Musliminuoret taistelivat Narinkkatorilla terrorismia vastaan
Muslimit jakoivat kuumaa kaakaota ja keskustelivat ohikulkijoiden kanssa Narinkkatorilla.

Muslimit jakoivat kuumaa kaakaota ja keskustelivat ohikulkijoiden kanssa Narinkkatorilla.

Musliminuoret taistelivat Narinkkatorilla terrorismia vastaan

Huivipäiset Hajar Mahdavi ja Zahra Alimy haastoivat ohikulkijoita keskustelemaan islamista ja terrorismista kuuman kaakaon kera.

Mitä tekemistä on islamilla ja terrorismilla? Kysymys naurattaa parikymppisiä Hajar Mahdavia ja Zahra Alimya.

– Terrorismi ja islam yhdistetään usein. Se on väärin. Haluamme muistuttaa, että myös me muslimit taistelemme terroria vastaan. Myös me olemme terrorismin uhreja, ja samalla se mustaa meidän mainettamme, kertoo Zahra Alimy.

Sunnuntaina kolmisenkymmentä nuorta šiiamuslimia kokoontui Narinkkatorille jakamaan ohikulkijoille kuumaa kaakaota. Nuoret oli etukäteen jaettu moskeijalla tiimeihin. Osa tuli pystyttämään telttaa, osa keittämään kaakaota ja osa siivoamaan. Parikymppisten Mahdavin ja Alimyn tehtävänä oli pysäyttää ohikulkijoita kaakaolle ja keskustella heidän kanssaan islamista ja terrorismista.

– Ehkä ihmisten on helpompi lähestyä naisia kuin miehiä, arvelee Alimy.

– Nuoriin muslimimiehiin kohdistuu enemmän ennakkoluuloja. Yhtään kurjaa kommenttia ei ole tänään tullut. Vastaanotto oli parempi kuin osasimme toivoa.

Sekä Mahdavi että Alimy ovat peittäneet päänsä huivilla. He kertovat törmäävänsä usein huiviin liittyviin kysymyksiin ja ennakkoluuloihin.

– Kaakaon ääressä edes huivia ei kyseenalaistettu. Vain yksi ihminen kehui, että huivi näyttää kauniilta ja sanoi, että kyllä sellainenkin muoti Suomeen sopii, iloitsee Alimy.

Narinkkatorin tempaus liittyi ashura-juhlaan. Islamilainen kalenteri on kuukalenteri, minkä vuoksi juhlapyhien paikka muuttuu joka vuosi. Nyt on meneillään kalenterin ensimmäinen kuukausi, muharram. Mellunmäen šiiamoskeijassa on muisteltu muharramin alussa joka päivä imaami Husainin kohtaloa. Varsinaista muistopäivää, muharramin kymmenettä päivää ashuraa, vietettiin sunnuntaina.

– Imaami Husain on ajankohtaisempi kuin koskaan, selittää Hajar Mahdavi.

– Kun profeetta oli kuollut, nousi valtaan tyranni, joka vallanhimossaan vääristi islamin oppeja. Imaami Husain taisteli tyrannia ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan, vaikka tiesi, että tulee kuolemaan. Me kunnioitamme Husainia ja hänen taisteluaan vääryyttä vastaan.

Tyranni, josta Mahdavi puhuu, on Jazid I, umaijadidynastian johtaja. Islamilaisessa maailmassa on taisteltu johtajuudesta profeetta Muhammadin kuolemasta alkaen.

Kertomus 1 300 vuoden takaisista raakuuksista muistuttaa uutiskuvia.

Yksi islamin historian merkittävimpiä tapahtumia oli Karbalan taistelu vuonna 680. Perimätiedon mukaan profeetta Muhammadin tyttärenpoika Husain nousi noin 70 miehen kanssa vastustamaan Jazidin tuhatpäistä armeijaa. Taistelu oli jo lähtökohtaisesti toivoton. Husain ja koko hänen armeijansa surmattiin.

Šiialaisuudessa Husainin marttyyrikuolemalla on suuri merkitys. Šiiat uskovat, että Husainin uhrauksen vuoksi Jumala kuulee Husainin ja tämän äidin, profeetan tyttären Fatiman, rukoukset uskovien puolesta. Jokainen, joka on itkenyt yhdenkin aidon kyynelen Husainia surren, pelastuu helvetin tulelta.

– Karbalassa tyrannin joukot surmasivat Husainin ja hänen miehensä. Jopa Husainin alle vuoden ikäinen vauva tapettiin. Naiset ja lapset vietiin vangeiksi, kertoo Alimy.

Kertomus 1 300 vuoden takaisista raakuuksista muistuttaa uutiskuvia. Myös juuri nyt Irakissa, Syyriassa ja muualla Levantin alueella murhataan siviilejä islamin nimissä. Karbalassa, joka sijaitsee nykyisen Irakin alueella, kuoli kesällä yli kolmekymmentä ihmistä Isis-järjestön pommi-iskussa.

– Husainin esimerkki muistuttaa meitä siitä, miten jokaisella muslimilla on velvollisuus taistella sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Myös nykyisin terroristijärjestöt käyttävät islamia ja muita uskontoja vääryyteen. Tästä me halusimme kertoa suomalaisille, sanoo Mahdavi.

– Tänä vuonna meitä nuoria oli mukana paljon enemmän kuin viime vuosina, kertoo Alimy.

– Turun puukotuksen jälkeen on entistä tärkeämpää muistuttaa, että meidän ja niin sanottujen kantasuomalaisten välillä on tosi vähän eroa.

Kun ihmiset kohtaavat toisensa yksilöinä ja katsovat toisiaan silmiin, vihalle on vähemmän tilaa.
­– Hajar Mahdavi

Kaakao kelpasi ohikulkijoille. Tuhat mukillista jaettiin muutamassa tunnissa.

– Todella moni halusi kuunnella, mitä sanottavaa meillä oli, sanoo Mahdavi.

– Eivät kaikki tietenkään pysähtyneet, joku otti vain mukin mukaansa ja jatkoi matkaa, mutta moni pysähtyi juttelemaan. Moni myös lohdutti meitä ja sanoi, että tällaisilla teoilla voi vaikuttaa paljon siihen, miten Suomessa muslimeista ajatellaan. Alimy oli yllättänyt kaakaolle pysähtyvien ihmisten ystävällisyydestä.

– Olimme valmistautuneet vaikeisiinkin kysymyksiin ja siihen, että meitä voidaan haukkua. Nykyisin on paljon ikävää puhetta muslimeista somessa, mutta ihmiset ovat paljon ystävällisempiä, kun heidät tapaa, sanoo Alimy.

Naiset korjasivat joitakin virheellisiä olettamuksia.

– Joku kysyi, onko islamissa kaksi haaraa, maltilliset ja radikaalit, ja kumpaan me kuulumme. Ei sellaista ole kuin radikaali islam, vaan ihmiset käyttävät islamia väärin, Alimy puuskahtaa.

– Moni kyseli sunneista ja šiioista ja siitä, vihaammeko me toisiamme. Se on vähän väsyttävää. Me haluamme toimia yhtenä muslimien yhteisönä, emmekä šiioina ja sunneina.

Alimyn ja Mahdavin mukaan islam on kuitenkin arkipäiväistynyt eikä ihmisestä päältä näe, onko hän muslimi, kristitty tai uskonnoton. Alimy ehti sunnuntaina selittää islamin perusteista pitkään suomalaisnaiselle, joka vasta lopuksi kertoi palanneensa islamiin jo yli neljäkymmentä vuotta sitten.

– Se oli ihan hyvä muistutus, nauraa Alimy.

– Moni myös kertoi olevansa kristitty ja halusi silti oppia islamista ymmärtääkseen meitä paremmin.

Mitä konkreettinen terrorismin vastainen taistelu tarkoittaa nuorelle muslimille Suomessa?

– Meidän kaikkien pitää taistella, ainakin sanoilla, sanoo Mahdavi.

– Kaikkein tärkeintä on ihmisten kohtaaminen. Kun ihmiset kohtaavat toisensa yksilöinä ja katsovat toisiaan silmiin, vihalle on vähemmän tilaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi