Naisjärjestöjen protesti: Nyt riittää naisiin kohdistuvan väkivallan vähättely
Naisjärjestöt vaativat lisää rahoitusta väkivaltaa kokeneiden naisten ja lasten auttamiseen.

Naisjärjestöt vaativat lisää rahoitusta väkivaltaa kokeneiden naisten ja lasten auttamiseen.

Naisjärjestöjen protesti: Nyt riittää naisiin kohdistuvan väkivallan vähättely

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavien juhlapuheiden aika on ohi. Nyt tarvitaan kansallinen toimintaohjelma ja sille asiallinen rahoitus, naisjärjestöt vaativat.

Naisiin kohdistuvasta väkivallasta kertovat luvut ovat Suomessa eurooppalaisittain erittäin korkeita. Kuitenkin vain yhdeksän prosenttia suomalaisista naisista pitää asiaa yleisenä yhteiskunnallisena ongelmana.

– Vaikka nainen olisi itse kokenut väkivaltaa, hän ei välttämättä näe, että kyse on yhteiskunnallisesta ongelmasta. Tilanne kertoo naisiin kohdistuvan väkivallan vähättelystä, vaikka jokainen suomalainen kärsii jollakin tavalla sen aiheuttamista inhimillisistä kustannuksista, Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen sanoo.

Naisjärjestöt vaativat hallitukselta lisää rahoitusta väkivaltaa kokevien naisten ja lasten auttamiseen. Eduskuntatalon portaille kokoontui 21.9. Tärkeä askel -mielenosoitus, joka on osa Euroopan laajuista Rauhanpäivän protestia naisten kokemaa väkivaltaa vastaan.

Henkinen väkivalta eristää naisen, pyrkii rikkomaan hänen minäkuvansa ja saa hänet uskomaan, että hän on ansainnut kaiken, mitä hänelle tapahtuu.

– Elina Nikulainen

Parisuhdeväkivalta voi liittyä netin käyttöön

Joka kolmas suomalainen nainen on kokenut parisuhdeväkivaltaa joko nykyisen tai aikaisemman kumppaninsa taholta. Henkinen väkivalta on mukana luvussa.

Elina Nikulainen tähdentää, että henkinen väkivalta on todellista väkivaltaa. Ajankohtainen esimerkki on netin käyttöön liittyvä parisuhdeväkivalta, joka nousee esiin monissa Naisten Linjaan tulevissa yhteydenotoissa.

Mustasukkainen puoliso voi esimerkiksi pakottaa naisen paljastamaan salasanansa. Tämän jälkeen mies alkaa kontrolloida puolisonsa sosiaalisen median käyttöä ja vaatii tätä esimerkiksi tekemään onnellisia parisuhdepäivityksiä tai poistamaan ystäviä.

– Tällainen toiminta aiheuttaa voimakasta pelkoa, mutta nainen ei välttämättä miellä tilannetta väkivallaksi. Henkinen väkivalta eristää naisen, pyrkii rikkomaan hänen minäkuvansa ja saa hänet uskomaan, että hän on ansainnut kaiken, mitä hänelle tapahtuu, Nikulainen selittää.

Tärkeä askel -protestissa naisjärjestöt vaativat, että hallitus tekee naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen toimintaohjelman ja antaa sen toteuttamiseen riittävät resurssit.

Väkivallasta puhuminen on vaikein askel

Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain 2,4 miljardin euron kulut. Naisjärjestöt vaativat, että Suomi käyttää väkivallan kohteeksi joutuneiden naisten ja heidän lastensa suojeluun vähintään viisi prosenttia tuosta summasta eli 120 miljoonaa euroa.

Malliksi tarjotaan Espanjaa, jonka hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin sukupuoleen perustuvan väkivallan taltuttamiseksi. Espanjassa ohjelmaan käytetään miljardi euroa, kun naisiin kohdistuvan väkivallan kuluiksi on arvioitu 21 miljardia vuodessa.

Mitä rahalla saataisiin?

Ensinnäkin matalan kynnyksen palveluita ja riittävän ajoissa alkavaa kasvatusta ja kouluopetusta, Nikulainen vastaa. Suomeen tarvittaisiin myös 500 turvakotia, mutta niitä on vain 143.

– Matalan kynnyksen palvelu on ihmisen ulottuvilla silloin kun sitä tarvitaan, siihen voi turvautua anonyymisti ja tarvitsematta pelätä syyllistämistä tai leimautumista. Väkivallan jälkeen vaikein askel on se, että kertoo asiasta jollekin. Naisten Linjassa pyrimme siihen, että kertominen on mahdollista, milloin ikinä rohkeus siihen löytyy, Nikulainen sanoo.

Kotikutoinen suomalainen ongelma

Turvapaikanhakijoiden syyttäminen naisiin kohdistuvasta väkivallasta on Nikulaisen mukaan osa suomalaista vähättelyn kulttuuria. Nikulainen muistuttaa, että Euroopan perusoikeusviraston kyselytutkimus on julkaistu ennen vuotta 2015, jolloin Suomeen tuli aikaisempaa enemmän turvapaikanhakijoita.

– Kyseessä on kotikutoinen suomalainen ongelma, ei jotakin maahanmuuttajien aiheuttamaa. Ongelman laajuus on ollut tiedossa jo vuosikausia, mutta sitä ei oteta vieläkään vakavasti.

Tärkeä askel -mielenosoitus liittyy tänä syksynä päättyvään WAVE-verkoston (Women Against Violence Europe) kampanjaan, jota koordinoi Suomessa Naisten linja. Mukana ovat Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis ry., Monika-Naiset liitto ry., Amnestyn Suomen osaston Joku raja! -verkosto, Ensi- ja turvakotien liitto ja Naisasialiitto unioni.

Lähes puolet naisista on kokenut väkivaltaa

Miltei puolet (47 %) suomalaisista naisista on kokenut elämänsä aikana fyysistä tai seksuaalisesti loukkaavaa väkivaltaa.

Joka kolmas nainen on kokenut parisuhdeväkivaltaa joko nykyisen tai aikaisemman kumppaninsa taholta.

Yhden vuoden aikana vähintään 55 000 suomalaisnaista kokee seksuaalista väkivaltaa.

Seksuaalista häirintää on kokenut elämänsä aikana 72 prosenttia suomalaisnaisista.

Luvut käyvät ilmi Euroopan perusoikeusviraston kyselytutkimuksesta, joka on tehty vuonna 2014.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi