Minna Rissanen on aikuiskouluttaja, ammatillinen ohjaaja ja evankelista.
Minna Rissanen eli narsistisen puolison rinnalla – nyt hän kertoo, mikä auttoi selviytymään
Usko ei tullut Minna Rissasen elämään helposti, mutta nykyään hän toimii helluntailaisena evankelistana. Rissanen puhuu elämänvaiheistaan Vantaalla.
Minna Rissanen on helluntailainen evankelista, joka kiertää erilaisissa tilaisuuksissa puhumassa. Hän on käynyt Kansan Raamattuseuran evankelistakoulutuksen.
Rissanen on kutsuttu puhumaan Rekolan seurakuntaan Vantaalle. Hän aikoo kertoa siellä elämänvaiheistaan, jotka tuntuvat vaikeilta.
– Oman kokemukseni mukaan Jumala voi kääntää rikkinäisten ihmisten elämää ja vaikeita asioita siunaukseksi. Tästä pitäisi puhua myös lapsillemme, Rissanen toteaa.
Haastavien ihmissuhteiden jatkumo
Kun omassa elämässä tapahtuu jotain ikävää, ihmisen on vaikea ymmärtää, miksi juuri itselle käy niin. Minna Rissanen on saanut vertaistukea raamatunkertomusten henkilöistä, joiden elämässä on ollut vastoinkäymisiä.
– Vaikka elämässäni on tapahtunut mitä, olen kokenut, että pysyn pystyssä, koska Jumala on suurempi kuin minä. Hän on turvakallioni.
Melkein ärsytti se, että nytkö minulle nostetaan uskovaiskortti esiin.
Lapsena Rissanen joutui kantamaan vastuuta vanhemmastaan, jolla oli vakava mielenterveyssairaus. Nuorena vaimona ja äitinä hän joutui kohtamaan suuria haasteita narsistisen puolison edesottamuksista. Hän on joutunut myös tukemaan omaa lastaan traumaattisen lapsuuden aiheuttamissa kivuissa.
– Rekolan illassa mietimme sitä, että kun elämässä tapahtuu vaikeita asioita, kuinka voi luottaa siihen, että Jumala kulkee vierellä silloinkin ja että hänellä on suunnitelma jokaista varten.
Tunneihminen halusi tuntea
Nuorena aikuisena omat elämänkokemukset alkoivat tuntua Minna Rissasesta liian raskailta, ja hän lähti hakemaan apua.
– Olin kahdeksantoistavuotiaana aika synkissä vesissä, ja Jumala alkoi kiinnostaa. Mutta oikeastaan samalla niinkin päin, että minua melkein ärsytti se, että nytkö minulle nostetaan uskovaiskortti esiin. Ajattelin aluksi, että niin lälläri en kuitenkaan ole.
Rissasen uskoontulo oli pitkällinen ja kiivas prosessi. Hän kävi seurakuntien tilaisuuksissa, mutta lähti niistä korot kopisten ja ovet paukkuen pois.
Silti hän halusi olla ”kiltti ja ihana uskovainen” niin kuin eräs nainen, joka puhui hänelle kauniisti. Rissanen mietti, ettei hänestä taida tulla sellaista. Ei hän osaa olla sellainen.
– Kun puolestani rukoiltiin, en tuntenut Jumalan rakastavan minua. Minusta ei tuntunut miltään. Se oli minulle tunneihmisenä hirveän vaikeaa. Ja kun rakkaus ei tuntunut, tein johtopäätöksen, ettei rukoileminen tai uskoontulo toimi.
Minna Rissanen kiertää puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa.
”Ole nyt tyttö hiljaa”
Jonkin ajan kuluttua Minna Rissanen sai kutsun raamattupiiriin. Hän ajatteli, että voihan hän vielä mennä senkin katsomaan. Piiriä johtava nainen ei ollut vielä tuttu.
– Menin raamattupiiriin ja yritin sitten hänenkin kanssaan alkaa väitellä, mutta hän vaan sanoi, että ole sinä nyt tyttö hiljaa ja kuuntele vähän. Hän oli ensimmäinen, joka sanoi minulle niin.
– Kunnioitin häntä. Menin hiljaiseksi ja kuuntelin. Kotona illalla ennen kuin nukahdin, pohdin elämääni, että mitä voin enää menettää ja sanoin: Jumala, jos olet olemassa, niin tästä saat kaiken.
Rissasella oli siitä lähtien turva elämässä, mutta sen jälkeenkään elämä ei muuttunut helpoksi, sillä avioliitossa alkoi olla ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Rissanen oli rikki ja vihainen Jumalalle.
– Aviopuolison valinta epäonnistui, ja se rikkoi paljon syyttömien ihmisten elämää. Mutta olen saanut siitä lohtua, että kertomalla selviytymisestäni voin tuoda toivoa: Jumala on särkyneiden ihmisten Jumala.
Mitä ihmettä! -ilta ti 10.11. klo 17.30–19.30 Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6, Vantaa. Vieraana helluntailainen evankelista Minna Rissanen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
CatCatin Virpi Kätkä tähtää papiksi ja puhuu Jeesuksesta myös keikoilla – ”Kaikkein pimeintä on juuri ennen sarastusta”
HengellisyysVirpi Kätkä, 56, laulaa vuoroin Bye bye babya paljettimekossa ja virsiä albassa. Keväällä hän harjoitteli papin työtä Kannelmäen seurakunnassa. ”Elän elämäni parasta aikaa.”
