Ruoka-asioissa on monta koulukuntaa, mutta yhdestä ollaan samaa mieltä: Vastuullinen ruoka tulee läheltä
Lähijärvestä kalastettu hauki ja itse poimitut metsämarjat ovat ilmaista lähiruokaa.

Lähijärvestä kalastettu hauki ja itse poimitut metsämarjat ovat ilmaista lähiruokaa.

Ruoka-asioissa on monta koulukuntaa, mutta yhdestä ollaan samaa mieltä: Vastuullinen ruoka tulee läheltä

Syöminen on elämän tärkeimpiä perusasioita, mutta valintojen tekemisestä on nyt tullut vaikeaa. Miten syödä hyvin ja vastuullisesti – ja vielä nauttia siitä?

Ruoka merkitsee elämää. Ilman sitä ihminen ei kovin kauan pärjää. Ruoka on välttämättömyys ja usein myös nautinto. Vaikka ruoka ja syöminen ovat yksinkertaisia perusasioita, niihin liittyy monenlaisia näkemyksiä ja oppeja.

Näin pohtivat Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä ja Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun asiantuntija Johanna Tervo.

– Minulle ruoka merkitsee hyvin paljon. Kuulun siihen pieneen määrään maailman ihmisiä, joilla on mahdollisuus harrastaa ruuanlaittoa, sanoo Johanna Tervo.

– Välillä näen vaivaa löytääkseni luomukanaa tai kalaa, joka kuormittaa vesistöjä mahdollisimman vähän. Palkkapäivän jälkeen voin maksaa hieman enemmän, että ruokani on lähellä tuotettua.

Välillä taas Tervo ostaa halpaa ruokaa, joka ei välttämättä ole eettistä.

Ruoka on valtavan tärkeä ja vaikutusvaltainen asia. Kun halutaan rangaista tiettyä kansanryhmää, katkaistaan heiltä tie ruuan äärelle.

– Johanna Tervo

Työkaveri tutuksi lounastauolla

Vastuulliseen ruokaan Tervon mielestä kuuluu lähituotannon lisäksi se, että ruoka on tuotettu kestävällä periaatteella luontoa kunnioittaen. Kun hän tekee ruokaa, raaka-aineita ei tuhlata vaan kaikki käytetään.

Kaisa Härmälä korostaa ruuan terveellisyyttä nautintoa unohtamatta. Hän toivoo, että työyhteisöissä ihmiset kävisivät yhdessä syömässä. Ruuan ääressä työkavereita tulee tuntemaan paremmin, kun puhutaan muustakin kuin työstä.

Yksipuolisen ruuan syöminen ei ole Härmälän mielestä hyvä valinta, vaikka se olisi kuinka terveellistä. Vaikka esimerkiksi pähkinät ovat terveellisiä, ne saattavat sisältää raskasmetalleja. Jos syö monipuolisesti, mahdolliset riskitkin jäävät pieniksi.

– Minulle kotimaisuus on tärkeä asia. Suomessa kasvaa monia hirveän hyviä ja puhtaita raaka-aineita, joita suosin. Mielestäni on tärkeää tietää, mitä ostaa. Kotimaisten tuotteiden alkuperän pystyy aika hyvin jäljittämään, sanoo Kaisa Härmälä.

– Suomalaisten tulisi syödä enemmän kasviksia. Jos joku ravintoasia pitäisi saada kuntoon, se on kasvisten käytön lisääminen.

Siitä, mikä on terveellistä ja hyväksi ihmiselle, ei ole yksimielistä käsitystä. Kaisa Härmälän mukaan ruokakeskustelu on nyt rauhoittunut ja viralliset suositukset osataan paremmin erottaa yksittäisten henkilöiden omista näkemyksistä.

– On totta, että ruoka kuormittaa ympäristöä. Meidän on kuitenkin syötävä, hän huomauttaa.

Hän toivoo, että ympäristön kuormitusta mietittäisiin enemmän myös silloin, kun puhutaan asumisesta, liikkumisesta ja esimerkiksi elektroniikan hankkimisessa. Härmälän mukaan uuden kännykän hankkimista joka vuosi kannattaisi miettiä myös luonnonvarojen käytön näkökulmasta.

– On kohtuutonta, että meitä syyllisestään syömisestä. Se on meille elinehto, painottaa Kaisa Härmälä.

Ruokaa käytetään aseena

Johanna Tervo nostaa esiin ruokaturvan. Työssään Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun asiantuntijana hän työskentelee maissa, jossa on pula ruuasta.

Esimerkiksi Myanmarissa ja Etelä-Sudanissa hänen kokemuksensa mukaan ruokaa käytetään aseena. Ensin ihmisiltä viedään pois mahdollisuus tuottaa oma ruokansa ja sen jälkeen heiltä evätään mahdollisuus päästä käsiksi ruokaan.

– Ruoka on valtavan tärkeä ja vaikutusvaltainen asia. Kun halutaan esimerkiksi rangaista tiettyä kansanryhmää, katkaistaan heiltä tie ruuan äärelle, kertoo Tervo.

Kaisa Härmälä ja Johanna Tervo ovat mukana Espoon seurakuntien järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jonka aiheena on "Ihana, vastuullinen ruoka". Muina keskustelijoina ovat hyönteiskokki, panimoyrittäjä Topi Kairenius, muusikko Musta Barbaari sekä kirjailija, kulttuurihistorian tutkija Jukka Vornanen. Keskustelun juontaa Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

Tapahtuma on osa Espoon seurakuntien reformaation juhlaviikkoa, jonka teemana on #Luojankiitos – tekoja luomakunnan hyväksi.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi