Muslimitytöt kävelivät koulun kevätjuhlaan Meilahdessa 2. kesäkuuta 2018. Kuvan henkilöt eivät liity Teemu Pauhan tutkimukseen. Kuva: Teemu Salonen / Lehtikuva
Moni nuori suomalaismuslimi ei koe olevansa täysin hyväksytty missään – joskus suomalaiset ovat ”heitä”, toisinaan taas ”meitä”
Nuoret muslimit kokevat olevansa jatkuvasti kantaväestön tarkkailun alla, kertoo tutkija Teemu Pauha.
Kun Teemu Pauha teki psykologian graduaan, hän oivalsi jotain outoa.
Pauha tutki nuorten suomalaismuslimien kansallisia ja uskonnollisia identiteettejä ja niiden yhteyksiä psyykkiseen hyvinvointiin. Hän kiersi helsinkiläisten peruskoulujen islamin oppitunneilla ja jakoi oppilaille kyselylomakkeen.
Vastaajien piti muun muassa arvioida tietyllä asteikolla, ovatko he iloisia, että ovat muslimeita tai ylpeitä, että ovat suomalaisia.
– Melkein joka ryhmässä oli nuori, joka sanoi, että en voi vastata, olenko ylpeä suomalainen – koska en ole suomalainen, Pauha kertoo.
– Se oli yllättävää, koska nämä nuoret olivat syntyneet Suomessa ja puhuivat suomea kuin äidinkieltään. Oma naiivi ajatukseni oli, että hyvänen aika, olethan sinä aivan yhtä suomalainen kuin minäkin.
Pauha ymmärsi, että hänen käsityksensä suomalaisuudesta oli liian yksioikoinen. Sitten hän kiinnostui todella myös islamista. Minkä takia musliminuorten suhtautuminen suomalaisuuteen oli niin vaikeaa?
Pauha jatkoi aiheen parissa väitöskirjassaan, joka kuuluu uskonnon sosiaalipsykologian alaan ja jota hän puolusti viime lauantaina. Pauhan tutkimus käsittelee sitä, miten suomalaiset musliminuoret identifioituvat yhtäältä islamiin ja toisaalta suomalaisuuteen.
Tutkimuksensa myötä Pauha tajusi myös, että nuoren suomalaisen muslimin elämä on usein raskaampi kuin mitä äkkiseltään uskoisi.
– Monella oli automaattinen oletus, että minäkin olen kristitty, vaikka en sanonut kentällä niin kenellekään, nuoria suomalaismuslimeita tutkinut Teemu Pauha kertoo. Kuva: Esko Jämsä
Islam ja suomalaisuus ovat kaksi kerhoa, joista islam on ensisijainen
Suomalaiset ovat vaaleaihoisia kristittyjä, jotka käyttävät päihteitä. Niin moni nuori muslimi sanoi, kun Teemu Pauha kysyi heiltä, mitä suomalaisista tulee mieleen.
– Tutkimieni nuorten oli vaikea samaistua näihin asioihin. He puhuivat ”niistä suomalaisista” tai ”teistä suomalaisista”, Pauha kertoo.
– Monella oli automaattinen oletus, että minäkin olen kristitty, vaikka en sanonut kentällä niin kenellekään.
Toisaalta Pauhan haastattelemat nuoret yhdistivät suomalaisuuden rehellisyyden ja rauhallisuuden kaltaisiin hyveisiin. Jotkut sanoivat, että ne ovat samoja hyveitä kuin islamissa.
– Näissä yhteyksissä tutkittava, joka hetkeä aikaisemmin oli puhunut ”niistä suomalaisista”, alkoikin puhua ”meistä suomalaisista”. Se, määrittelikö nuori itsensä suomalaiseksi vai ei, saattoi muuttua tutkimushaastattelun aikana monta kertaa.
Moni haastateltu muslimi tiedosti, että heidän kokemuksensa suomalaisuudesta on liukuva. He saattoivat kertoa kokevansa itsensä suomalaiseksi ulkomailla, mutta ulkomaalaiseksi Suomessa.
Yhdessä kirjeessä kirjoitettiin, että älä koskaan käänny suomalaiseksi.
Islamin ja suomalaisuuden he taas näkivät kuin kahtena eri kerhona. Kumpaankin saattoi kuulua.
– Monet heistä sanoivat, että on hienoa kuulua kahteen kulttuuriin. Jonkin verran suomalaisuus ja islam koettiin myös ristiriitaisina. Se liittyi usein tällaiseen, että suomalaiset ovat kristittyjä, juoppoja tai rasisteja.
Suomalaista islam-kerhoa sen sijaan ei ole. Nuoret muslimit korostivat, että islam on yksi ja maailmanlaajuinen. Alkuperäisen islamin päälle muodostuneet tavat ovat vain kunkin maan omaa kulttuuria.
Monille suomalaisille musliminuorille kahdesta kerhosta ensisijainen on islam. Pauha haastatteli islamilaisten nuortenjärjestöjen aktiiveja, jotka halusivat tuoda islamia ja suomalaista kulttuuria lähemmäs toisiaan.
– Islam kuitenkin määritti ne raamit, joiden puitteissa suomalaisia perinteitä voitiin omaksua. Esimerkiksi yhdessä poppoossa tehtiin adventtikalentereiden sijaan ramadankalentereita.
Kärkevimmillään suomalaisuus nähtiin ikään kuin toisena uskontona, johon kääntyminen tarkoitti islamista luopumista. Pauha analysoi myös peruskouluikäisten muslimien kirjoittamia kirjeitä, jotka oli suunnattu kuvitteelliselle ulkomaalaiselle muslimiystävälle.
– Yhdessä kirjeessä kirjoitettiin, että älä koskaan käänny suomalaiseksi. Nuoret kirjoittivat vaarasta, että muslimi omaksuu suomalaisuuteen liittyviä negatiivisia piirteitä, kuten päihteidenkäyttöä. Sitä kautta tulee suomalaiseksi ja menettää oman uskonsa.
Useimmat tutkimukseen osallistuneista muslimeista olivat kuitenkin tyytyväisiä kahden kerhon jäseniä.
Nuoret muslimit kokevat, että heihin kohdistuu jatkuvaa epäluuloa ja tarkkailua.
Nuoret ovat ”islamin suurlähettiläitä”, ja se on rankkaa
Teemu Pauhan tutkimuksesta käy ilmi, että moni suomalainen muslimi kokee olevansa jatkuvasti kantaväestön tarkkailun alaisena. Monelle se on rankkaa.
– Yksi tutkittavani sanoi, että kaikki muslimit ovat ikään kuin islamin suurlähettiläitä. He välittävät koko ajan omalla olemisellaan ympäröivälle yhteiskunnalle sitä, mitä on islam ja millaisia ovat muslimit, Pauha kertoo.
– Minusta tuntuu, että tämä on aika voimakkaasti sisäistetty kokemus heidän joukossaan. He kokevat, että heihin kohdistuu jatkuvaa epäluuloa ja tarkkailua.
Tutkitut kertoivat myös pysyvästä ulkopuolisuuden tunteesta. Moni nuori suomalaismuslimi ei koe olevansa täysin kotonaan ja hyväksytty missään.
– Suomalaisessa yhteiskunnassa tulee koko ajan vastaan muistutuksia siitä, että sinä et ole ihan täysin suomalainen. Nämä nuoret eivät kuitenkaan koe olevansa kotonaan myöskään vanhempiensa alkuperämaassa.
Pauhasta oli pysäyttävää, miten hänen haastattelemansa nuorisojärjestöaktiivit kertoivat olevansa Suomessa kiitollisia vieraita.
– Nuoret, jotka ovat syntyneet ja eläneet koko elämänsä Suomessa, käyttivät tällaisia ilmaisuja, että me olemme täällä vieraina, olemme saaneet Suomelta paljon ja meidän kuuluu olla kiitollisia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Islamilaisen teologian opiskelijat laativat oppaan muslimipotilaiden kohtaamiseen – terveydenhuollon henkilöstön voi olla vaikea ottaa uskoa puheeksi
AjankohtaistaOpas käsittelee konkreettisia tilanteita sekä suhtautumista sairauteen ja terveyteen ylipäätään.
