Pormestari Juhana Vartiaisen mielestä viimeaikaiset uutiset nuorison raaoista veriteoista kielivät siitä, että on pieni vähemmistö, jolla on paljon ongelmia. – Jos katsotaan vuosikymmenten kehitystä, niin Helsinki ja koko muu Suomihan ovat muuttuneet aina vain turvallisemmiksi, hän sanoo.
Pormestari Juhana Vartiaisen mielestä ilmastoahdistusta ei saisi siirtää lapsiin: ”Pienellä lapsella ei pidä olla ainuttakaan huolta”
Helsinki on parempi ja turvallisempi paikka kuin koskaan aiemmin historiassa, uskoo kaupungin uusi pormestari.
Sanan pormestari alkuperäinen merkitys viittaa porvariin. Se puolestaan tarkoittaa varsinaisesti kaupunkilaista. Helsingin uusi pormestari Juhana Vartiainen, 63, on epäilemättä kaupunkilainen.
– Kaupungistuminen on vahva ja vääjäämätön kehityskulku, hän sanoo.
– Vaikka monet suomalaiset ovat arvoiltaan maaseutuyhteiskunnan ihmisiä, talouskasvu ja kehitys tapahtuvat nykymaailmassa aina kaupungistumisen kautta, Vartiainen sanoo.
Kaupungistumisen kautta yhteiskunta myös moniarvoistuu. Kun tähän asti luterilainen kirkko on ollut Helsingin kaupungin huomattava yhteistyökumppani, voiko näin enää jatkua, kun asukkaista vain puolet kuuluu luterilaiseen kirkkoon?
Ateismikin on tavallaan kristinuskon lahko.
– Toivottavasti. On pohjoiseurooppalaisten maallistuneiden maiden tyypillinen piirre, että perinteinen kansankirkko ei säilytä asemiaan erilaisten aatteiden markkinapaikalla, mutta kirkko kuitenkin edelleen tekee todella paljon hyvää, Vartainen sanoo.
– Itse sain nuorena niin paljon oikeistokristillistä kasvatusta, että kapinoin ja olin kirkkovastainen. Myöhemmin Charles Tayloria lukemalla olen tajunnut, miten ratkaisevaa kristillisen ajattelun kehitys oli Euroopan valistukselle ja demokratialle. Ateismikin on tavallaan kristinuskon lahko. Ja kun ajattelen kaikkia maailman ongelmia ja murheita, niin Jeesuksesta lähtevä kristillisyyden sanoma rakkaudesta on kuitenkin maailmanuskontojen keskuudessa arvokasta.
Juhana Vartiaisen mukaan lapsuus Kontulassa oli kovaa. – Isot pojat pakottivat pienempiä tekemään ilkivaltaa, ja välillä pelotti, vaikka tietenkin poikajengissä piti pysyä mukana, hän sanoo.
Helsinki on turvallisempi kuin koskaan
Kun Juhana Vartiainen oli alle vuoden vanha, perhe muutti Yhdysvaltoihin. Ensimmäiset muistikuvat Helsingistä ovat 1960-luvun puolelta, jolloin monia stadin lähiöitä vasta rakennettiin.
– Kun muistelen lapsuuttani Kontulassa, niin se maailma oli lapselle ja nuorelle aika kova. Jos sai uuden potkukelkan tai polkupyörän, niin se usein kyllä varastettiin. Isot pojat pakottivat pienempiä tekemään ilkivaltaa, ja välillä pelotti, vaikka tietenkin poikajengissä piti pysyä mukana, Vartiainen sanoo.
Viime aikoina Helsingissä on uutisoitu rajusta väkivallasta, johon kuuluvat teräaseet. Vartiaisen mielestä Helsinki ei kuitenkaan ole yhtään turvattomampi kuin ennenkään.
– Tilastojen tai ihmisten elämänkokemuksen valossa meillä ei ole mitään trendiä turvattomuutta kohti. Jos katsotaan vuosikymmenten kehitystä, niin Helsinki ja koko muu Suomihan ovat muuttuneet aina vain turvallisemmiksi. Ei täällä tarvitse pelko sydämessä elää, hän sanoo.
Samalla kun länsimaisen ihmisen elämä on muuttunut entistä turvallisemmaksi ja paremmaksi, kyky sietää epävarmuutta ja vastoinkäymisiä on heikentynyt.
– Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vaikka suurimmalla osalla nuorisosta menee hyvin, niin ongelmat kasautuvat, ja on pieni joukko nuoria, joilla on isoja ongelmia. Tämä saattaa näkyä viimeaikaisissa veriteoissa.
Yleiskuva Vartiaisen mielestä on se, että kaikilla mittareilla Helsingistä on tullut aina vain parempi ja houkuttelevampi kaupunki.
– Ja jos ajattelee Oodi-kirjastoa, pyöräteitä tai kahviloiden ja ravintoloiden tarjontaa, niin Helsinki on paljon anteliaampi kuin koskaan aikaisemmin.
Lisääntyneestä vauraudesta ja hyvinvoinnista seuraa Juhana Vartiaisen mielestä uusi ongelma.
– Samalla kun länsimaisen ihmisen elämä on muuttunut entistä turvallisemmaksi ja paremmaksi, kyky sietää epävarmuutta ja vastoinkäymisiä on heikentynyt. Kaikkia uhkia, oli kyseessä väkivalta tai virus, pelätään ankarammin kuin ennen, Vartiainen sanoo.
Juhana Vartiainen polkee työmatkat kokoontaitettavalla pyörällä.
Ihminen sietää vastoinkäymisiä, kun perusturvantunne on vahva
Vaikka ennen kaikki oli huonommin, hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) arviointiraportti nostaa Juhana Vartiaisenkin mielestä Helsingin ylle synkät pilvet.
– Sinänsä ei ole uusi ilmiö, että ihmiset elävät jonkin lopunajallisen uhan varjossa. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun tällaisella eskatologisella uhalla on näin vahva tieteellinen perusta. Toisaalta pidän nykyistä ahdinkoa pienempänä kuin sitä ihmiskunnan synkintä hetkeä, jolloin Hitler ja Stalin hallitsivat lähes koko Manner-Eurooppaa. Kyllä tästäkin selvitään, Vartiainen sanoo.
Ilmaston lämpeneminen edellyttää niin yksilöllisiä toimia kuin poliittisia ratkaisuja. Vartiaisen mukaan on tärkeää, että yhteiskunta ei vajoa pessimismiin, koska epätoivo ja ahdistus siirtyvät helposti lapsiin.
Oman poikani kohdalla ajattelin aina, että kunpa saisin iskostettua häneen turvallisuudentunteen.
– Kun itse olin 10-vuotias lapsi, aikuiset puhuivat hyvin ahdistuneesti Tšekkoslovakian miehityksestä. Se vaikutti minuunkin. Oman poikani kohdalla ajattelin aina, että kunpa saisin iskostettua häneen turvallisuudentunteen. Sanoin hänelle joka päivä, että pidämme sinusta huolta ja pidämme sinusta enemmän kuin mistään muusta koko maailmassa, Vartiainen kertoo.
– Uskon, että kun perusturvantunne on vahva, ihmisestä voi kasvaa vahva ja huoleton siten, että hän voi sietää vastoinkäymisiä. Olen huolissani siitä, mitä merkitsee hyvinvoinnille, jos pienet lapset alkavat kokea voimakasta tuskaa tulevaisuudesta. Lapsuuteen kuuluu mielestäni se, että pienellä lapsella ei pidä olla ainuttakaan huolta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Kirkko on ajan tasalla täällä Vantaalla”, sanoo uusi kaupunginjohtaja Pekka Timonen
AjankohtaistaSyyskuussa kaupunginjohtajana aloittanut Pekka Timonen pitää Vantaata kaupunkina, jossa kehitystahti on kova. Hän haluaa silti luoda kaupunkia, jossa kaikki pysyvät mukana.
