Erittäin hyvä, mutta ei täydellinen – Suomi on yksi parhaista paikoista syntyä tytöksi
Lokakuun 11. vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Kansainvälisesti verrattuna suomalaistyttöjen asema on hyvä, mutta parannettavaa on.

Lokakuun 11. vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Kansainvälisesti verrattuna suomalaistyttöjen asema on hyvä, mutta parannettavaa on.

Erittäin hyvä, mutta ei täydellinen – Suomi on yksi parhaista paikoista syntyä tytöksi

Suomi komeilee kärjessä monissa elämänlaatua ja tasa-arvoa mittaavissa tutkimuksissa, mutta onko se maailman paras maa tytöille? Kolme asiantuntijaa vastaa.

11. lokakuuta vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää, jolloin nostetaan esiin sitä, millaisia vaikutuksia sukupuolella on ja kuinka paljon syrjintää tytöt kokevat ikänsä ja sukupuolensa vuoksi. Toisaalta tyttöjen päivänä myös juhlitaan tyttöjä ja tuodaan esiin sitä voimaa ja mahdollisuuksia, joita tytöissä on.

Suomea on totuttu pitämään yhtenä maailman tasa-arvoisimmista maista ja paikkana, jossa on erityisen hyvä olla vaikkapa äiti, mutta miten on tyttöjen laita? Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja Elina Multanen, Plan Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen ja Tyttöjen Talon johtaja Mari Uusitalo-Herttu arvioivat tyttöjen asemaa Suomessa.

Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että varsinkin kansainvälisesti tarkasteltuna Suomi on oikein hyvä maa tytöille, mutta parannettavaakin olisi.

– Pelastakaa Lapset -järjestön viime vuonna julkaiseman raportin mukaan Suomi on toiseksi paras maa olla tyttö Ruotsin sijoittuessa kärkisijalle. Äitiyskuolleisuus on maailman pienintä, tytöt käyvät koulua ja koulutustaso, työllisyys ja yhteiskunnallinen osallistuminen ovat korkealla, Elina Multanen luettelee.

– Mikään vertailu ei kerro lopullista totuutta, mutta yhdessä vertailussa, jossa mitattiin sukupuolten välistä tasa-arvoa, Islanti oli ykkönen ja Suomi kakkonen. Täydellinen Suomi ei ole, kuten ei mikään maa. Parannettavaa on. Tytöt kokevat paljon seksuaalista häirintää ja myös perheväkivalta on yleistä, sanoo Ossi Heinänen Planilta.

Myös Tyttöjen Talon johtaja Mari Uusitalo-Herttua arvioi, että vaikka yhteiskunnalliset rakenteet, kuten mahdollisuus koulutukseen ovat Suomessa hyvällä mallilla, ongelmia on. Tyttöjen Talossakin käy ilmi, että tytöt kokevat seksuaalista häirintää. Myös masennus on yleistä: noin kaksikymmentä prosenttia suomalaisnuorista on masentuneita.

Ei siitä lopulta ole kauhean kauan Suomen historiassakaan kun naisilla ei ollut äänioikeutta.
- Mari Uusitalo-Herttua

Kun asenteet muuttuvat, syntyy tekoja

Tyttöjen päivänä nostetaan esiin useita globaaleja ongelmia: Tytöt eivät pääse kaikkialla kouluun tai voi opiskella ammattiin. Vuosittain noin 15 miljoonaa tyttöä joutuu naimisiin alaikäisenä. Teiniraskaudet ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat yleisiä.

– Lapsiavioliitot ovat maailmanlaajuisesti vakava ihmisoikeusongelma. Köyhyys ja sukupuolten välinen epätasa-arvo ovat pääsyitä niihin ja suhteellisesti eniten lapsiavioliittoja on hauraissa valtioissa. Suomessa alaikäisenä solmittujen avioliittojen määrä ei ole suuri, mutta YK:n ihmisoikeusneuvosto on suosittanut kaikkia maita kieltämään lapsiavioliitot, UN Womenin Elina Multanen toteaa.

Ossi Heinäsen mukaan globaalissa maailmassa ei voi ajatella niin, että se mikä tapahtuu muualla, ei koskettaisi meitä millään tavalla. Kaikki ilmiöt leviävät, kuten myös asenteet ja vaatimukset. Asenteiden muutos voi synnyttää tekoja.

– Suomessakin ajatellaan yhä, että on miesten ja naisten aloja, mikä taas liittyy myös palkkaeroihin. Olisi hienoa, jos päästäisiin lokeroinnista. Lokerointia on monenlaista: ei ole helppoa olla esimerkiksi rasavilli tyttö, pojille se on sallitumpaa, hän pohtii.

Jokainen voi vaikuttaa

Elina Multanen uskoo, että tyttöjen aseman parantaminen ei ole keneltäkään pois, vaan päinvastoin tasa-arvon lisääminen lisää hyvinvointia koko yhteiskunnassa. Haastateltavat pitävät myös tärkeänä sitä, että hyvään tilanteeseen ei tuudittauduta, vaan aina on varaa parantaa.

– Ei siitä lopulta ole kauhean kauan Suomen historiassakaan kun naisilla ei ollut äänioikeutta. Nuoret tytöt ehkä ottavat monet asiat itsestäänselvyyksinä, mutta kyllä se aina heidätkin jotenkin pysäyttää, kun he kuulevat, miten asiat ovat muualla, Mari Uusitalo-Herttua Tyttöjen Talosta sanoo.

Sukupuolten väliseen tasa-arvoon voi Uusitalo-Herttuan mielestä vaikuttaa jokainen arjessaan.

– Kyllä kaikki lähtee ajatuksistamme ja siitä, miten kohtelemme toisiamme. Herkistytään tyttöjen ja poikien kysymyksille ja ollaan jokapäiväisissä kohtaamisissa siten, että rakennetaan parempaa maailmaa. Vähennetään kiusaamista, vähennetään rasismia. Jokainen voi tehdä jotakin.

Tytöt valtaavat johtajien paikat päiväksi

YK:n yleiskokous julistus loi vuonna 2011 uuden YK-teemapäivän, kansainvälisen tyttöjen päivän. Ensi kertaa sitä vietettiin 2012.

Lastenoikeusjärjestö Plan toteuttaa tänä vuonna Girls Takeover -tempauksen, jossa tytöt valtaavat yli 600 johtajan paikat 60 eri maassa. Suomessa mukana ovat esimerkiksi Yle, Finlayson, SM-liiga, Supercell ja SAK. Pääministeri Juha Sipilä saa työparikseen 16-vuotiaan Katariina Räikkösen.

Tyttöjen päivä näkyy myös katukuvassa. Esimerkiksi Linnanmäen Raketti-laite, Allas Sea Pool ja Finlandia-talo valaistaan pinkiksi. Tyttöjen päivänä on myös useita tapahtumia eri puolilla Suomea, esimerkiksi kirjastoissa.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi