null Millaisilla arvoilla Helsinkiä vaalien jälkeen johdetaan? – Nuorten mielenterveyspalvelut, koulujen resurssit ja kiusaaminen nousivat esiin pormestaritentissä

Millaisilla arvoilla Helsinkiä vaalien jälkeen johdetaan? – Nuorten mielenterveyspalvelut, koulujen resurssit ja kiusaaminen nousivat esiin pormestaritentissä

Helsingin seurakuntien ja Kirkko ja kaupungin arvoillassa olivat mukana kymmenen puolueen pormestariehdokkaat. Eroja ehdokkaiden välille syntyi eniten maahanmuutosta ja suhtautumisesta kirkkoon.

Helsingin seurakunnat on järjestänyt arvokeskusteluja poliitikoille eri vaalien alla jo kymmenen vuoden ajan. Tällä halutaan Helsingin seurakuntayhtymän johtajan Juha Rintamäen mukaan tukea demokratiaa.

Seurakuntien ja Kirkko ja kaupunki -median yhteiseen arvoiltaan osallistuivat maanantai-iltana kaikki kymmenen Helsingin pormestariehdokasta. He ovat Tiina Ahva (Sininen Tulevaisuus), Paavo Arhinmäki (Vasemmistoliitto), Eva Biaudet (Ruotsalainen kansanpuolue), Mika Ebeling (Kristillisdemokraatit), Jussi Halla-aho (Perussuomalaiset), Harry Harkimo (Liike Nyt), Eeva Kärkkäinen (Keskusta), Nasima Razmyar (Sosialidemokraatit), Anni Sinnemäki (Vihreät) ja Juhana Vartiainen (Kokoomus).

Sopivasti samana päivänä tulivat tuoreet tiedot Ylen vaaligallupista. Sen mukaan Helsingin pormestarikisan ykköspaikkaa pitää hallussaan Vartiainen. Hänen kanssaan lähes tasoissa on Sinnemäki ja kolmantena Razmyar.

Katso video arvoillasta (videon äänenlaadussa on ajoittain ongelmia):

Toista video

Pormestarinvaalitentissä ei puhuttu gallupeista, vaan keskityttiin siihen, millaisia arvoja kaupungin johtoon pyrkivät ehdokkaat haluavat edistää. Kysymyksiä esittivät Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä ja Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki. Ensin ehdokkaiden piti valita yksi perusarvo, joka heillä menee muiden edelle.

Vartiainen valitsi vastuun. Sinnemäen arvo on monimuotoisuuden ja moninaisuuden kunnioitus. Razmyar valitsi yhdenvertaisuuden. Kärkkäinen uskoi ihmisyyteen. Harkimon mielestä tärkeintä on luottamus. Halla-aho valitsi rehellisyyden äänestäjiä kohtaan. Ebeling puhui rakkauden kaksoiskäskystä ja liitti siihen tosiasioiden arvostamisen. Biaudet korosti inhimillisyyttä. Arhinmäki nosti esiin solidaarisuuden. Ahva totesi olevansa kolmannen sukupolven diplomi-insinööri, joten hänen arvonsa on ratkaisukeskeisyys.

Avun pariin pääsyä pitää helpottaa ja kouluja tukea

Konkreettisena arvoihin liittyvänä asiana Marianne Heikkilä otti esille, miten korona ja pandemian ehkäisemiseksi käyttöön otetut toimet ovat lapsiin ja nuoriin vaikuttaneet. Hän kysyi, mitkä ovat ne toimet, joilla jatkossa korjataan tilannetta.

Eeva Kärkkäinen korosti koulujen merkitystä ja sitä, että jokainen lapsi tarvitsee tuekseen edes yhden aikuisen. Harry Harkimon mielestä kaupungin pitäisi koordinoida palveluitaan paremmin niin, etteivät eniten apua tarvitsevat lapset ja nuoret joutuisi hakemaan niitä monelta eri luukulta. Koulukiusaamisen torjumiseen tarvitaan hänestä koulun ulkopuolisia ammattilaisia. Tiina Ahva yhtyi huoleen koulukiusaamisesta.

Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki toivotti osallistujat tervetulleeksi arvoiltaan. Takana Marianne Heikkilä ja pormestariehdokkaat seuraavat.

Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki toivotti osallistujat tervetulleeksi arvoiltaan. Takana Marianne Heikkilä ja pormestariehdokkaat seuraavat.

Eva Biaudet piti tärkeänä, että Helsingin kaupunki on päättänyt terapiatakuusta, jonka avulla mielenterveyspalveluja tarvitsevat nuoret niitä myös saisivat. Paavo Arhinmäki nosti esille koulujen resurssit ja riittävän pienet oppimisryhmät. Hänen mukaansa lapsia ja nuoria on tuettava myös takaisin liikunta- ja kulttuuriharrastusten pariin.

Jussi Halla-ahon mukaan monet ongelmat olivat olemassa jo ennen koronaa, nyt ne ovat vain kärjistyneet. Hän nosti esiin maahanmuuton roolin ja eri väestöryhmien välisen menestyskuilun, joka hänen mukaansa on yksi OECD-maiden suurimpia. Nasima Razmyarin mukaan Helsingillä on nimenomaan hyvää näyttöä positiivisesta erityiskohtelusta, jolla tuetaan kouluja ja alueita, joissa erityistä tukea tarvitaan.

Juhana Vartiaisen mukaan koronasta jää pahoinvointivelkaa ja siksi on hyvä, että Helsingin kaupungilla on vahva talous. Vain sen avulla rahoja voidaan käyttää lastensuojeluun ja tukiopetukseen. Asioiden korjaamisessa tarvitaan myös kirkkoa ja kolmatta sektoria.

Juhana Vartiainen vastaa ensimmäiseen kysymykseen. Marianne Heikkilä ottaa aikaa.

Juhana Vartiainen vastaa ensimmäiseen kysymykseen. Marianne Heikkilä ottaa aikaa.

Keskittyykö yhteiskunta torjumaan ongelmia vai luomaan edellytyksiä hyvälle elämälle?

Tästä päästiin kysymykseen, miten rakennetaan hyvää kaupunkia kaikille. Mikä on yhteiskunnan ja mikä yksilön vastuu?

Jussi Halla-aho linjasi, ettei päätöksentekijöiden tehtävä ole elävöittää kaupunkia tai keksiä ihmisille myönteisiä visioita, vaan poistaa ja torjua ongelmia, jotka estävät ihmisiä elämästä omannäköistään elämää. Eva Biaudet vastasi tähän, että hyvää politiikkaa ei ole reaktiivisuus, vaan edellytysten luominen hyvälle elämälle. Sitä varten ihmisten pitää tietää, että on olemassa turvaverkot, kun niitä tarvitaan. Hän lisäsi, että jokaisella on oikeus olla kaupungissa kotonaan eikä ihmisiä pidä asettaa vastakkain.

Nasima Razmyarin yhteiskunnan tehtävä on huolehtia perusedellytyksistä ja palveluista, jotka ovat ihmisten arjen sujumiselle tärkeitä. Juhana Vartiaisen mukaan turvaa pitää antaa, kun sitä tarvitaan. Yhteiskunnan pitää luoda myös edellytyksiä ihmisten pyrkimyksille vaurastua ja tavoitella hyvää elämää. Jotta hyvinvointikaupungin palvelut voidaan myös rahoittaa, ihmisten pitää huolehtia toimeentulostaan.

Anni Sinnemäen mukaan kaupungissa yksilö ja yhteisö toimivat hyvin yhdessä.

Anni Sinnemäen mukaan kaupungissa yksilö ja yhteisö toimivat hyvin yhdessä.

Anni Sinnemäki sanoi, että kaupunki on paikka, jossa yksilö ja yhteisö eivät ole toisilleen vaihtoehtoisia sfäärejä. Ne tarvitsevat toisiaan ja vaikuttavat kaupungin kehitykseen. Esimerkiksi kaupungin päätös Hanasaaren hiilivoimalan lopettamisesta kaipaa kirittäjäkseen ihmisten omia ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja.

Arhinmäki nosti esille erilaiset yhdistykset, harrastusryhmät ja kaupunginosatoimijat. Harkimo kaipasi lisää rahaa liikuntapaikkojen rakentamiseen.

Miten alueiden eriytymistä torjutaan?

Entä miten ihmiset voivat kokea yhteistä helsinkiläisyyttä sosioekonomisesta tai etnisestä taustasta huolimatta? Kaikkien ehdokkaiden mielestä alueiden ja ihmisten eriytyminen ei ole kaupungille hyväksi. Siinä, miten asiaa torjutaan, mielipiteet erosivat.

Tiina Ahvan mielestä läntisten liberaalien demokratioiden haaste on, ettei tänne eri kulttuureista tulijoille ole kyetty riittävän hyvin kertomaan niistä arvoista, joiden mukaan täällä toimitaan. Esimerkkinä hän mainitsi naisten tasavertaisen aseman ja osallistumisen.

Mika Ebeling korosti maahanmuuttajien työllistymistä ja kielen oppimista ja sitä, ettei Helsinkiin pidä syntyä hyvä- ja huono-osaisten kaupunginosia. Eva Biaudetin mielestä kouluilla ja varhaiskasvatuksella on keskeinen rooli segregaation torjunnassa. Arhinmäki lisäsi tähän kaavoituksen, jolla luodaan tasapainoisia asuinalueita sekä harrastustoiminnan, jolla tuodaan erilaisia ihmisiä yhteen.

Nasima Razmyarin mukaan lapsia ja nuoria voitaisiin tutustuttaa toisiinsa Helsingin sisäisellä ystäväkoulutoiminnalla.

Nasima Razmyarin mukaan lapsia ja nuoria voitaisiin tutustuttaa toisiinsa Helsingin sisäisellä ystäväkoulutoiminnalla.

Nasima Razmyar totesi, että Helsingillä on kansainvälistä näyttöä siitä, miten eriytymiskehitystä on kyetty torjumaan. Asioita voidaan aina parantaa, ja yksi hyvä tapa voisi olla tutustuttaa lapsia ja nuoria eri alueisiin Helsingin sisäisellä ystäväkoulutoiminnalla. Juhana Vartiaisen mukaan Suomeen ei haluta sellaista polarisaatiota kuin joissakin Pohjoismaissa on. Kaikille yhteistä kaupunkia pitää luoda päiväkodeista, varhaiskasvatuksesta ja hiekkalaatikoiden reunalta alkaen.

Jussi Halla-aho pääsi nostamaan esille mieliaiheensa maahanmuuton. Hänen mukaansa Suomessa kasvavat nopeimmin maahanmuuttajaryhmät, joilla on suuria vaikeuksia integroitua mihinkään länsieurooppalaiseen yhteiskuntaan. Se, että ongelmat ovat vielä nyt pienempiä kuin muualla, johtuu hänestä vain siitä, että maahanmuuttajia on vähemmän. Suomi on Halla-ahon mukaan yksi surkeimmista epäonnistujista kotouttamisessa.

Halla-aho kritisoi kirkkoa, muut kiittivät

Kun ehdokkailta kysyttiin kirkon roolista yhteiskunnassa ja kaupungissa Halla-aho vastasi, että kristinuskolla on ollut tärkeä rooli suomalaisen kulttuurin muodostumisessa. Kirkko on perinteen siirtäjä sukupolvelta toiselle ja potentiaalisesti myös yhteisöllisyyden luoja. Tässä tehtävässä se ei ole onnistunut kovin hyvin, mikä näkyy jäsenkatona Helsingissä. Halla-ahon mukaan kirkko on omaksunut yleishumanistisen ja yleisliberalistisen kansalaisjärjestön roolin sen sijaan, että se pitäisi kiinni uskonnollisesta tehtävästään.

Jussi Halla-ahon mielestä kirkon pitäisi keskittyä uskonnolliseen tehtäväänsä.

Jussi Halla-ahon mielestä kirkon pitäisi keskittyä uskonnolliseen tehtäväänsä.

Mika Ebelingin mukaan kirkolla on Jeesuksen antama tehtävä hoidettavana.

Muut neljä tähän kysymykseen vastannutta korostivat kirkon positiivista roolia. Juhana Vartiaisen mukaan moni kaupunki Euroopassa on syntynyt kirkon ympärille. Hyvinvointiajattelu, jossa tarjotaan suojaa ja turvaa, on pitkälti lähtenyt kristillisestä perinteestä. Kirkon universaalilla sanomalla, että avataan kädet ja autetaan, on konkreettista merkitystä hyvinvoinnin luomisessa myös Helsingissä.

Eeva Kärkkäinen toi esille kirkon roolin toivon tuojana ja ihmisten rinnalla kulkijana eri elämänvaiheissa. Anni Sinnemäki, joka tällä hetkellä toimii Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana, muistutti kirkkorakennusten keskeisestä merkityksestä kaupunkiarkkitehtuurille. Mitä olisi Helsinki ilman Engelin suunnittelemaa Tuomiokirkkoa? Korona-aikana Helsingin seurakunnat ja kaupunki ovat hänen mukaansa tehneet hyvää yhteistyötä ikäihmisten auttamiseksi, kun niiden työntekijät soittivat heille ja kysyivät, tarvitsevatko he apua.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi