Musiikin iloon voi osallistua ilman sanojakin – Aikuisten kehitysvammaisten musakerhossa tyyli on vapaa
Musakerhossa kappaleiden tempo vaihtelee menevästä levolliseen.

Musakerhossa kappaleiden tempo vaihtelee menevästä levolliseen.

Musiikin iloon voi osallistua ilman sanojakin – Aikuisten kehitysvammaisten musakerhossa tyyli on vapaa

Tuu mun vaimoksein -laulun sanat kaikuvat korkeuksiin ja rytmisoittimet pauhaavat, kun kehitysvammaisten musakerhon jäsenet vetävät tutun riparilaulun. Musiikki kuuluu kaikille.

Syyskuisena perjantai-iltapäivänä Espoon keskuksessa sijaitsevan Kirkonkulman ala-aulassa raikuu rytmikäs musiikki ja reipas laulu. Seurakuntien punatiilisen virastotalon aulan valtaa silloin kehitysvammaisten musakerho.

Kerran kuussa kokoontuvassa musaryhmässä on mukana parikymmentä kehitysvammaista aikuista. Osa heistä on ollut toiminnassa mukana useita vuosia, mutta joka kausi mukaan tulee uusia kasvoja. Kerho kokoaa yhteen sekä kotona asuvia että Espoon kaupungin, Etevan ja Rinnekodin asumisyksiköiden asukkaita. Iso osa osallistujista saapuu kerhoon taksikyydeillä.

Yksi musakerholaisista on Saunalahden palvelukodissa asuva kolmikymppinen Juha Vainio. Hänellä on alkamassa viides kerhovuosi. Musiikkiryhmässä hänestä on kiva tavata vanhoja koulukavereitaan. Osan heistä hän on tuntenut alakouluajoista lähtien.

– Tykkään laulaa erityisesti virsiä ja hengellisiä lauluja. Suosikkilaulujani ovat Siunaa koko maailmaa ja Ystävä sä lapsien. Laulut ovat tuttuja Kirkkonummen Hilassa aikoinani käymästäni rippikoulusta.

Juha Vainio käy säännöllisesti laulamassa Espoon kehitysvammaisten tuen bändikerhossa Kuitinmäen koululla. Musiikkimakuaan hän kuvailee laaja-alaiseksi.

– Virsien lisäksi tykkään kuunnella Kaija Koota. Olen fanittanut häntä pienestä pitäen. Tykkään myös Bryan Adamsin rokista, hän kertoo.

Kihlapariksi esittäytyvä Bertil Hartikainen ja Satu Tapaninen tulevat musakerhoon Omenatarhan palvelutalosta Matinkylästä. Satu on käynyt kerhossa sen perustamisesta eli vuodesta 2010 lähtien.

– Pidän menevistä lauluista. Suosikkiesiintyjiäni ovat Robin, Pepe Willberg ja Kari Tapio, hän kertoo.

Satu Tapaninen kertoo myös pitävänsä ryhmän itsensä tekemästä Talvilaulusta.

– Talvilaulussa lauletaan ja välillä soitetaan improvisoiden. Kappaleeseen on tehty myös tukiviittomat, kehitysvammaistyön diakoni Minna Kovalainen kertoo.

Musaryhmässä ei tarvitse osata laulaa tai soittaa.

Musisointia flyygelin ympärillä

Musakerhossa osallistujat kokoontuvat flyygelin ympärille. Minna Kovalainen auttaa osallistujia löytämään istuinpaikan ringissä ja valitsemaan soittimia. Tarpeen mukaan hän auttaa soittamaan rytmisoittimia. Soitinvalikoimasta löytyy muun muassa djembe-rumpuja, helistimiä, tamburiineja, rytmimunia, kapuloita, sadeputkia ja sormipianoja. Musisointia luotsaa kirkko- ja yhteisömuusikko Katja Kangas.

Välillä musakerholaiset miettivät, millaiset soittimet sopivat parhaiten eri tunteiden tulkitsemiseen. Seuraavassa hetkessä meno äityy liki riehakkaaksi osallistujien päästessä laulamaan monille riparilta tuttua Tuu mun vaimoksein -kappaletta äänijänteitään säästelemättä rytmisoittimien kera.

Kerhossa kappaleiden tempo vaihtelee menevästä yhteismusisoinnista levolliseen, meditatiiviseen hiljentymiseen. Musiikin avulla siirrytään hetkessä iloisesta tunnelmasta kaihoisaan kaipaukseen ja syksyiseen fiilistelyyn. Musisointi päättyy herkkään liikekielen avulla tulkittuun siunaavaan rukoukseen.

Tarjolla on monenlaisia soittimia.

Tarjolla on monenlaisia soittimia.

Liike, eleet ja kuvat apuna

– Musaryhmässä ei tarvitse osata laulaa tai soittaa. Apuna käytämme liikettä, eleitä ja kuvia. Osa musakerholaisista tuntee myös kuvionuotit. Tärkeintä on musiikista ja rytmistä nauttiminen ja yhdessä osallistuminen, Minna Kovalainen kertoo.

Kehitysvammaisten musakerho on kokoontunut Espoon seurakunnissa jo kahdeksan vuoden ajan. Toiminnan laittoivat tuolloin alkuun Soukan kappelilla Espoonlahden seurakunnan kanttori Timo Lonka ja erityisdiakonian viranhaltija Eeva Pirinen. Aluksi se oli laulukoulu, mutta jo alkuvaiheessa kerhoon hakeutui ihmisiä, jotka eivät voineet laulaa sanoin.

Vuodesta 2016 lähtien musakerho on kokoontunut Kirkonkulmassa kerran kuussa.

– Musakerhon syksyn kausi huipentuu esiintymiseen 15. joulukuuta Suvelan kappelilla järjestettäviin kehitysvammaisten Kauneimpiin joululauluihin, Katja Kangas vinkkaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi