Tutkija Virpi Siitosen mukaan puolueet haluavat vaikuttaa siihen, mihin kirkko käyttää rahojaan. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä poliittisesta laskelmoinnista.
Miksi puolueet osallistuvat seurakuntavaaleihin? "Yhteiskunnallisesta vallankäytöstähän tässä on kysymys"
Viime seurakuntavaaleissa 30 prosenttia luottamushenkilöistä valittiin poliittisten puolueiden listoilta.
Marraskuussa järjestetään seurakuntavaalit, joissa kirkon jäsenet pääsevät äänestämään seurakuntien luottamushenkilöitä.
Viime vaalit pidettiin neljä vuotta sitten. Tuolloin lähes 30 prosenttia luottamushenkilöistä valittiin poliittisten puolueiden listoilta. Suosituimpia olivat keskusta, kokoomus ja SDP.
Miksi puolueet ovat kiinnostuneita kirkon asioista?
– Yhteiskunnallisesta vallankäytöstähän tässä on kysymys, sanoo Virpi Siitonen. Siitonen väittelee huhtikuussa siitä, miten poliittiset puolueet aktivoituivat seurakuntavaaleissa 1970-luvulla. Se oli poliittisen radikalismin kulta-aikaa, ja myös kirkon ja yhteiskunnan suhde oli pöydällä.
Vuonna 1970 seurakuntavaaleissa otettiin käyttöön suhteellinen vaalitapa, ja suuret puolueet perustivat omat listansa. Etenkin SDP ja SMP olivat näkyvästi esillä jo ensimmäisissä vaaleissa. Seuraavissa vaaleissa esimerkiksi SKDL asetti ehdokkaita Pohjois-Suomessa, vaikka laitavasemmiston suhde kirkkoon oli jännitteinen.
– Puolueet halusivat vaikuttaa siihen, mihin kirkon rahoja käytetään. Mutta ei se pelkkää poliittista laskelmointia ollut. Oli myös aitoa kiinnostusta hengellisyyteen, Siitonen sanoo.
Joillekuille seurakuntavaalit ovat myös ensimmäinen askelma, jolta ponnistaa kohti kunnallis- ja valtakunnanpolitiikkaa.
Moni osallistuu puoluelippu peitettynä
Aina ei ole helppoa sanoa, osallistuuko puolue seurakuntavaaleihin. Puolueiden aktiivit voivat olla ehdolla, mutta eivät välttämättä puolueensa listalla. Vasemmistoliitto ja RKP kertovat Kirkko ja kaupungille, että eivät puolueina osallistu marraskuun vaaleihin, mutta kannustavat kirkkoon kuuluvia jäseniään asettumaan ehdolle.
Kokoomus ja keskusta osallistuvat vaaleihin sekä pääkaupunkiseudulla että valtakunnallisesti. Kokoomuksen viestintäpäällikkö Kirsi Hölttä perustelee osallistumista sillä, että puolueen jäsenet ovat kiinnostuneita toimimaan kaikilla yhteiskunnan alueilla.
Aina ei ole helppoa sanoa, osallistuuko puolue seurakuntavaaleihin.
Keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen sanoo, että keskustan ehdokaslistat eivät välttämättä ole puolueen omalla nimellä.
– Ehdokkaiden arvopohja toki näkyy, mutta seurakuntien työssä puoluepolitiikalla ei ole niin merkittävää osuutta.
Pakarinen korostaa, että kirkko on Suomessa edelleen merkittävä yhteiskunnallinen toimija.
– Yhteisöllisyys ja välittäminen, heikoimmista huolehtiminen, arvokeskustelu, erilaisuuden ymmärtäminen ja suvaitsevaisuuden lisääminen ovat asioita, joiden vuoksi luterilainen kirkko kiinnostaa keskustalaisia.
SDP:n järjestöpäällikkö Jenny Suominen kertoo, että puolue haluaa ajaa kirkon hallinnon avoimuutta, kaikkien parien oikeutta kirkolliseen vihkimiseen, huono-osaisista välittämistä ja maahanmuuttotyötä.
– SDP kannustaa omia seurakunta-aktiivejaan osallistumaan vaaleihin. Sosialidemokraattien seurakuntavaalityötä tukee Kristillisten sosialidemokraattien liitto.
