Päättäjille järjestettiin Helsingissä nuorisonpuolustuskurssi – ”Nuorissa on tulevaisuus ei ole klisee, vaan tosiasia”, sanoo Riikka Nenonen partiolaisista
Riikka Nenonen ja Pauli Syrjö olivat mukana järjestämässä kautta aikain ensimmäistä Helsingin seurakuntien ja kaupungin päättäjille suunnattua nuorisonpuolustuskurssia.

Riikka Nenonen ja Pauli Syrjö olivat mukana järjestämässä kautta aikain ensimmäistä Helsingin seurakuntien ja kaupungin päättäjille suunnattua nuorisonpuolustuskurssia.

Päättäjille järjestettiin Helsingissä nuorisonpuolustuskurssi – ”Nuorissa on tulevaisuus ei ole klisee, vaan tosiasia”, sanoo Riikka Nenonen partiolaisista

Maanpuolustuskurssista mallia ottanutta kurssia aiotaan levittää Helsingistä muualle Suomeen. Helsingissä mukaan saatiin kaupungin ja seurakuntien päättäjiä.

Maanpuolustuskurssit keräävät yhteiskunnan päättäjiä miettimään yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta eli sitä, miten Suomi selviää erilaisista kriisitilanteista.

Helsingissä järjestettiin samaa ideaa soveltaen nuorisonpuolustuskurssi, johon kutsuttiin mukaan kaupungin ja seurakuntien luottamushenkilöitä sekä helsinkiläisiä kansanedustajia. Viime mainituista tosin yksikään ei ehtinyt osallistua kurssiin.

Kautta aikain ensimmäisen nuorisonpuolustuskurssin toteuttivat yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorison palvelukokonaisuus, Helsingin seurakunnat, helsinkiläiset nuorisojärjestöt sekä Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi. Idea on lähtöisin Allianssista ja ajatus on, että kurssi oli pilotti. Seuraava kurssi järjestetään syksyllä Turussa. Siitä toimintaa on tarkoitus laajentaa muualle Suomeen.

– Se, miten nuoret voivat ja miten nuoret pääsevät mukaan yhteiskuntaan, on yhteiskunnan tulevaisuuden kohtalonkysymys. Koska nuoret käytännössä jäävät usein muiden asioiden jalkoihin, ajattelimme, että meidän täytyy määrätietoisesti tuoda päättäjille esiin nuorisotyön merkittävyyttä, sanoo Riikka Nenonen, Pääkaupunkiseudun partiolaisten järjestökoordinaattori.

Nenonen on mukana Allianssin ydintiimissä, jossa kurssia ideoitiin. Hän iloitsee siitä, että kurssia toteuttamaan lähtivät nuorten parissa työtä tekevät keskeiset toimijat hyvin laajalla rintamalla. Yksi kurssin anneista onkin näiden yhteistyön tiivistyminen. Verkostoitumalla entistä paremmin voidaan olla vahvemmin nuorten asialla.

– On itsestään selvää, että seurakunnat ovat tässä mukana. Kun resurssit vähenevät, ne pitää käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja verkostoitua. Haluamme tuoda päättäjille esiin sen, että vaikka nuorison kanssa pelattaisiin pingistä, niin se ei ole pelkkää pingistä, vaan samalla kasvatusta ja ennaltaehkäisevää työtä, Helsingin seurakuntien nuorisotyön sihteeri Pauli Syrjö sanoo.

Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään nuorta

Kurssin ohjelma ei ollut yhtä aikaa vievä ja perusteellinen kuin maanpuolustuskursseilla. Siihen kuului muutaman tunnin tutustuminen nuorten hyvinvointiin ja tilanteeseen Helsingissä ja valtakunnallisesti. Tässä helmikuussa järjestetyssä tilaisuudessa oli mukana rastirata, jossa eri toimijoiden tekemää nuorisotyötä esiteltiin. Tämän jälkeen osa kurssilaisista tutustui omatoimisesti itse valitsemaansa kohteeseen.

Se, miten nuoret voivat ja miten nuoret pääsevät mukaan yhteiskuntaan, on yhteiskunnan tulevaisuuden kohtalonkysymys. - Riikka Nenonen

Viimeisellä kerralla käytiin päätöskeskustelu nuorten syrjäytymisestä. Keskustelussa käytettiin erätaukomenetelmää eli siinä ei pyritty hakemaan ratkaisuja, vaan tuomaan avoimesti esiin erilaisia näkökulmia.

– Haluamme tässäkin olla liikkeellä positiivisesta näkökulmasta, vaikka yksi Suomen suurimmista ongelmista on lasten ja nuorten syrjäytyminen. Se, että nuorissa on tulevaisuus ei ole klisee, vaan tosiasia. Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään nuorta, Riikka Nenonen sanoo.

Nuorten asioista päättävät yleensä vanhemmat ihmiset ja heidän on hyvä tietää, mistä he päättävät. Pauli Syrjö korostaa, että tämä ei riitä, vaan mukaan on entistä vahvemmin saatava myös nuorten oma ääni.

Kirkolliskokous päätti marraskuussa, että jokaiseen seurakuntaan pitää perustaa nuorten oma vaikuttajaryhmä. Tämä päätös pitää Syrjön mukaan panna nopeasti toimeksi ja antaa aito mahdollisuus vaikuttaa.

Jukka Leppilampi ja Pauliina Saares osallistuivat kurssin päätteeksi Helsingin tuomiokirkon kryptassa pidettyyn keskusteluun nuorten syrjäytymisestä.

Jukka Leppilampi ja Pauliina Saares osallistuivat kurssin päätteeksi Helsingin tuomiokirkon kryptassa pidettyyn keskusteluun nuorten syrjäytymisestä.

Paikan päälle meneminen on tehokasta

Kurssille osallistui kymmenen päättäjää, heidän joukossaan Jukka Leppilampi ja Pauliina Saares. Muusikkona tunnettu Leppilampi on kirkkovaltuutettu ja Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen. Saares on vihreiden varavaltuutettu kaupunginvaltuustossa sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan ja nuorisojaoston jäsen.

– Lähdin tälle kurssille, koska halusin nähdä, missä helsinkiläisessä nuorisotyössä nyt mennään. Kaikki toimivat hienosti yhdessä nuorten ja koko kaupungin parhaaksi. Työ nuorten parissa on monipuolista ja siinä on mukana nuorisokulttuurin koko kirjo. Kirkko on tässä mukana selkeästi omalla identiteetillään, johon liittyvät yhteisöllisyys ja hengellisyys, Leppilampi sanoo.

Saares tunsi luottamistehtäviensä kautta melko hyvin nuorisotyön kentän. Silti hän halusi oppia lisää ja kävi tutustumassa Partioasemaan ja Tyttöjen taloon ja koki saaneensa kurssilta lisää tietoa.

– Paikan päälle meneminen on tehokas tapa. Siinä tutustuu uusiin ihmisiin. On tärkeää tuoda nuorten asiaa lähemmäs päättäjiä. Harva meistä on enää sen ikäinen, että muistissa olisi tuoreena omat kokemukset nuorisotyöstä. Kovasti kannustan järjestämään näitä kursseja jatkossakin, Saares toteaa.

Nuorten vaikuttajaryhmiä pitää perustaa heti

Kirkossa toimiva valtakunnallinen Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä eli NAVI vaatii, että nuoret otetaan vahvasti mukaan, kun seurakuntiin perustetaan nuorten vaikuttajaryhmiä. NAVi kiirehtii sitä, että kirkolliskokouksen marraskuussa tekemää päätöstä vaikuttajaryhmien perustamisesta aletaan toteuttaa jo nyt.

Seurakunnat voivat järjestää vaikuttajaryhmät tavalla, joka paikallisesti toimii parhaiten. Tarkoituksena on, että nuorten ääni kuuluu paremmin, ei uuden hallintoelimen perustaminen, NAVI korostaa 12.3. lähettämässään kannanotossa.

NAVIN mukaan keskeisimmässä roolissa vaikuttajaryhmien muodostamisessa ovat seurakunnan nuoret – eivät piispat, kirkkoherrat tai nuorisotyön tiimi.

”Nuoret itse ovat tässä asiantuntijoita. Heillä on paras osaaminen siitä, mitkä vaikuttajaryhmän tavoitteet ovat ja mikä olisi reiluin tapa sellaisen muodostamiseksi. Nuorten puolesta ei muiden tarvitse päättää. Mielipiteen kysyminen pitää tuoda sinne, missä nuoret ovat – esimerkiksi nuorteniltaan, nuoria aikuisia unohtamatta. Työntekijäkeskeisyyttä ja sisäpiiriytymistä luottonuoriin tulee välttää kaikin keinoin”, NAVI huomauttaa ja kehottaa ottamaan nuoret mukaan jo valmisteluvaiheessa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi