekoti on kuitenkin yhä omakotitalo, jossa on iso piha ja luonto lähellä.

Anna-Christina Martin asuu lapsensa kanssa urbaanisti Helsingin Kalasatamassa ja hoitaa kanoja sen vieressä sijaitsevalla vehreällä Mustikkamaalla. Yhden koulukunnan mukaan tiivis kaupunkialue on ekologisin tapa asuttaa suuret ihmisjoukot. Suomalaisten ihannekoti on kuitenkin yhä omakotitalo, jossa on iso piha ja luonto lähellä.


21. Tytöt ovat huolestuneempia ilmastonmuutoksesta kuin pojat. Tytöt myös ajattelevat pystyvänsä tekemään asioita ilmaston hyväksi, pojat kokevat enemmän voimattomuutta.

22. Ilmastonmuutosta ei voi enää pysäyttää, mutta sitä voi hillitä. Tuhoisimmat uhkakuvat jäävät toteutumatta, jos seuraavien 30–40 vuoden aikana ajetaan ripeästi alas öljyn ja hiilivoiman käyttö ja muutetaan energiankäyttöä ja elintapoja. Yksilö voi toimia ilmaston hyväksi esimerkiksi hankkimalla vähemmän lapsia, suosimalla kasvisravintoa sekä välttämällä kaukomatkailua ja yksityisautoilua.

23. Ketä kiinnostaa? Pohjoismaissa seurataan ympäristöuutisia vähemmän kuin muualla. Ihmismielelle on tyypillistä vältellä vaikeita aiheita.

 

Lähde: Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken (Into 2017). Hanna Nikkanen ja työryhmä.

Ristivalotuksessa uutisista suurin

Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken (Into 2017) on monipuolinen ja käytännönläheinen tietokirja siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen ja millaisilla eri tavoilla suomalaiset tilanteeseen reagoivat.

Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Hanna Nikkanen on tehnyt kirjan 21 journalistiikan opiskelijan kanssa. Tekijät ristivalottavat aikamme suurinta uutista monesta kulmasta ja haastattelevat ilmastonmuutosta eri suunnista katsovia asiantuntijoita.

Mukana on myös ihan tavallisia suomalaisia, jotka vastaavat muutokseen esimerkiksi jättämällä lapset tekemättä tai muuttamalla urbaaniin älytaloon ekologisesti kestävälle tiiviille asuinalueelle. Uusia bisnesmahdollisuuksiakin löydetään.

Nikkanen kirjoittaa esipuheessaan: ”Tulevaisuuden maapallo on vieras ja outo: tuntematon planeetta, jolta ihminen havahtuu.” Tämä tuore tietokirja tekee siitä vähän tutumman.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi