Nuorisotyönohjaaja Tomi Uimonen, tämän vuoden riparilainen Kerttu Sipilä, isonen Noora-Emilia Hack ja pappi Lotta Petäjäniemi kertoivat ajatuksiaan ja kokemuksiaan rippikoulusta.
Mistä syntyy hyvä riparikokemus? – Tämän vuoden riparilainen, isonen, nuorisotyönohjaaja ja pappi kertovat
Riparilla tietyt asiat toistuvat, mutta aina tapahtuu myös jotakin yllättävää.
Kesällä 2024 nähtiin uutisia erilaisista konflikteista ja epäasiallisesta käytöksestä rippileirillä, mutta suurin osa ripareista vaikuttaa sujuneen hyvin. Tällaisen kuvan antaa valtakunnallinen rippikoulukysely, jonka mukaan nuoret antoivat omalle riparilleen arvosanan 9-.
Helsinkiläisnuoret antoivat rippikoululle arvosanan 8,9, espoolaiset 8,9 ja vantaalaiset 9. Kauniaisten tietoja ei tietosuojasyistä ole, koska siellä vastaajajoukko on pieni. Kesä-elokuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 16 123 rippikoululaista.
15-vuotias Kerttu Sipilä oli kesällä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan riparilla. Hänen ei tarvinnut harkita, mennäkö riparille vaiko ei.
– Minulla on vuotta vanhempi sisko, ja hänellä oli ollut hyvä riparikokemus. Olen myös tosi sosiaalinen ihminen, joten riparille meneminen oli selvää.
Sipilän mielestä ripari tulee hyvään saumaan, koska hänen ikäisensä miettivät isoja asioita.
– Sinä vuonna kun täyttää 15, tulevaisuus ja aikuisuus alkavat painaa päälle. Pitää alkaa jo miettiä, että mitä haluaa tulevaisuudelta.
– Riparilla on isosia ja työntekijöitä, jotka osaavat pohtia näitä asioita nuorten kanssa ja auttaa. Isoset on vuoden, pari vanhempia, olleet samoissa tilanteissa ja päässeet niistä läpi. Kun kuuntelee heidän kokemuksiaan asioista, se helpottaa.
Kaikille löytyy oman tyyppisiä ihmisiä
Hyvä riparikokemus syntyy Kerttu Sipilän mukaan ensinnäkin siitä, että riparille tulee erilaisia ihmisiä. Espoon kaltaisessa suuressa kaupungissa kaikki eivät suinkaan ole ennalta tuttuja vaikkapa koulusta.
– Ihan varmasti siellä on kaikille oman tyyppisiä ihmisiä. Riparilla saa uusia kokemuksia ja tutustuu uusiin ihmisiin. Vaikka ei olisi niin hengellisessä puolessa mukana, riparilla on silti hauskaa. Siellä otetaan kaikki huomioon.
Vuosittain toteutettavassa rippikoulukyselyssä esitetään väittämiä, joiden todenperäisyyttä nuoret saavat arvioida asteikolla 1–7. Väittämään ”Minun oli turvallista olla rippikoulussa” vastausten keskiarvoluku oli 6,4 sekä Helsingissä, Espoossa että Vantaalla.
Turvallisen ilmapiirin luominen rippikoulussa on tärkeää myös siksi, että silloin on helpompi puhua isoista teemoista, uskosta ja elämästä.
– Koulussa jokainen on tottunut olemaan tietynlainen persoona. Sitä on vaikea muuttaa, mutta riparilla saa olla sellainen kun haluaa. Jos tulee vaikka jotain kiusaamista, riparilla siihen pystytään puuttumaan heti, Sipilä ajattelee.
Ripari on omanlaisensa kupla ja kun se sitten loppuu, kupla poksahtaa.
- Kerttu Sipilä
Isoista kysymyksistä puhuminen on riparilla helpompaa kuin muualla, koska siellä olevia ihmisiä ei välttämättä näe joka päivä koulussa.
– Kun puhutaan uskosta, siinä on aina vähän todistelutaakkaa läsnä. Pitäisi todistaa, miksi ajattelee kuten ajattelee. Mutta eihän sitä välillä tiedä itsekään, että miksi, voi vaan uskoa. Se on tosi henkilökohtainen juttu.
Usein puhutaan siitä, että riparilla syntyy ikään kuin kupla, joka on vähän erillään muusta elämästä. Kerttu Sipilä tunnistaa ilmiön.
– Se tarkoittaa sitä, että riparilla on omanlainen tunnelma ja henki. Jos et ole kokenut sitä, sitä on vähän vaikea kuvailla. Ripari on omanlaisensa kupla ja kun se sitten loppuu, kupla poksahtaa.
Espoolainen Kerttu Sipilä on tämän vuoden riparilainen ja aloitti syksyllä isoskoulutuksen. Hän uskoo, että siellä oppii itsetuntemusta ja saa hyvää kokemusta myös työelämää ajatellen.
Isosena pääsee luomaan hyvää riparikokemusta muille
Kerttu Sipilä aloitti isoskoulutuksen syyskuun puolivälissä. Hän toivoo voivansa toimia ensi vuonna isosena jollakin riparilla.
– Tykkään johtaa, olla ryhmässä ja sosiaalinen. On kiva, että pääsee luomaan hyvää riparikokemusta nuoremmille ja olemaan ikään kuin tukihenkilö, joka saa muutkin olemaan avoimia.
Entä mitä Sipilä haluaisi sanoa niille nuorille, jotka nyt pohtivat riparille menoa?
– Vaikka ei olisi hengellinen, ripari on tosi hyvä kokemus. Siellä on hyvä henki ja oppii tuntemaan paremmin sitä, kuka oikeasti on.
Hänen mielestään ei tarvitse stressata, onko riparilla tuttuja tai saako siellä kavereita.
– Omallakin riparilla oli ihmisiä, jotka eivät tunteneet muita etukäteen ja hekin löysivät sieltä porukkaa. Ei siellä kukaan jää yksin. Toisaalta saa riparilla olla rauhassakin, jos jatkuva toisten kanssa oleminen tuntuu kuormittavalta.
Kerttu Sipilän mielestä kenenkään ei tarvitse jännittää sitä, jääkö riparilla yksin, vaikka ei tuntisikaan muita etukäteen.
Onnistumisen huomaa nuorten kasvoista
Korson seurakunnan nuorisotyönohjaaja Tomi Uimosella ja 17-vuotiaalla isosella Noora-Emilia Hackilla on takanaan hyvä riparikesä.
– Tänä vuonna olen ollut yhdellä hiihtolomariparilla ja kesällä oli kaksi riparia. Kaikista jäi tosi hyvä maku ja sellainen olo, että onnistuttiin. Nuoret ilmaisivat, että heillä on ollut hyvä olla ja he ovat oppineetkin jotakin, Uimonen kertoo.
Ainakin 15-vuotiaiden vanhemmat ovat saattaneet huomata, etteivät teini-ikäiset ole mitään positiivisen palautteen vuodattajia. Mistä sen siis tietää, että he ovat olleet tyytyväisiä?
– Vuorovaikutuksesta leirin aikana ja nuorten kasvoista. Ripareilla on usein lopuksi kirjoitettu kirje Jumalalle tai kynttiläpiirissä kerrottu, mistä on ollut leirillä kiitollinen. Niissä heijastuu se, mitä leirillä on pohtinut ja että riparilla on ollut hyvä olla, sanoo Tomi Uimonen.
– Hyvän leirin jälkeen nuori voi antaa palautteen, että isoset hoitivat homman kotiin eivätkä aikuiset pilanneet sitä. No, ehkä työntekijöillä on merkittävämpikin rooli, mutta palaute kuvaa sitä, kuinka tärkeitä isoset ovat.
Jotain ehkä kertoo sekin, että moni ilmoittautuu riparin jälkeen isoskoulutukseen. Korson seurakunnassa heidän osuutensa on jopa noin puolet.
Isosena toimiva Noora-Emilia Hack ja nuorisotyönohjaaja Tomi Uimonen ovat huomanneet, että riparilla tapahtuu aina jotakin yllättävää.
Hiljentymishetket ovat monelle tärkeitä
Jokainen ripari on omanlaisensa, sen nuorisotyönohjaaja ja konkari-isonen ovat huomanneet. Siihen vaikuttavat monet tekijät, sekä ihmiset että puitteet. Ryhmän koollakin on merkitystä.
– Meidän riparilla oli 17 riparilaista ja 11 isosta, apuohjaaja mukaan lukien. Vetäjiä oli kolme. Ilmapiiri oli tiivis, kaikki pystyivät tutustumaan toisiinsa, Noora-Emilia Hack kertoo.
Tietyt asiat toistuvat joka riparilla, mutta aina tapahtuu myös jotakin odottamatonta.
– Tänä kesänä tapahtui esimerkiksi sellainen juttu, että kun viimeinen iltahartaus oli pidetty, leiriläiset tulivat käytävällä vastaan ja halusivat laulaa meille vetäjille Juha Tapion Rakastettu-biisin, Tomi Uimonen kertoo.
Tyypillistä on se, että osa tulee riparille vähän varautuneena, mutta sitten tapahtuu jotakin ihmeellistä.
– Jotkut leiriläiset vaikuttavat ensin siltä, että heitä ei kiinnosta, mutta leirin lopussa he ovat ikään kuin puhjenneet kukkaan, Hack selittää.
Joskus riparin vaikutus ulottuu muuhun elämään. Sekä Uimonen että Hack ovat kuulleet opettajien sanovan, että riparin jälkeen nuoret ovat jotenkin rauhallisempia ja kypsempiä.
Turvallisuus ja vapaus olla oma itsensä syntyvät Uimosen ja Hackin mielestä ensinnäkin siitä, että riparilla on paljon sekä vetäjiä että isosia, siis ihmisiä varmistamassa, että kaikilla on hyvä olla.
Kun riparilainen kuulee hartauden, joka tuntuu samaistuttavalta, kyllä se koskettaa.
- Tomi Uimonen
Turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää myös siksi, että riparilla käsitellään isoja aiheita, uskoa ja elämää. Niistä puhuttaessa pitää olla sellainen olo, että uskaltaa sanoa mitä ajattelee.
– Ei se silti ole helppoa, koska ei kovinkaan moni nuori ole uskonnollinen ja on vaikea sanoa ääneen, että uskoo Jumalaan, Hack pohtii.
– Toivomme, että nuori uskaltaisi kysyä niitä kysymyksiä, jotka ilmaisevat epäilyä ja toisaalta niitä asioita, joissa hän kokee varmuutta, Uimonen sanoo.
Onnistunut ripari vaatii Noora-Emilia Hackin mukaan myös sitä, että vetäjät puhaltavat samaan hiileen, tekevät yhdessä ja kommunikoivat. Hyvien suunnitelmien lisäksi tarvitaan joustavuutta.
– Jos on vaikka liian tiukka aikataulu, sitä voidaan muuttaa.
Tomi Uimonen ajattelee, että hyvällä riparilla on sopivasti sekä hauskoja että koskettavia hetkiä. Esimerkiksi isosten vetämät iltahartaudet ovat monille tärkeitä.
– Kun riparilainen kuulee hartauden, joka tuntuu samaistuttavalta, kyllä se koskettaa.
Saadun palautteen mukaan hartaus- ja hiljentymishetket ovat olleet monelle nuorelle tärkeitä riparilla. Tomi Uimonen ajattelee, että hyvällä riparilla on sopivasti hauskanpitoa ja koskettavia hetkiä.
Asenteella on suuri merkitys riparin onnistumiselle
Kannelmäen seurakunnan rippikoulutyöstä vastaavalla papilla Lotta Petäjäniemellä on takanaan hyvä, mutta myös vähän raskas riparikesä.
– Tosi positiiviset fiilikset jäi rippikouluista, mutta kesän toisella leirillä oli aika tapaturma-altista porukkaa, piti käyttää ensiaputaitojakin hyväksi. Toinen syy, miksi oli myös raskasta oli se, että olin ensimmäistä kertaa mukana pienryhmärippikoulussa. Se oli minulle uutta ja vei siksi voimia, mutta kokemuksena se oli tosi hyvä.
Petäjäniemellä on riparikokemusta 28 vuoden ajalta. Hänen mukaansa jokainen ripari on omanlaisensa.
– Siihen vaikuttavat kaikki ne ihmiset, jotka siellä ovat, jokainen rippikoululainen, isonen, ohjaaja. Ennen kaikkea siihen vaikuttaa se, millä asenteella itse kukin on mukana.
Kun nuoret tulevat riparille avoimin mielin ja työntekijät ovat motivoituneita, pystytään tekemään monia asioita ja luomaan hyvä yhteishenki.
– Aikuiset voivat vaikuttaa riparin onnistumiseen jo siinä vaiheessa, kun rippikoulupaikkoja jaetaan. Joka ryhmässä on nuoria eri kouluista, jotta päästään irti kouluarjen rooleista. Siinä tarjoutuu mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja olla sellainen kuin on.
Riparilla saa pohtia sitä mikä elämässä on tärkeää
Lotta Petäjäniemen mielestä turvallisuus rippikoulussa tarkoittaa sekä fyysistä, henkistä että hengellistä turvallisuutta. Sitä luovat yhteiset pelisäännöt ja rajat.
– Olen liittänyt meidän rippikouluesitteeseen Helsingin seurakuntayhtymän turvallisemman tilan periaatteet. Niihin kaikki meidän rippikoulutyöntekijät ovat sitoutuneet.
Rippikoulun työntekijöiltä ja isosilta vaaditaan kuuntelemisen ja ilmapiirin aistimisen taitoa.
– Jos nähdään, että jotakin tapahtuu tai on ilmassa, siihen osataan heti puuttua ja käsitellä asioita, sanoo Lotta Petäjäniemi.
15-vuotiaissa on paljon fiksuja ja ajattelevaisia tyyppejä, jotka saavat myös muut mukaansa.
- Lotta Petäjäniemi
Turvallisen ilmapiirin luominen riparilla on tärkeää myös siksi, että siellä käsitellään isoja aiheita, uskoa ja elämää. Kuinka 15-vuotiaat lähtevät keskustelemaan vaikkapa hengellisyydestä?
– Jos aiheita lähdetään käsittelemään nuoren omasta elämästä käsin, ei se silloin ole ainakaan tolkuttoman vaikeaa. Jokaisella nuorella on taustansa ja historiansa, joillekin on sattunut ja tapahtunut enemmän kuin toiselle. 15-vuotiaissa on paljon fiksuja ja ajattelevaisia tyyppejä, jotka saavat myös muut mukaansa.
Ripari voi tarjota nuorelle tarpeellisen pysäkin matkalla lapsesta aikuiseksi.
– Harvoin nuoren elämässä tulee sellainen kohta, jolloin voi oikeasti pysähtyä miettimään sitä, mikä elämässä on tärkeää ja miten tätä elämää oikein kannattaisi elää, Petäjäniemi sanoo.
Lotta Petäjäniemen mielestä turvallisuus rippikoulussa tarkoittaa fyysistä, henkistä ja hengellistä turvallisuutta.
Papin toive nuorille ja vanhemmille: olkaa avoimia
Pitkään rippikoululaisten kanssa työtä tehneenä Lotta Petäjäniemi on nähnyt myös muutoksia nuorissa. Nykyään entistä useammalla nuorella on ahdistus- ja paniikkioireita, masennusta tai neurokirjon diagnooseja. Nämä eivät ole este, pitää vain miettiä esimerkiksi sitä, onko perinteinen leiriripari paras vaihtoehto, vai sopisiko nuorelle paremmin vaikka päiväripari tai pienryhmäripari.
Petäjäniemi kannustaa nuoria ja heidän huoltajiaan avoimuuteen.
– Usein tulee sellainen olo, että voi että kun oltaisiin tiedetty jokin asia etukäteen, niin oltaisiin voitu valita työkalupakista ne oikeat työkalut siihen, miten juuri tämän nuoren kanssa toimitaan. Kannattaa kertoa meille. Ei se leimaa nuorta vaan on hänen etunsa, että osaamme ottaa huomioon kaikki ne asiat, jotka hänen elämässään ovat.
Toinen muutos, jonka Petäjäniemi on huomannut on se, kuinka fiksuja nuoret nykyään ovat.
– He pohtivat asioita monelta kantilta ja ovat suvaitsevaisempia kuin mitä nuoret olivat 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa.
Ilmoittautuminen vuoden 2025 rippikouluihin alkaa
Espoossa ilmoittautuminen vuoden 2025 ripareille tapahtuu 9.–31.10. osoitteessa espoonriparit.fi. Kauniaisten seurakunnan ripareille ilmoittaudutaan 10.–31.10. osoitteessa kauniaistenseurakunta.fi/rippikoulu.
Helsingissä ripareille ilmoittaudutaan 1.–31.10. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisen järjestelmän kautta, jonka linkit avautuvat lokakuun alussa Helsingin seurakuntien sivuilla.
Vantaalla ilmoittautuminen vuoden 2025 rippikouluihin on avoinna 30.9.–13.10. Riparille ilmoittaudutaan osoitteessa www.vantaanriparit.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pääkirjoitus: Rippileiri kiinnostaa nuoria ja siltä myös vaaditaan paljon
PuheenvuorotRippileiri on valtaosalle nuorista positiivinen kokemus. Kirkon on pidettävä huolta siitä, että niin on jatkossakin. Leirin aikuisten vastuu on tässä suuri.