Vihreät ajaa kirkkoon yhdenvertaisuutta, kristillisdemokraatit eivät halua sotkea politiikkaa uskontoon
Vihreät kannustaa kirkkoon kuuluvia jäseniään lähtemään ehdolle ja muuttamaan kirkkoa "avoimempaan, kestävämpään ja yhdenvertaisempaan" suuntaan. Puoluesihteeri Lasse Miettinen kertoo, että vihreillä on joillain paikkakunnilla omia listoja. Aiemmissa vaaleissa monet vihreät ovat olleet myös esimerkiksi Tulkaa kaikki -liikkeen listalla. Puolueen jäsenjärjestö Armon vihreät kokoaa yhteen vihreitä kirkkoaktiiveja.
– Vihreät haluavat vaikuttaa sellaisen kirkon puolesta, joka on tasa-arvoinen, kaikkien ihmisarvoa tinkimättä puolustava, kaikenlaisesta syrjinnästä vapaa, vahvasti sosiaalista vastuuta kantava, ympäristö- ja ilmastokysymyksissä suuntaa näyttävä ja aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana toimiva, Miettinen sanoo.
Miettisen mukaan kirkko on viime vuosina käyttänyt "olennaisen tärkeitä ja humaaneja" puheenvuoroja esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta.
Kristillisdemokraatit eivät osallistu seurakuntavaaleihin puolueena, mutta joillain paikkakunnilla saattaa olla kristillisdemokraattien itsenäinen lista.
– Henkilökohtaisesti pidän tätä linjausta hyvänä, koska emme halua sotkea politiikkaa uskontoon. Tällä tarkoitamme sitä, että emme halua, että poliittiset puolueet vaikuttaisivat linjauksillaan tai ohjelmillaan kirkon teologiaan, sanoo puoluesihteeri Asmo Maaselkä.
Maaselän mukaan kristillisdemokraattien jäsenet haluavat kuitenkin vaikuttaa kotiseurakuntansa päätöksiin yksittäisinä seurakuntalaisina.
Perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden edustajat eivät vastanneet Kirkko ja kaupungin tiedusteluihin.
Sinä päätät, mitä kirkko päättää
Seurakuntavaalit pidetään 18. marraskuuta. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa valitaan luottamushenkilöt seurakuntaneuvostoihin ja yhteisiin kirkkovaltuustoihin.
Seurakuntaneuvosto on seurakunnan ylin päättävä elin, yhteinen kirkkovaltuusto taas kaupungin seurakuntien muodostaman seurakuntayhtymän ylin päättävä elin. Seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenet ovat äänioikeutettuja kirkolliskokousvaaleissa. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin.
Vaalit ovat suhteelliset: ääniä kerätään ensisijaisesti ehdokkaiden muodostamalle listalle, jonka sisällä yksittäiset ehdokkaat asetetaan järjestykseen henkilökohtaisen äänimääränsä perusteella.
Seurakuntavaaleissa äänioikeus on 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä. Ehdokkuusikäraja on 18 vuotta.
Lisätietoja Helsingin vaaleista löytyy täältä, Espoon vaaleista täältä, Vantaan vaaleista täältä ja Kauniaisten vaaleista täältä.
Seurakuntavaali-infoja Helsingissä ja Espoossa
Espoossa järjestetään 11. huhtikuuta kello 18 infotilaisuus ehdokkaille, vaalilistojen kerääjille ja muille kiinnostuneille. Tilaisuus pidetään kauppakeskus Ison Omenan Chapplessa.
Helsingissä järjestetään 22. toukokuuta kello 17 infotilaisuus puolueille, herätysliikkeille, kansalaisjärjestöille, opiskelijajärjestöille, ehdokaslistojen perustajille ja perustamista suunnitteleville. Soppaa tarjolla kello 16.30 alkaen. Tilaisuus pidetään Annankulmassa, Bulevardi 16.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Myös joukko pääkaupunkiseudun kirkkovaltuutettuja pyrkii eduskuntaan
AjankohtaistaYhteisten kirkkovaltuustojen jäseniä on ehdolla ainakin viiden puolueen listoilla.
